1. kai outoi oi kataklhronomhsanteV uiwn israhl en th gh canaan oiV kateklhronomhsen autoiV eleazar o iereuV kai ihsouV o tou nauh kai oi arconteV patriwn fulwn twn uiwn israhl
2. kata klhrouV eklhronomhsan on tropon eneteilato kurioV en ceiri ihsou taiV ennea fulaiV kai tw hmisei fulhV
3. apo tou peran tou iordanou kai toiV leuitaiV ouk edwken klhron en autoiV
4. oti hsan oi uioi iwshf duo fulai manassh kai efraim kai ouk edoqh meriV en th gh toiV leuitaiV all' h poleiV katoikein kai ta afwrismena autwn toiV kthnesin kai ta kthnh autwn
5. on tropon eneteilato kurioV tw mwush outwV epoihsan oi uioi israhl kai emerisan thn ghn
6. kai proshlqosan oi uioi iouda proV ihsoun en galgal kai eipen proV auton caleb o tou iefonnh o kenezaioV su episth to rhma o elalhsen kurioV proV mwushn anqrwpon tou qeou peri emou kai sou en kadhV barnh
7. tessarakonta gar etwn hmhn ote apesteilen me mwushV o paiV tou qeou ek kadhV barnh kataskopeusai thn ghn kai apekriqhn autw logon kata ton noun autou
8. oi de adelfoi mou oi anabanteV met' emou metesthsan thn kardian tou laou egw de proseteqhn epakolouqhsai kuriw tw qew mou
9. kai wmosen mwushV en ekeinh th hmera legwn h gh ef' hn epebhV soi estai en klhrw kai toiV teknoiV sou eiV ton aiwna oti proseteqhV epakolouqhsai opisw kuriou tou qeou hmwn
10. kai nun dieqreyen me kurioV on tropon eipen touto tessarakoston kai pempton etoV af' ou elalhsen kurioV to rhma touto proV mwushn kai eporeuqh israhl en th erhmw kai nun idou egw shmeron ogdohkonta kai pente etwn
11. eti eimi shmeron iscuwn wsei ote apesteilen me mwushV wsautwV iscuw nun exelqein kai eiselqein eiV ton polemon
12. kai nun aitoumai se to oroV touto kaqa eipen kurioV th hmera ekeinh oti su akhkoaV to rhma touto th hmera ekeinh nuni de oi enakim ekei eisin poleiV ocurai kai megalai ean oun kurioV met' emou h exoleqreusw autouV on tropon eipen moi kurioV
13. kai euloghsen auton ihsouV kai edwken thn cebrwn tw caleb uiw iefonnh uiou kenez en klhrw
14. dia touto egenhqh h cebrwn tw caleb tw tou iefonnh tou kenezaiou en klhrw ewV thV hmeraV tauthV dia to auton epakolouqhsai tw prostagmati kuriou qeou israhl
15. to de onoma thV cebrwn hn to proteron poliV arbok mhtropoliV twn enakim auth kai h gh ekopasen tou polemou
Alaviitteet:
14:1-5 - Maanjakoa ohjaavat Eleasar ja Joosua korostaen hengellistä johtajuutta ja tarvetta kuulla Jumalaa tärkeissä päätöksissä. Tämä korostaa kuuliaisen johtajuuden roolia Jumalan kansan ohjaamisessa (ks. myös Sananlaskut 3:5-6 ja 1. Timoteukselle 2:1-2).
14:6-9 - Kaleb muistaa uskollisuutensa Jumalalle ja saamansa lupauksen osoittaen, kuinka tärkeää on muistaa Jumalan lupaukset epäilyksen aikoina. Tämä rohkaisee sinnikkyyttä ja uskoa Jumalan lupauksiin (ks. myös 4. Moos. 14:24 ja Heprealaisille 6:12).
14:10-12 - Caleb, nyt 85, on edelleen valmis taistelemaan perinnöstään. Hänen rohkeutensa ja päättäväisyytensä ovat esimerkkinä uskosta ja sinnikkyydestä Jumalaan läpi elämän (ks. myös Psalmi 92:12-14 ja Filippiläiskirje 4:13).
14:13-15 - Joosua antaa Kaalebille Hebronin kaupungin perintöosaan korostaen palkkiota uskollisuudesta ja uskosta Jumalaan. Kaalebin perintö symboloi Jumalan lupausten täyttymistä niille, jotka seuraavat Häntä (ks. myös Psalmi 37:4 ja Gal. 6:9).
14:15 - Hebronin kaupunkia kutsutaan Arban kaupungiksi, joka on kanaanilaisten vahvin mies. Tämä historiallinen viittaus toistaa taistelun uskon ja vihollisen näennäisen voiman välillä osoittaen, että Jumala on suurempi kuin mikään este (ks. myös 1. Joh. 4:4 ja Room. 8:31).
Aiheeseen liittyvät säkeet Josué, 14:
Joosuan luvussa 14 kerrotaan Läntisen Kanaanin jakautumisen alkamisesta. Miten sitkeä usko palkitaan? Tämä inspiroiva teksti kertoo Calebin vaatimuksesta Hebronille, joka lupasi 45 vuotta aiemmin. Luvussa tarkastellaan kestävän uskollisuuden, lupausten pitämisen ja jatkuvan uskon palkkion teemoja. Joosua 14 osoittaa myös, kuinka Jumala kunnioittaa niitä, jotka luottavat Häneen täysin. Pohdi kanssamme viittä Raamatun kohtaa, jotka korreloivat tämän rohkaisevan luvun motivoivien teemojen kanssa.
Numerot 14:24: "Mutta koska palvelijallani Kaalebilla on erilainen henki ja hän seuraa minua vilpittömästi, minä vien hänet maahan, jota hän meni tutkimaan, ja hänen jälkeläisensä perivät sen." - Tämä lupaus Kaalebille täyttyy Joosuan luvussa 14, mikä osoittaa Jumalan uskollisuuden Sanoilleen.
Mooseksen kirja 1:36: "Vain Kaaleb, Jefunnen poika, näkee sen, ja hänelle ja hänen jälkeläisilleen minä annan maan, jolla hän vaelsi, koska hän seurasi Herraa kaikesta sydämestään." - Tämä kohta tarjoaa kontekstin Kaalebin perinnölle Joosuan luvussa 14, mikä osoittaa, että se oli pitkäaikainen lupaus.
Roomalaisille 4:13: "Abraham ja hänen jälkeläisensä eivät lain kautta saaneet lupausta, että hän olisi maailman perillinen, vaan uskosta tulevan vanhurskauden kautta." - Paavali pohtii Jumalan lupausten luonnetta, joihin sisältyy Joosuan luvussa 14 nähty maan perintö, mutta laajentaa sitä hengelliseen kontekstiin.
Galatalaiskirje 3:18: "Sillä jos perintö riippuu laista, se ei enää riipu lupauksesta. Jumala kuitenkin lahjoitti sen Aabrahamille lupauksen kautta." - Paavali käyttää perinnön käsitettä, kuten Joosuan luvussa 14 nähdään, keskustellakseen Jumalan armon ja lain luonteesta.
Heprealaiskirje 6:12: "Emme halua sinun tulevan laiskoiksi, vaan jäljittelevän niitä, jotka uskon ja kärsivällisyyden kautta saavat luvatun perinnön." - Heprealaiskirjeen kirjoittaja rohkaisee uskovia olemaan Kaalebin kaltaisia Joosuan luvussa 14, joka uskon ja kärsivällisyyden kautta sai luvatun perinnön.
FAQ:
Mitä Kaaleb kysyi Joosualta Joosuan luvussa 14?
Kaaleb pyysi Joosualta Hebronin vuorta, jonka Mooses oli luvannut hänelle hänen uskollisuudestaan. Hän halusi tämän alueen perintöönsä korkeasta iästään huolimatta. (Joosua 14:6-12)
Kuinka Joosua jakoi maan heimoille Joosuan luvussa 14?
Joosua jakoi maan arvalla, kuten Jumala oli käskenyt, ja jokainen heimo sai osuutensa lupauksen ja tarpeen mukaan. (Joosua 14:2)
Kuinka tärkeä oli vakoojien muisto Joosuan luvussa 14?
Vakoilijoiden muisto, erityisesti Kaalebin ja Joosuan usko, vahvisti heidän luottamustaan Jumalan lupaukseen ja heidän rohkeuttaan kohdata haasteita. (Joosua 14:7-8)
Miten heimot reagoivat Kaalebin pyyntöön?
Heimot tunnustivat Kaalebin pyynnön oikeudenmukaisuuden ja hänen uskollisuutensa Jumalaa kohtaan, mikä antoi hänelle mahdollisuuden valloittaa luvattu vuori. (Joosua 14:13)
Mikä oli Kaalebin perinnön ja Mooseksen antaman lupauksen välinen suhde?
Kaalebin perintö Hebronissa oli Mooseksen antaman lupauksen täyttymys, joka palkitsi hänen uskollisuutensa ja sinnikkyytensä erämaamatkalla. (Joosua 14:9)
