1. διάνοιξον ὁ Λίβανος τὰς θύρας σου καὶ καταφαγέτω πῦρ τὰς κέδρους σου
2. ὀλολυξάτω πίτυς διότι πέπτωκεν κέδρος ὅτι μεγάλως μεγιστᾶνες ἐταλαιπώρησαν ὀλολύξατε δρύες τῆς Βασανίτιδος ὅτι κατεσπάσθη ὁ δρυμὸς ὁ σύμφυτος
3. φωνὴ θρηνούντων ποιμένων ὅτι τεταλαιπώρηκεν ἡ μεγαλωσύνη αὐτῶν φωνὴ ὠρυομένων λεόντων ὅτι τεταλαιπώρηκεν τὸ φρύαγμα τοῦ Ιορδάνου
4. τάδε λέγει κύριος παντοκράτωρ ποιμαίνετε τὰ πρόβατα τῆς σφαγῆς
5. ἃ οἱ κτησάμενοι κατέσφαζον καὶ οὐ μετεμέλοντο καὶ οἱ πωλοῦντες αὐτὰ ἔλεγον εὐλογητὸς κύριος καὶ πεπλουτήκαμεν καὶ οἱ ποιμένες αὐτῶν οὐκ ἔπασχον οὐδὲν ἐπ’ αὐτοῖς
6. διὰ τοῦτο οὐ φείσομαι οὐκέτι ἐπὶ τοὺς κατοικοῦντας τὴν γῆν λέγει κύριος καὶ ἰδοὺ ἐγὼ παραδίδωμι τοὺς ἀνθρώπους ἕκαστον εἰς χεῖρας τοῦ πλησίον αὐτοῦ καὶ εἰς χεῖρας βασιλέως αὐτοῦ καὶ κατακόψουσιν τὴν γῆν καὶ οὐ μὴ ἐξέλωμαι ἐκ χειρὸς αὐτῶν
7. καὶ ποιμανῶ τὰ πρόβατα τῆς σφαγῆς εἰς τὴν Χαναανῖτιν καὶ λήμψομαι ἐμαυτῷ δύο ῥάβδους τὴν μίαν ἐκάλεσα Κάλλος καὶ τὴν ἑτέραν ἐκάλεσα Σχοίνισμα καὶ ποιμανῶ τὰ πρόβατα
8. καὶ ἐξαρῶ τοὺς τρεῖς ποιμένας ἐν μηνὶ ἑνί καὶ βαρυνθήσεται ἡ ψυχή μου ἐπ’ αὐτούς καὶ γὰρ αἱ ψυχαὶ αὐτῶν ἐπωρύοντο ἐπ’ ἐμέ
9. καὶ εἶπα οὐ ποιμανῶ ὑμᾶς τὸ ἀποθνῇσκον ἀποθνῃσκέτω καὶ τὸ ἐκλεῖπον ἐκλειπέτω καὶ τὰ κατάλοιπα κατεσθιέτωσαν ἕκαστος τὰς σάρκας τοῦ πλησίον αὐτοῦ
10. καὶ λήμψομαι τὴν ῥάβδον μου τὴν καλὴν καὶ ἀπορρίψω αὐτὴν τοῦ διασκεδάσαι τὴν διαθήκην μου ἣν διεθέμην πρὸς πάντας τοὺς λαούς
11. καὶ διασκεδασθήσεται ἐν τῇ ἡμέρᾳ ἐκείνῃ καὶ γνώσονται οἱ Χαναναῖοι τὰ πρόβατα τὰ φυλασσόμενα διότι λόγος κυρίου ἐστίν
12. καὶ ἐρῶ πρὸς αὐτούς εἰ καλὸν ἐνώπιον ὑμῶν ἐστιν δότε στήσαντες τὸν μισθόν μου ἢ ἀπείπασθε καὶ ἔστησαν τὸν μισθόν μου τριάκοντα ἀργυροῦς
13. καὶ εἶπεν κύριος πρός με κάθες αὐτοὺς εἰς τὸ χωνευτήριον καὶ σκέψαι εἰ δόκιμόν ἐστιν ὃν τρόπον ἐδοκιμάσθην ὑπὲρ αὐτῶν καὶ ἔλαβον τοὺς τριάκοντα ἀργυροῦς καὶ ἐνέβαλον αὐτοὺς εἰς τὸν οἶκον κυρίου εἰς τὸ χωνευτήριον
14. καὶ ἀπέρριψα τὴν ῥάβδον τὴν δευτέραν τὸ Σχοίνισμα τοῦ διασκεδάσαι τὴν κατάσχεσιν ἀνὰ μέσον Ιουδα καὶ ἀνὰ μέσον τοῦ Ισραηλ
15. καὶ εἶπεν κύριος πρός με ἔτι λαβὲ σεαυτῷ σκεύη ποιμενικὰ ποιμένος ἀπείρου
16. διότι ἰδοὺ ἐγὼ ἐξεγείρω ποιμένα ἐπὶ τὴν γῆν τὸ ἐκλιμπάνον οὐ μὴ ἐπισκέψηται καὶ τὸ διεσκορπισμένον οὐ μὴ ζητήσῃ καὶ τὸ συντετριμμένον οὐ μὴ ἰάσηται καὶ τὸ ὁλόκληρον οὐ μὴ κατευθύνῃ καὶ τὰ κρέα τῶν ἐκλεκτῶν καταφάγεται καὶ τοὺς ἀστραγάλους αὐτῶν ἐκστρέψει
17. ὦ οἱ ποιμαίνοντες τὰ μάταια καὶ οἱ καταλελοιπότες τὰ πρόβατα μάχαιρα ἐπὶ τοὺς βραχίονας αὐτοῦ καὶ ἐπὶ τὸν ὀφθαλμὸν τὸν δεξιὸν αὐτοῦ ὁ βραχίων αὐτοῦ ξηραινόμενος ξηρανθήσεται καὶ ὁ ὀφθαλμὸς ὁ δεξιὸς αὐτοῦ ἐκτυφλούμενος ἐκτυφλωθήσεται
Alaviitteet:
11:1-3 - Israelin maan tuhoaminen on ennustettu viitaten paimenten valitukseen ja lampaidensa menettämiseen. Tämä tapahtuma symboloi hengellisten johtajien epäonnistumista ja siitä johtuvaa Jumalan kansan kriisiä. Sakarjan kuva "paimenista" heijastaa johdon epäonnistumista ohjata ihmisiä vanhurskaudessa (ks. myös Hesekiel 34:1-10 ja Jeremia 23:1-2).
11:4-6 - Jumala käskee Sakariaa paimentamaan teurastettavaksi tarkoitettua laumaa. Tämä kohta korostaa Israelin kansan kapinaa ja lähestyvää tuomiota niille, jotka ovat kääntyneet pois Jumalasta, korostaen johtajien vastuuta kansan hengellisestä tilasta (ks. myös Jeremia 25:34-36 ja Matteus 23:37).
11:7-14 - Sakarja murtaa symbolisesti kaksi sauvaa, "suosion" ja "ykseyden", edustaen Jumalan kanssa tehdyn liiton rikkomista ja Israelin heimojen jakautumista. Tämä teko symboloi Jumalan liiton romahtamista kansansa kanssa ja uuden johtajan ilmaantumista, joka hylättäisiin, mikä osoittaa Kristuksen hylkäämisen (ks. myös Matteus 26:15 ja Mark. 14:21).
11:15-17 - Jumala neuvoo Sakarjaa toimimaan kuin tyhmä paimen, osoittaen väärän johtajan saapumista ja Israelin lähestyvää tappiota. Valitus "arvottomasta paimenesta" on varoitus niille, jotka johtavat itsekkäästi ja vastoin Jumalan tahtoa (ks. myös Joh. 10:11-15 ja Ilmestyskirja 6:15-17).
11:18-19 - Viittaus "terävään veitseen" ja lauman tuhoamiseen korostaa lopullista tuomiota, joka kohtaisi Israelin, opetusta tosi paimenen ja Jumalan liiton hylkäämisen seurauksista (ks. myös Jes. 56:10-12 ja Luuk. 19:41-44).
Aiheeseen liittyvät säkeet Zacarias, 11:
Sakarjan luvussa 11 esitetään vertaus paimenista. Minkä varoituksen Jumala antaa korruptoituneesta johtajuudesta? Tämä arvoituksellinen teksti kuvaa uskottomien paimenten tuomiota ja sisältää kahden sauvan, "suosion" ja "liiton" symbolisen toiminnan. Luvussa mainitaan myös kolmekymmentä hopearahaa, jotka kuvaavat Jeesuksen pettämistä. Sakarja 11 tutkii sellaisia teemoja kuin pastoraalinen vastuu, jumalallinen hylkääminen ja uskottomuuden seuraukset. Pohdi kanssamme viittä raamatunkohtaa, jotka laajentavat ymmärrystäsi tästä provokatiivisesta luvusta.
Matteus 26:15: "Ja hän kysyi heiltä: "Kuinka paljon annatte minulle, jos annan hänet teidän käsiinne?" Ja he asettivat hänelle hinnan: kolmekymmentä hopearahaa." - Tämä kohta heijastelee Sakarjan 11:12:ta, jossa paimenelle maksetaan kolmekymmentä hopearahaa, tulkittu ennustukseksi Jeesuksen pettämisestä.
Johannes 10:12-13: "Työntekijä ei ole se paimen, jolle lampaat kuuluvat. Joten kun hän näkee suden tulevan, hän hylkää lampaat ja pakenee. Sitten susi hyökkää lauman kimppuun ja hajottaa ne. Hän pakenee, koska hän on palkansaaja eikä välitä lampaista." - Tämä kohta toistaa Sakarjan 11:16-17:ssä olevaa huolimatonta paimenta.
Hesekiel 34:2: "Ihmislapsi, profetoi Israelin paimenia vastaan; profetoi ja sano heille: Näin sanoo Suvereeni Herra: Voi Israelin paimenia, jotka pitävät huolta vain itsestään! Eikö paimenten pitäisi huolehtia laumastaan?" - Tämä kohta heijastaa Sakarjan luvun 11:n teemaa huolimattomista ja uskottomista paimenista.
Matteus 27:9-10: "Sitten toteutui profeetta Jeremian sanoma: 'He ottivat ne kolmekymmentä hopearahaa, hinnan, jonka israelilaiset olivat asettaneet henkensä edestä, ja käyttivät niitä savenvalajan pellon ostamiseen, niin kuin Herra oli minua käskenyt'." - Vaikka tämä teksti on katsottu Jeremiaksi, se viittaa Sakarjan 11:12-13:n profetiaan kolmestakymmenestä hopearahasta.
Jeremia 23:1: "Voi paimenia, jotka tuhoavat ja hajottavat laitumeni lampaita, sanoo Herra!" - Tämä jae toistaa Sakarjan luvun 11 teemaa huonoista paimenista, jotka eivät välitä laumastaan.
FAQ:
Mitä Sakarjan luku 11 sanoo lampaiden lopusta?
Sakarjan luvussa 11 kuvataan lampaiden loppua tuomion merkiksi. Paimen symboloi johtajuutta, ja lampaat ovat Jumalan kansaa, joka kärsii uskollisen johtajuuden hylkäämisen vuoksi. (Sakarja 11:4-17)
Mikä on tyhmän paimenen merkitys Sakarjan luvussa 11?
Tyhmä paimen edustaa johtajia, jotka eivät välitä ihmisistä tuoden tuhoa ja kurjuutta, toisin kuin vanhurskaita paimenia, jotka ohjaisivat heitä viisaasti. (Sakarja 11:15-17)
Miksi Jumala käskee leikkaamaan paimenhahmon Sakarjan luvussa 11?
Paimenen katkaisu symboloi Israelin kansan hylkäämistä Jumalasta ja vanhurskasta johtajuutta, mikä johtaisi hylkäämiseen ja kärsimykseen. (Sakarja 11:8-9)
Mitä kolmenkymmenen hopearahan maksaminen Sakarjan luvussa 11 tarkoittaa?
Kolmekymmentä hopearahaa edustavat hintaa, jolla Messias petettäisiin, viittaus Juudaksen kavaltaan, joka kavalsi hänet sillä summalla. (Sakarja 11:12-13)
Miten Sakarja 11 esikuvaa Messiasta?
Sakarjan luvussa 11 ennakoidaan Messiasta, jonka ihmiset hylkäävät ja pettäisivät tuoden Israelille tuomion, mutta myös toivoa tulevasta ennallistamisesta. (Sakarja 11:4-17)
