1. δίκαιος εἶ κύριε ὅτι ἀπολογήσομαι πρὸς σέ πλὴν κρίματα λαλήσω πρὸς σέ τί ὅτι ὁδὸς ἀσεβῶν εὐοδοῦται εὐθήνησαν πάντες οἱ ἀθετοῦντες ἀθετήματα
2. ἐφύτευσας αὐτοὺς καὶ ἐρριζώθησαν ἐτεκνοποίησαν καὶ ἐποίησαν καρπόν ἐγγὺς εἶ σὺ τοῦ στόματος αὐτῶν καὶ πόρρω ἀπὸ τῶν νεφρῶν αὐτῶν
3. καὶ σύ κύριε γινώσκεις με δεδοκίμακας τὴν καρδίαν μου ἐναντίον σου ἅγνισον αὐτοὺς εἰς ἡμέραν σφαγῆς αὐτῶν
4. ἕως πότε πενθήσει ἡ γῆ καὶ πᾶς ὁ χόρτος τοῦ ἀγροῦ ξηρανθήσεται ἀπὸ κακίας τῶν κατοικούντων ἐν αὐτῇ ἠφανίσθησαν κτήνη καὶ πετεινά ὅτι εἶπαν οὐκ ὄψεται ὁ θεὸς ὁδοὺς ἡμῶν
5. σοῦ οἱ πόδες τρέχουσιν καὶ ἐκλύουσίν σε πῶς παρασκευάσῃ ἐφ’ ἵπποις καὶ ἐν γῇ εἰρήνης σὺ πέποιθας πῶς ποιήσεις ἐν φρυάγματι τοῦ Ιορδάνου
6. ὅτι καὶ οἱ ἀδελφοί σου καὶ ὁ οἶκος τοῦ πατρός σου καὶ οὗτοι ἠθέτησάν σε καὶ αὐτοὶ ἐβόησαν ἐκ τῶν ὀπίσω σου ἐπισυνήχθησαν μὴ πιστεύσῃς ἐν αὐτοῖς ὅτι λαλήσουσιν πρὸς σὲ καλά
7. ἐγκαταλέλοιπα τὸν οἶκόν μου ἀφῆκα τὴν κληρονομίαν μου ἔδωκα τὴν ἠγαπημένην ψυχήν μου εἰς χεῖρας ἐχθρῶν αὐτῆς
8. ἐγενήθη ἡ κληρονομία μου ἐμοὶ ὡς λέων ἐν δρυμῷ ἔδωκεν ἐπ’ ἐμὲ τὴν φωνὴν αὐτῆς διὰ τοῦτο ἐμίσησα αὐτήν
9. μὴ σπήλαιον ὑαίνης ἡ κληρονομία μου ἐμοὶ ἢ σπήλαιον κύκλῳ αὐτῆς βαδίσατε συναγάγετε πάντα τὰ θηρία τοῦ ἀγροῦ καὶ ἐλθέτωσαν τοῦ φαγεῖν αὐτήν
10. ποιμένες πολλοὶ διέφθειραν τὸν ἀμπελῶνά μου ἐμόλυναν τὴν μερίδα μου ἔδωκαν μερίδα ἐπιθυμητήν μου εἰς ἔρημον ἄβατον
11. ἐτέθη εἰς ἀφανισμὸν ἀπωλείας δι’ ἐμὲ ἀφανισμῷ ἠφανίσθη πᾶσα ἡ γῆ ὅτι οὐκ ἔστιν ἀνὴρ τιθέμενος ἐν καρδίᾳ
12. ἐπὶ πᾶσαν διεκβολὴν ἐν τῇ ἐρήμῳ ἦλθον ταλαιπωροῦντες ὅτι μάχαιρα τοῦ κυρίου καταφάγεται ἀπ’ ἄκρου τῆς γῆς ἕως ἄκρου τῆς γῆς οὐκ ἔστιν εἰρήνη πάσῃ σαρκί
13. σπείρατε πυροὺς καὶ ἀκάνθας θερίσατε οἱ κλῆροι αὐτῶν οὐκ ὠφελήσουσιν αὐτούς αἰσχύνθητε ἀπὸ καυχήσεως ὑμῶν ἀπὸ ὀνειδισμοῦ ἔναντι κυρίου
14. ὅτι τάδε λέγει κύριος περὶ πάντων τῶν γειτόνων τῶν πονηρῶν τῶν ἁπτομένων τῆς κληρονομίας μου ἧς ἐμέρισα τῷ λαῷ μου Ισραηλ ἰδοὺ ἐγὼ ἀποσπῶ αὐτοὺς ἀπὸ τῆς γῆς αὐτῶν καὶ τὸν Ιουδαν ἐκβαλῶ ἐκ μέσου αὐτῶν
15. καὶ ἔσται μετὰ τὸ ἐκβαλεῖν με αὐτοὺς ἐπιστρέψω καὶ ἐλεήσω αὐτοὺς καὶ κατοικιῶ αὐτοὺς ἕκαστον εἰς τὴν κληρονομίαν αὐτοῦ καὶ ἕκαστον εἰς τὴν γῆν αὐτοῦ
16. καὶ ἔσται ἐὰν μαθόντες μάθωσιν τὴν ὁδὸν τοῦ λαοῦ μου τοῦ ὀμνύειν τῷ ὀνόματί μου ζῇ κύριος καθὼς ἐδίδαξαν τὸν λαόν μου ὀμνύειν τῇ Βααλ καὶ οἰκοδομηθήσονται ἐν μέσῳ τοῦ λαοῦ μου
17. ἐὰν δὲ μὴ ἐπιστρέψωσιν καὶ ἐξαρῶ τὸ ἔθνος ἐκεῖνο ἐξάρσει καὶ ἀπωλείᾳ
Alaviitteet:
12:1-4 - Jeremia kyseenalaistaa jumalattomien menestyksen, ja Jumala vastaa, että jumalallinen oikeus tulee ilmi. Profeetan hämmennys pahantekijöiden näennäisestä hyvinvoinnista on yleistä epäoikeudenmukaisuuden aikoina (ks. myös Psalmi 73:3-12 ja Habakuk 1:13).
12:5-6 - Jumala paljastaa, että Israelin tilanne pahenee ja että johtajien uskottomuus on syyllinen. Tuomion sanoma laajennetaan koskemaan myös niitä auktoriteetteja, jotka eivät johda ihmisiä oikein (ks. myös Hesekiel 34:1-10 ja Matteus 23:13).
12:7-13 - Jumala julistaa, että Hänen kansansa tuhotaan, mutta jäännös ennallistetaan. Huolimatta lähestyvästä tuomiosta on toivoa uudistumisesta ja paluusta luvattuun maahan, mikä osoittaa, että Jumala on uskollinen lupauksilleen (katso myös Jesaja 10:22-23 ja Hesekiel 37:21-22).
12:14-17 - Jumala lupaa Israelin valloittaneiden kansakuntien ennallistamisen, mutta Hän tarjoaa myös mahdollisuuden parannukseen. Jumalallista armoa korostetaan osoittaen, että parannus voi muuttaa tuomion kulkua (katso myös Joel 2:12-14 ja 2. Aikakirja 7:14).
12:18-21 - Jumalan vastaus niille, jotka yrittävät tuhota Hänen kansansa ja Hänen profeettansa. Jumala lupaa koston Israelin vihollisille osoittaen suojelustaan niille, jotka ovat uskollisia Hänelle (katso myös Psalmi 139:21-22 ja Jesaja 49:25).
Aiheeseen liittyvät säkeet Jeremias, 12:
Jeremian luku 12 kyseenalaistaa jumalattomien vaurauden. Miten profeetta suhtautuu tähän ilmeiseen epäoikeudenmukaisuuteen? Tämä pohdiskeleva teksti esittelee Jeremian valituksen jumalattomien menestyksestä ja Jumalan vastauksesta. Luvussa käsitellään sellaisia aiheita kuin jumalallinen oikeudenmukaisuus, vanhurskaiden kärsimys ja Jumalan suurempi suunnitelma kansoja varten. Jeremia 12 sisältää myös lupauksen tuomiosta ja mahdollisesta ennallistamisesta. Pohdi kanssamme viittä raamatunkohtaa, jotka liittyvät tämän introspektiivisen luvun haastaviin teemoihin.
Job 21:7: "Miksi jumalattomat elävät, vanhenevat ja tulevat vieläkin voimakkaammiksi?" - Job, kuten Jeremia 12:1-2:ssa, kyseenalaistaa jumalattomien menestyksen.
Habakuk 1:13: "Sinun silmäsi ovat niin puhtaat, etteivät ne kestä nähdä pahaa; et voi sietää pahaa. Miksi sitten suvaitset pahoja? Miksi olet hiljaa, kun jumalattomat nielevät niitä, jotka ovat vanhurskaimpia?" - Habakuk, kuten Jeremia 12:1:ssä, kyseenalaistaa jumalallisen oikeuden jumalattomien vaurauden edessä.
Malakia 3:15: "Nyt pidämme ylimielisiä onnellisina. Kyllä, ne, jotka tekevät pahaa, menestyvät; kyllä, he kiusaavat Jumalaa ja jäävät rankaisematta." - Malakia, kuten Jeremia 12:1:ssä, pohtii pahantekijöiden näennäistä menestystä.
Matteus 13:24-30: "Jeesus kertoi heille toisen vertauksen sanoen: 'Taivasten valtakunta on kuin mies, joka kylvi peltoonsa hyvän siemenen. Mutta kun kaikki nukkuivat, hänen vihollisensa tuli ja kylvi rikkakasveja vehnän sekaan ja lähti. [...] Kasvakoon ne yhdessä elonkorjuuseen asti.'" - Tämä vertaus Jeesuksesta kuvastaa Jeremian 12:2-3:n teemaa siitä, että Jumala sallii jumalattomien kasvaa jonkin aikaa.
2 Piet. 3:9: "Herra ei viivytä lupauksensa täyttämisessä, kuten jotkut ajattelevat. Päinvastoin, hän on kärsivällinen sinua kohtaan, ei halua kenenkään hukkuvan vaan kaikkien tulevan parannukseen." - Pietari, kuten Jeremia 12:3:ssa, selittää jumalallisen tuomion ilmeisen viivästymisen.
FAQ:
Mitä Jeremia kysyy Jumalalta luvun 12 alussa?
Jeremia kysyy, miksi jumalattomat menestyvät, vaikka he ovatkin uskottomia. Hän ilmaisee turhautumisensa heidän ilmeiseen rankaisemattomuuteensa. (Jeremia 12:1-2)
Mikä on Jumalan vastaus Jeremian kysymykseen?
Jumala haastaa Jeremian sanomalla, että jos hän väsyttää itseään pienempiin haasteisiin, hän ei kestä suurempia koettelemuksia. (Jeremia 12:5)
Miksi Jumala lupaa rankaista Israelia?
Jumala rankaisee Israelia, koska Hänen kansansa on hylännyt Hänet ja ryhtynyt epäjumalanpalvelukseen tulleen kuin kapinallinen leijona Häntä vastaan. (Jeremia 12:7-8)
Mitä Jumala lupaa Israelin naapurikansoille?
Jumala sanoo, että Hän rankaisee ympäröiviä kansoja, mutta jos he kääntyvät Hänen puoleensa, ne voidaan palauttaa. (Jeremia 12:14-17)
Mitä tuhotun perinnön symboliikka tarkoittaa?
Israelin maa tuhoutuu ihmisten tottelemattomuuden vuoksi, mikä symboloi heidän hylkäämistä Jumalan liitosta. (Jeremia 12:10-13)
