1. ego flos campi et lilium convallium
2. sicut lilium inter spinas sic amica mea inter filias
3. sicut malum inter ligna silvarum sic dilectus meus inter filios sub umbra illius quam desideraveram sedi et fructus ejus dulcis gutturi meo
4. introduxit me in cellam vinariam ordinavit in me caritatem
5. fulcite me floribus stipate me malis quia amore langueo
6. leva ejus sub capite meo et dextera illius amplexabitur me
7. adiuro vos filiæ Hierusalem per capreas cervosque camporum ne suscitetis neque evigilare faciatis dilectam quoadusque ipsa velit
8. vox dilecti mei ecce iste venit saliens in montibus transiliens colles
9. similis est dilectus meus capreæ hinuloque cervorum en ipse stat post parietem nostrum despiciens per fenestras prospiciens per cancellos
10. et dilectus meus loquitur mihi surge propera amica mea formonsa mea et veni
11. jam enim hiemps transiit imber abiit et recessit
12. flores apparuerunt in terra tempus putationis advenit vox turturis audita est in terra nostra
13. ficus protulit grossos suos vineæ florent dederunt odorem surge amica mea speciosa mea et veni
14. columba mea in foraminibus petræ in caverna maceriæ ostende mihi faciem tuam sonet vox tua in auribus meis vox enim tua dulcis et facies tua decora
15. capite nobis vulpes vulpes parvulas quæ demoliuntur vineas nam vinea nostra floruit
16. dilectus meus mihi et ego illi qui pascitur inter lilia
17. donec adspiret dies et inclinentur umbræ revertere similis esto dilecte mi capreæ aut hinulo cervorum super montes Bether
Alaviitteet:
2:1-2 - Rakastettu näkee itsensä luonnonkukana, joka korostaa yksinkertaisuuden ja nöyryyden kauneutta. Tämä itsensä tunnistaminen paljastaa Jumalan armon, kun hän tunnistaa ja arvostaa meidät jokaisen yksilöllisyydessämme (ks. myös 1. Piet. 5:6-7 ja Matteus 6:28-30).
2:3-4 - Rakastettua verrataan hedelmälliseen puuhun, joka symboloi suojaa ja ravintoa. Tämä kuva heijastaa Jumalan rakkautta, joka toivottaa meidät tervetulleeksi ja tukee meitä tarjoten suojaa ja hengellistä ravintoa (ks. myös Psalmi 91:1 ja Joh. 15:5).
2:5-7 - Rakas ilmaisee halunsa ja tarpeensa turvallisuuteen ja rakkauteen. Rakkauden oikean ajan odottamisen tärkeyttä korostetaan, samoin kuin Jumalan tarjoamaa suojaa turvattomuuden aikoina (ks. myös Psalmi 46:1 ja Filippiläiskirje 4:6-7).
2:8-10 - Rakas ilmestyy tuoden iloa ja toivoa. Hänen saapumisensa on symboli Jumalan läsnäolosta, tuo uudistumista ja elämää, mikä osoittaa, että rakkaan läsnäolo on siunaus ja lohdutus (ks. myös Psalmi 30:5 ja Jesaja 40:31).
2:11-13 - Vuodenaikojen vaihtelu mainitaan symboloivana rakkauden aikaa. Tämä kohta puhuu rakkauden kauneudesta, joka kukoistaa oikeaan aikaan ja heijastaa Jumalan suunnitelmaa ihmissuhteille (ks. myös Saarnaaja 3:1-8 ja Gal. 6:9).
Aiheeseen liittyvät säkeet Canticum Canticorum, 2:
Laulujen luvussa 2 tarkastellaan rakastajien välistä rakkauden ilmaisua. Mitä metaforia käytetään kuvaamaan rakkautta? Tämä runoteksti vertaa rakastettua liljaan orjantappurien keskellä ja rakastettua omenaan villipuiden keskellä. Luku kuvaa kevään odotusta, joka symboloi rakkauden kukoistusta. Songs 2 käsittelee myös sellaisia teemoja kuin suojelu, halu ja keskinäinen tavoittelu. Tutustu kanssamme viiteen raamatunkohtaan, jotka valaisevat tämän kiehtovan luvun romanttisia symboleja.
1. Pietari 2:9: "Mutta te olette valittu sukupolvi, kuninkaallinen papisto, pyhä kansa, Jumalan oma kansa julistamaan sen ylistystä, joka kutsui teidät pimeydestä ihmeelliseen valoonsa." - Tämä kohta heijastelee Laulujen Laulu 2:2:ssa olevaa eksklusiivisuuden ja valinnanvaraa.
Ilmestyskirja 3:20: "Katso, minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen sisään ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani." - Tämä säe toistaa rakkaan kutsun Laulujen laulussa 2:10-13.
Psalmit 91:1: "Hän, joka asuu Korkeimman suojassa ja lepää Kaikkivaltiaan varjossa" - Tämä kohta heijastaa Laulujen Laulu 2:3:ssa ilmaistua ajatusta suojelusta ja turvasta.
Johannes 15:13: "Kenelläkään ei ole suurempaa rakkautta kuin sillä, joka antaa henkensä ystäviensä puolesta." - Tämä säe resonoi Laulujen laulu 2:4-5:n syvän rakkauden teeman kanssa.
Roomalaisille 8:38-39: "Sillä olen vakuuttunut siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä demonit, ei nykyisyys eikä tulevaisuus, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys eikä mikään muu luomakunnassa pysty erottamaan meitä Jumalan rakkaudesta, joka on Kristus Jeesus, meidän Herramme." - Tämä kohta heijastaa kappaleessa Laulujen laulu 2:16-17 kuvatun rakkauden voimakkuutta ja pysyvyyttä.
FAQ:
Mitä rakastettu sanoo rakkaastaan Salomon laulussa 2:1?
Rakastettu kuvailee itseään pellon kukkaksi, yksinkertaiseksi ja nöyräksi korostaen hänen luonnollista kauneuttaan ja rakkautensa yksinkertaisuutta. (Salomon laulu 2:1)
Mitä "myrsky" ja "sateet" edustavat Salomon laulussa 2:11?
Sateet ja myrskyt symboloivat tilapäisiä vaikeuksia, jotka voidaan voittaa, ja auringon paluu edustaa palautuneen rakkauden iloa. (Salomon laulu 2:11)
Miten rakkautta kuvataan Salomon laulussa 2:16?
Rakkautta kuvataan joksikin horjumattomaksi ja syväksi, jossa rakastajat kuuluvat toisilleen ja ovat täysin omistautuneita toisilleen. (Salomon laulu 2:16)
Mitä ilmaus "nouse, oi pohjoinen, ja tule, oi etelä" tarkoittaa Salomon laulun 2:17:ssä?
Tämä ilmaisu symboloi rakkaan halua olla rakkaansa kanssa, pyytäen häntä tulemaan kaikista suunnista, mikä osoittaa kaiken kattavaa ja intensiivistä rakkautta. (Salomon laulu 2:17)
Mikä on Salomon laulussa 2:15 mainittu "viljelmämaa"?
Kenttä on metafora esteistä tai vaikeuksista, jotka voivat haitata rakkautta, ja neuvoja on poistaa ne, jotta suhde voi kukoistaa. (Salomon laulu 2:15)
