1. hoc est quod possederunt filii Israël in terra Chanaan quam dederunt eis Eleazar sacerdos et Josue filius Nun et principes familiarum per tribus Israël
2. sorte omnia dividentes sicut præceperat Dominus in manu Mosi novem tribubus et dimidiæ tribui
3. duabus enim tribubus et dimidiæ dederat Moses trans Jordanem possessionem absque Levitis qui nihil terræ acceperunt inter fratres suos
4. sed in eorum successerant locum filii Joseph in duas divisi tribus Manasse et Ephraim nec acceperunt Levitæ aliam in terra partem nisi urbes ad habitandum et suburbana earum ad alenda jumenta et pecora sua
5. sicut præcepit Dominus Mosi ita fecerunt filii Israël et diviserunt terram
6. accesserunt itaque filii Juda ad Josue in Galgala locutusque est ad eum Chaleb filius Jepphonne Cenezeus nosti quid locutus sit Dominus ad Mosen hominem Dei de me et te in Cadesbarne
7. quadraginta annorum eram quando me misit Moses famulus Domini de Cadesbarne ut considerarem terram nuntiavique ei quod mihi verum videbatur
8. fratres autem mei qui ascenderant mecum dissolverunt cor populi et nihilominus ego secutus sum Dominum Deum meum
9. juravitque Moses in die illo dicens terram quam calcavit pes tuus erit possessio tua et filiorum tuorum in æternum quia secutus es Dominum Deum meum
10. concessit ergo Dominus vitam mihi sicut pollicitus est usque in præsentem diem quadraginta et quinque anni sunt ex quo locutus est Dominus verbum istud ad Mosen quando ambulabat Israël per solitudinem hodie octoginta quinque annorum sum
11. sic valens ut eo valebam tempore quando ad explorandum missus sum illius in me temporis fortitudo usque hodie perseverat tam ad bellandum quam ad gradiendum
12. da ergo mihi montem istum quem pollicitus est Dominus te quoque audiente in quo Enacim sunt et urbes magnæ atque munitæ si forte sit Dominus mecum et potuero delere eos sicut promisit mihi
13. benedixitque ei Josue et tradidit Hebron in possessionem
14. atque ex eo fuit Hebron Chaleb filio Jepphonne Cenezeo usque in præsentem diem quia secutus est Dominum Deum Israël
15. nomen Hebron antea vocabatur Cariatharbe Adam maximus ibi inter Enacim situs est et terra cessavit a prœliis
Alaviitteet:
14:1-5 - Maanjakoa ohjaavat Eleasar ja Joosua korostaen hengellistä johtajuutta ja tarvetta kuulla Jumalaa tärkeissä päätöksissä. Tämä korostaa kuuliaisen johtajuuden roolia Jumalan kansan ohjaamisessa (ks. myös Sananlaskut 3:5-6 ja 1. Timoteukselle 2:1-2).
14:6-9 - Kaleb muistaa uskollisuutensa Jumalalle ja saamansa lupauksen osoittaen, kuinka tärkeää on muistaa Jumalan lupaukset epäilyksen aikoina. Tämä rohkaisee sinnikkyyttä ja uskoa Jumalan lupauksiin (ks. myös 4. Moos. 14:24 ja Heprealaisille 6:12).
14:10-12 - Caleb, nyt 85, on edelleen valmis taistelemaan perinnöstään. Hänen rohkeutensa ja päättäväisyytensä ovat esimerkkinä uskosta ja sinnikkyydestä Jumalaan läpi elämän (ks. myös Psalmi 92:12-14 ja Filippiläiskirje 4:13).
14:13-15 - Joosua antaa Kaalebille Hebronin kaupungin perintöosaan korostaen palkkiota uskollisuudesta ja uskosta Jumalaan. Kaalebin perintö symboloi Jumalan lupausten täyttymistä niille, jotka seuraavat Häntä (ks. myös Psalmi 37:4 ja Gal. 6:9).
14:15 - Hebronin kaupunkia kutsutaan Arban kaupungiksi, joka on kanaanilaisten vahvin mies. Tämä historiallinen viittaus toistaa taistelun uskon ja vihollisen näennäisen voiman välillä osoittaen, että Jumala on suurempi kuin mikään este (ks. myös 1. Joh. 4:4 ja Room. 8:31).
Aiheeseen liittyvät säkeet Liber Iosue, 14:
Joosuan luvussa 14 kerrotaan Läntisen Kanaanin jakautumisen alkamisesta. Miten sitkeä usko palkitaan? Tämä inspiroiva teksti kertoo Calebin vaatimuksesta Hebronille, joka lupasi 45 vuotta aiemmin. Luvussa tarkastellaan kestävän uskollisuuden, lupausten pitämisen ja jatkuvan uskon palkkion teemoja. Joosua 14 osoittaa myös, kuinka Jumala kunnioittaa niitä, jotka luottavat Häneen täysin. Pohdi kanssamme viittä Raamatun kohtaa, jotka korreloivat tämän rohkaisevan luvun motivoivien teemojen kanssa.
Numerot 14:24: "Mutta koska palvelijallani Kaalebilla on erilainen henki ja hän seuraa minua vilpittömästi, minä vien hänet maahan, jota hän meni tutkimaan, ja hänen jälkeläisensä perivät sen." - Tämä lupaus Kaalebille täyttyy Joosuan luvussa 14, mikä osoittaa Jumalan uskollisuuden Sanoilleen.
Mooseksen kirja 1:36: "Vain Kaaleb, Jefunnen poika, näkee sen, ja hänelle ja hänen jälkeläisilleen minä annan maan, jolla hän vaelsi, koska hän seurasi Herraa kaikesta sydämestään." - Tämä kohta tarjoaa kontekstin Kaalebin perinnölle Joosuan luvussa 14, mikä osoittaa, että se oli pitkäaikainen lupaus.
Roomalaisille 4:13: "Abraham ja hänen jälkeläisensä eivät lain kautta saaneet lupausta, että hän olisi maailman perillinen, vaan uskosta tulevan vanhurskauden kautta." - Paavali pohtii Jumalan lupausten luonnetta, joihin sisältyy Joosuan luvussa 14 nähty maan perintö, mutta laajentaa sitä hengelliseen kontekstiin.
Galatalaiskirje 3:18: "Sillä jos perintö riippuu laista, se ei enää riipu lupauksesta. Jumala kuitenkin lahjoitti sen Aabrahamille lupauksen kautta." - Paavali käyttää perinnön käsitettä, kuten Joosuan luvussa 14 nähdään, keskustellakseen Jumalan armon ja lain luonteesta.
Heprealaiskirje 6:12: "Emme halua sinun tulevan laiskoiksi, vaan jäljittelevän niitä, jotka uskon ja kärsivällisyyden kautta saavat luvatun perinnön." - Heprealaiskirjeen kirjoittaja rohkaisee uskovia olemaan Kaalebin kaltaisia Joosuan luvussa 14, joka uskon ja kärsivällisyyden kautta sai luvatun perinnön.
FAQ:
Mitä Kaaleb kysyi Joosualta Joosuan luvussa 14?
Kaaleb pyysi Joosualta Hebronin vuorta, jonka Mooses oli luvannut hänelle hänen uskollisuudestaan. Hän halusi tämän alueen perintöönsä korkeasta iästään huolimatta. (Joosua 14:6-12)
Kuinka Joosua jakoi maan heimoille Joosuan luvussa 14?
Joosua jakoi maan arvalla, kuten Jumala oli käskenyt, ja jokainen heimo sai osuutensa lupauksen ja tarpeen mukaan. (Joosua 14:2)
Kuinka tärkeä oli vakoojien muisto Joosuan luvussa 14?
Vakoilijoiden muisto, erityisesti Kaalebin ja Joosuan usko, vahvisti heidän luottamustaan Jumalan lupaukseen ja heidän rohkeuttaan kohdata haasteita. (Joosua 14:7-8)
Miten heimot reagoivat Kaalebin pyyntöön?
Heimot tunnustivat Kaalebin pyynnön oikeudenmukaisuuden ja hänen uskollisuutensa Jumalaa kohtaan, mikä antoi hänelle mahdollisuuden valloittaa luvattu vuori. (Joosua 14:13)
Mikä oli Kaalebin perinnön ja Mooseksen antaman lupauksen välinen suhde?
Kaalebin perintö Hebronissa oli Mooseksen antaman lupauksen täyttymys, joka palkitsi hänen uskollisuutensa ja sinnikkyytensä erämaamatkalla. (Joosua 14:9)
