1. dianoixon o libanoV taV quraV sou kai katafagetw pur taV kedrouV sou
2. ololuxatw pituV dioti peptwken kedroV oti megalwV megistaneV etalaipwrhsan ololuxate drueV thV basanitidoV oti katespasqh o drumoV o sumfutoV
3. fwnh qrhnountwn poimenwn oti tetalaipwrhken h megalwsunh autwn fwnh wruomenwn leontwn oti tetalaipwrhken to fruagma tou iordanou
4. tade legei kurioV pantokratwr poimainete ta probata thV sfaghV
5. a oi kthsamenoi katesfazon kai ou metemelonto kai oi pwlounteV auta elegon euloghtoV kurioV kai peplouthkamen kai oi poimeneV autwn ouk epascon ouden ep' autoiV
6. dia touto ou feisomai ouketi epi touV katoikountaV thn ghn legei kurioV kai idou egw paradidwmi touV anqrwpouV ekaston eiV ceiraV tou plhsion autou kai eiV ceiraV basilewV autou kai katakoyousin thn ghn kai ou mh exelwmai ek ceiroV autwn
7. kai poimanw ta probata thV sfaghV eiV thn canaanitin kai lhmyomai emautw duo rabdouV thn mian ekalesa kalloV kai thn eteran ekalesa scoinisma kai poimanw ta probata
8. kai exarw touV treiV poimenaV en mhni eni kai barunqhsetai h yuch mou ep' autouV kai gar ai yucai autwn epwruonto ep' eme
9. kai eipa ou poimanw umaV to apoqnhskon apoqnhsketw kai to ekleipon ekleipetw kai ta kataloipa katesqietwsan ekastoV taV sarkaV tou plhsion autou
10. kai lhmyomai thn rabdon mou thn kalhn kai aporriyw authn tou diaskedasai thn diaqhkhn mou hn dieqemhn proV pantaV touV laouV
11. kai diaskedasqhsetai en th hmera ekeinh kai gnwsontai oi cananaioi ta probata ta fulassomena dioti logoV kuriou estin
12. kai erw proV autouV ei kalon enwpion umwn estin dote sthsanteV ton misqon mou h apeipasqe kai esthsan ton misqon mou triakonta argurouV
13. kai eipen kurioV proV me kaqeV autouV eiV to cwneuthrion kai skeyai ei dokimon estin on tropon edokimasqhn uper autwn kai elabon touV triakonta argurouV kai enebalon autouV eiV ton oikon kuriou eiV to cwneuthrion
14. kai aperriya thn rabdon thn deuteran to scoinisma tou diaskedasai thn katascesin ana meson iouda kai ana meson tou israhl
15. kai eipen kurioV proV me eti labe seautw skeuh poimenika poimenoV apeirou
16. dioti idou egw exegeirw poimena epi thn ghn to eklimpanon ou mh episkeyhtai kai to dieskorpismenon ou mh zhthsh kai to suntetrimmenon ou mh iashtai kai to oloklhron ou mh kateuqunh kai ta krea twn eklektwn katafagetai kai touV astragalouV autwn ekstreyei
17. w oi poimainonteV ta mataia kai oi kataleloipoteV ta probata macaira epi touV bracionaV autou kai epi ton ofqalmon ton dexion autou o braciwn autou xhrainomenoV xhranqhsetai kai o ofqalmoV o dexioV autou ektufloumenoV ektuflwqhsetai
Alaviitteet:
11:1-3 - Israelin maan tuhoaminen on ennustettu viitaten paimenten valitukseen ja lampaidensa menettämiseen. Tämä tapahtuma symboloi hengellisten johtajien epäonnistumista ja siitä johtuvaa Jumalan kansan kriisiä. Sakarjan kuva "paimenista" heijastaa johdon epäonnistumista ohjata ihmisiä vanhurskaudessa (ks. myös Hesekiel 34:1-10 ja Jeremia 23:1-2).
11:4-6 - Jumala käskee Sakariaa paimentamaan teurastettavaksi tarkoitettua laumaa. Tämä kohta korostaa Israelin kansan kapinaa ja lähestyvää tuomiota niille, jotka ovat kääntyneet pois Jumalasta, korostaen johtajien vastuuta kansan hengellisestä tilasta (ks. myös Jeremia 25:34-36 ja Matteus 23:37).
11:7-14 - Sakarja murtaa symbolisesti kaksi sauvaa, "suosion" ja "ykseyden", edustaen Jumalan kanssa tehdyn liiton rikkomista ja Israelin heimojen jakautumista. Tämä teko symboloi Jumalan liiton romahtamista kansansa kanssa ja uuden johtajan ilmaantumista, joka hylättäisiin, mikä osoittaa Kristuksen hylkäämisen (ks. myös Matteus 26:15 ja Mark. 14:21).
11:15-17 - Jumala neuvoo Sakarjaa toimimaan kuin tyhmä paimen, osoittaen väärän johtajan saapumista ja Israelin lähestyvää tappiota. Valitus "arvottomasta paimenesta" on varoitus niille, jotka johtavat itsekkäästi ja vastoin Jumalan tahtoa (ks. myös Joh. 10:11-15 ja Ilmestyskirja 6:15-17).
11:18-19 - Viittaus "terävään veitseen" ja lauman tuhoamiseen korostaa lopullista tuomiota, joka kohtaisi Israelin, opetusta tosi paimenen ja Jumalan liiton hylkäämisen seurauksista (ks. myös Jes. 56:10-12 ja Luuk. 19:41-44).
Aiheeseen liittyvät säkeet Zacarias, 11:
Sakarjan luvussa 11 esitetään vertaus paimenista. Minkä varoituksen Jumala antaa korruptoituneesta johtajuudesta? Tämä arvoituksellinen teksti kuvaa uskottomien paimenten tuomiota ja sisältää kahden sauvan, "suosion" ja "liiton" symbolisen toiminnan. Luvussa mainitaan myös kolmekymmentä hopearahaa, jotka kuvaavat Jeesuksen pettämistä. Sakarja 11 tutkii sellaisia teemoja kuin pastoraalinen vastuu, jumalallinen hylkääminen ja uskottomuuden seuraukset. Pohdi kanssamme viittä raamatunkohtaa, jotka laajentavat ymmärrystäsi tästä provokatiivisesta luvusta.
Matteus 26:15: "Ja hän kysyi heiltä: "Kuinka paljon annatte minulle, jos annan hänet teidän käsiinne?" Ja he asettivat hänelle hinnan: kolmekymmentä hopearahaa." - Tämä kohta heijastelee Sakarjan 11:12:ta, jossa paimenelle maksetaan kolmekymmentä hopearahaa, tulkittu ennustukseksi Jeesuksen pettämisestä.
Johannes 10:12-13: "Työntekijä ei ole se paimen, jolle lampaat kuuluvat. Joten kun hän näkee suden tulevan, hän hylkää lampaat ja pakenee. Sitten susi hyökkää lauman kimppuun ja hajottaa ne. Hän pakenee, koska hän on palkansaaja eikä välitä lampaista." - Tämä kohta toistaa Sakarjan 11:16-17:ssä olevaa huolimatonta paimenta.
Hesekiel 34:2: "Ihmislapsi, profetoi Israelin paimenia vastaan; profetoi ja sano heille: Näin sanoo Suvereeni Herra: Voi Israelin paimenia, jotka pitävät huolta vain itsestään! Eikö paimenten pitäisi huolehtia laumastaan?" - Tämä kohta heijastaa Sakarjan luvun 11:n teemaa huolimattomista ja uskottomista paimenista.
Matteus 27:9-10: "Sitten toteutui profeetta Jeremian sanoma: 'He ottivat ne kolmekymmentä hopearahaa, hinnan, jonka israelilaiset olivat asettaneet henkensä edestä, ja käyttivät niitä savenvalajan pellon ostamiseen, niin kuin Herra oli minua käskenyt'." - Vaikka tämä teksti on katsottu Jeremiaksi, se viittaa Sakarjan 11:12-13:n profetiaan kolmestakymmenestä hopearahasta.
Jeremia 23:1: "Voi paimenia, jotka tuhoavat ja hajottavat laitumeni lampaita, sanoo Herra!" - Tämä jae toistaa Sakarjan luvun 11 teemaa huonoista paimenista, jotka eivät välitä laumastaan.
FAQ:
Mitä Sakarjan luku 11 sanoo lampaiden lopusta?
Sakarjan luvussa 11 kuvataan lampaiden loppua tuomion merkiksi. Paimen symboloi johtajuutta, ja lampaat ovat Jumalan kansaa, joka kärsii uskollisen johtajuuden hylkäämisen vuoksi. (Sakarja 11:4-17)
Mikä on tyhmän paimenen merkitys Sakarjan luvussa 11?
Tyhmä paimen edustaa johtajia, jotka eivät välitä ihmisistä tuoden tuhoa ja kurjuutta, toisin kuin vanhurskaita paimenia, jotka ohjaisivat heitä viisaasti. (Sakarja 11:15-17)
Miksi Jumala käskee leikkaamaan paimenhahmon Sakarjan luvussa 11?
Paimenen katkaisu symboloi Israelin kansan hylkäämistä Jumalasta ja vanhurskasta johtajuutta, mikä johtaisi hylkäämiseen ja kärsimykseen. (Sakarja 11:8-9)
Mitä kolmenkymmenen hopearahan maksaminen Sakarjan luvussa 11 tarkoittaa?
Kolmekymmentä hopearahaa edustavat hintaa, jolla Messias petettäisiin, viittaus Juudaksen kavaltaan, joka kavalsi hänet sillä summalla. (Sakarja 11:12-13)
Miten Sakarja 11 esikuvaa Messiasta?
Sakarjan luvussa 11 ennakoidaan Messiasta, jonka ihmiset hylkäävät ja pettäisivät tuoden Israelille tuomion, mutta myös toivoa tulevasta ennallistamisesta. (Sakarja 11:4-17)
