Salmos, 81

1. Salmo de Asaf. Levanta-se Deus na assembleia divina, entre os deuses profere o seu julgamento.*

1. Veisuunjohtajalle; veisataan kuin viininkorjuulaulu; Aasafin virsi.

2. “Até quando julgareis iniquamente, favorecendo a causa dos ímpios?

2. Nostakaa ilohuuto Jumalalle, joka on meidän väkevyytemme; nostakaa riemuhuuto Jaakobin Jumalalle.

3. Defendei o oprimido e o órfão, fazei justiça ao humilde e ao pobre,

3. Virittäkää kiitosvirsi, lyökää vaskirumpuja, soittakaa suloisesti kanteleita ynnä harppuja.

4. livrai o oprimido e o necessitado, tirai-o das garras dos ímpios.”

4. Puhaltakaa pasunaa uudenkuun aikana, täyden kuun aikana, meidän juhlapäivämme kunniaksi.

5. Eles não querem saber nem compreender, andam nas trevas, vacilam os fundamentos da terra.

5. Sillä tämä on käsky Israelille, Jaakobin Jumalan säädös.

6. Eu disse: “Sois deuses, sois todos filhos do Altíssimo.*

6. Hän asetti sen todistukseksi Joosefille käydessään Egyptin maata vastaan. Minä kuulen puheen, joka on minulle outo:

7. Contudo, morrereis como simples homens e, como qualquer príncipe, caireis”.

7. "Minä nostin taakan hänen hartioiltansa, hänen kätensä pääsivät kantokorin kuormasta.

8. Levantai-vos, Senhor, para julgar a terra, porque são vossas todas as nações.*

8. Hädässäsi sinä huusit, ja minä vapautin sinut; ukkospilven peitosta minä vastasin sinulle, minä koettelin sinua Meriban veden luona." Sela.

9.

9. "Kuule, kansani, minä varoitan sinua; Israel, jospa sinä minua kuulisit!

10.

10. Älköön sinulla olko muukalaista jumalaa, äläkä kumarra vierasta jumalaa.

11.

11. Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka toin sinut Egyptin maasta; avaa suusi, niin minä sen täytän.

12.

12. Mutta minun kansani ei kuullut minun ääntäni, eikä Israel noudattanut minun mieltäni.

13.

13. Niin minä annoin heidän mennä pois sydämensä paatumuksessa, he saivat vaeltaa omien neuvojensa mukaan.

14.

14. Oi, jospa minun kansani minua kuulisi ja Israel vaeltaisi minun teilläni,

15.

15. niin minä pian masentaisin heidän vihollisensa ja kääntäisin käteni heidän vihamiehiänsä vastaan.

16.

16. Ne, jotka Herraa vihaavat, matelisivat hänen edessään, ja heidän kohtalonsa kestäisi iankaikkisesti.

17.

17. Mutta kansaansa hän ruokkisi parhaalla nisulla; minä ravitsisin sinua hunajalla kalliosta."