1. ἀκούσατε τὸν λόγον κυρίου ὃν ἐλάλησεν ἐφ’ ὑμᾶς οἶκος Ισραηλ
2. τάδε λέγει κύριος κατὰ τὰς ὁδοὺς τῶν ἐθνῶν μὴ μανθάνετε καὶ ἀπὸ τῶν σημείων τοῦ οὐρανοῦ μὴ φοβεῖσθε ὅτι φοβοῦνται αὐτὰ τοῖς προσώποις αὐτῶν
3. ὅτι τὰ νόμιμα τῶν ἐθνῶν μάταια ξύλον ἐστὶν ἐκ τοῦ δρυμοῦ ἐκκεκομμένον ἔργον τέκτονος καὶ χώνευμα
4. ἀργυρίῳ καὶ χρυσίῳ κεκαλλωπισμένα ἐστίν ἐν σφύραις καὶ ἥλοις ἐστερέωσαν αὐτά καὶ οὐ κινηθήσονται
5. αἰρόμενα ἀρθήσονται ὅτι οὐκ ἐπιβήσονται μὴ φοβηθῆτε αὐτά ὅτι οὐ μὴ κακοποιήσωσιν καὶ ἀγαθὸν οὐκ ἔστιν ἐν αὐτοῖς
6. []
7. []
8. []
9. ἀργύριον τορευτόν ἐστιν οὐ πορεύσονται ἀργύριον προσβλητὸν ἀπὸ Θαρσις ἥξει χρυσίον Μωφαζ καὶ χεὶρ χρυσοχόων ἔργα τεχνιτῶν πάντα ὑάκινθον καὶ πορφύραν ἐνδύσουσιν αὐτά
10. []
11. οὕτως ἐρεῖτε αὐτοῖς θεοί οἳ τὸν οὐρανὸν καὶ τὴν γῆν οὐκ ἐποίησαν ἀπολέσθωσαν ἀπὸ τῆς γῆς καὶ ὑποκάτωθεν τοῦ οὐρανοῦ τούτου
12. κύριος ὁ ποιήσας τὴν γῆν ἐν τῇ ἰσχύι αὐτοῦ ὁ ἀνορθώσας τὴν οἰκουμένην ἐν τῇ σοφίᾳ αὐτοῦ καὶ τῇ φρονήσει αὐτοῦ ἐξέτεινεν τὸν οὐρανὸν
13. καὶ πλῆθος ὕδατος ἐν οὐρανῷ καὶ ἀνήγαγεν νεφέλας ἐξ ἐσχάτου τῆς γῆς ἀστραπὰς εἰς ὑετὸν ἐποίησεν καὶ ἐξήγαγεν φῶς ἐκ θησαυρῶν αὐτοῦ
14. ἐμωράνθη πᾶς ἄνθρωπος ἀπὸ γνώσεως κατῃσχύνθη πᾶς χρυσοχόος ἐπὶ τοῖς γλυπτοῖς αὐτοῦ ὅτι ψευδῆ ἐχώνευσαν οὐκ ἔστιν πνεῦμα ἐν αὐτοῖς
15. μάταιά ἐστιν ἔργα ἐμπεπαιγμένα ἐν καιρῷ ἐπισκοπῆς αὐτῶν ἀπολοῦνται
16. οὐκ ἔστιν τοιαύτη μερὶς τῷ Ιακωβ ὅτι ὁ πλάσας τὰ πάντα αὐτὸς κληρονομία αὐτοῦ κύριος ὄνομα αὐτῷ
17. συνήγαγεν ἔξωθεν τὴν ὑπόστασίν σου κατοικοῦσα ἐν ἐκλεκτοῖς
18. ὅτι τάδε λέγει κύριος ἰδοὺ ἐγὼ σκελίζω τοὺς κατοικοῦντας τὴν γῆν ταύτην ἐν θλίψει ὅπως εὑρεθῇ ἡ πληγή σου
19. οὐαὶ ἐπὶ συντρίμματί σου ἀλγηρὰ ἡ πληγή σου κἀγὼ εἶπα ὄντως τοῦτο τὸ τραῦμά μου καὶ κατέλαβέν με
20. ἡ σκηνή μου ἐταλαιπώρησεν ὤλετο καὶ πᾶσαι αἱ δέρρεις μου διεσπάσθησαν οἱ υἱοί μου καὶ τὰ πρόβατά μου οὔκ εἰσιν οὐκ ἔστιν ἔτι τόπος τῆς σκηνῆς μου τόπος τῶν δέρρεών μου
21. ὅτι οἱ ποιμένες ἠφρονεύσαντο καὶ τὸν κύριον οὐκ ἐξεζήτησαν διὰ τοῦτο οὐκ ἐνόησεν πᾶσα ἡ νομὴ καὶ διεσκορπίσθησαν
22. φωνὴ ἀκοῆς ἰδοὺ ἔρχεται καὶ σεισμὸς μέγας ἐκ γῆς βορρᾶ τοῦ τάξαι τὰς πόλεις Ιουδα εἰς ἀφανισμὸν καὶ κοίτην στρουθῶν
23. οἶδα κύριε ὅτι οὐχὶ τοῦ ἀνθρώπου ἡ ὁδὸς αὐτοῦ οὐδὲ ἀνὴρ πορεύσεται καὶ κατορθώσει πορείαν αὐτοῦ
24. παίδευσον ἡμᾶς κύριε πλὴν ἐν κρίσει καὶ μὴ ἐν θυμῷ ἵνα μὴ ὀλίγους ἡμᾶς ποιήσῃς
25. ἔκχεον τὸν θυμόν σου ἐπὶ ἔθνη τὰ μὴ εἰδότα σε καὶ ἐπὶ γενεὰς αἳ τὸ ὄνομά σου οὐκ ἐπεκαλέσαντο ὅτι κατέφαγον τὸν Ιακωβ καὶ ἐξανήλωσαν αὐτὸν καὶ τὴν νομὴν αὐτοῦ ἠρήμωσαν
Alaviitteet:
10:1-5 - Jumala varoittaa epäjumalanpalveluksesta, ihmisten käsien tekemien epäjumalien pilkkaamisesta. Tämä kohta asettaa epäjumalien turhuuden vastakkain elävän Jumalan suvereenisuuden kanssa (ks. myös Psalmi 115:4-8 ja Jesaja 44:9-11).
10:6-7 - Profeetta julistaa Jumalan vertaamattomuutta korostaen Hänen majesteettiaan ja voimaansa. Vain Herra on palvonnan ja kunnioituksen arvoinen (ks. myös 2. Moos. 15:11 ja Ilmestyskirja 15:4).
10:10-13 - Jumala esitetään Luojana ja todellisena ikuisena Kuninkaana, toisin kuin elottomat epäjumalat. Luomakunta vastaa Hänen ääneensä ja osoittaa Hänen suvereenin valtansa (ks. myös Psalmi 96:10-13 ja Kolossalaiskirje 1:16-17).
10:14-15 - Epäjumalat tuomitaan arvottomiksi petoksen teoiksi. Teksti korostaa, että vain Jumala on tosi ja luotettava, kun taas epäjumalat tuovat häpeää (ks. myös Jesaja 40:18-20 ja 1. Korinttilaisille 8:4-6).
10:23-24 - Jeremia tunnustaa ihmisen riippuvuuden Jumalasta johdatuksen ja oikaisun saajana. Profeetta vaatii armollista kurinalaisuutta, joka kuvastaa nöyryyttä ja luottamusta Jumalaan (ks. myös Psalmi 25:4-5 ja Heprealaisille 12:5-6).
Aiheeseen liittyvät säkeet Jeremias, 10:
Jeremian luku 10 asettaa tosi Jumalan vastakkain epäjumalien kanssa. Mitä olennaisia eroja korostetaan? Tämä voimakas teksti pilkkaa epäjumalanpalveluksen turhuutta samalla kun se korottaa Luojan majesteettisuutta. Luvussa käsitellään sellaisia aiheita kuin Jumalan ykseys, epäjumalanpalvonnan hulluus ja jumalallinen suvereenisuus kansojen suhteen. Jeremia 10 sisältää myös profeetan rukouksen, jossa tunnustetaan ihmisten riippuvuus Jumalasta. Tutki kanssamme viittä raamatunkohtaa, jotka korreloivat tämän paljastavan luvun keskeisten teemojen kanssa.
Jesaja 44:9-20: "Kaikki, jotka tekevät kuvia, eivät ole mitään, ja heidän vaalimansa asiat ovat arvottomia. [...] Puolet puista hän palaa tulessa; Tällä puoliskolla hän valmistaa ruokansa, paistaa lihan ja syö mielensä mukaan. [...] Muusta hän tekee jumalan, epäjumalan; hän kumartuu hänen eteensä ja kumartaa häntä." - Jesaja, kuten Jeremia 10:1-16:ssa, pilkkaa epäjumalanpalvelusta ja epäjumalantekoa.
Psalmit 115:4-8: "Heidän epäjumalansa ovat hopeaa ja kultaa, jotka on valmistettu ihmiskäsistä. Heillä on suu, mutta he eivät voi puhua, silmät, mutta eivät näe; heillä on korvat, mutta he eivät kuule, nenä, mutta eivät haista; heillä on kädet, mutta he eivät tunne mitään, jalat, mutta eivät voi kävellä; eivätkä ne pidä ääntä kurkullaan. Tulkoot niiden tekijät ja kaikki, jotka luottavat heihin, heidän kaltaisikseen." - Tämä psalmi, kuten Jeremia 10:5, korostaa epäjumalien hyödyttömyyttä.
Apostolien teot 17:24: "Jumala, joka loi maailman ja kaiken, mitä siinä on, on taivaan ja maan Herra, eikä hän asu käsin tehdyissä temppeleissä." - Paavali, kuten Jeremia 10:10-12:ssa, julistaa tosi Jumalaa toisin kuin epäjumalat.
Habakuk 2:18-19: "Mitä hyötyä on epäjumalasta, jos käsityöläinen veistää sen? Mitä hyötyä on kuvasta, petoksen mestarista? Sillä se, joka sen teki, luottaa omaan luomukseensa ja tekee epäjumalia, jotka eivät voi puhua. Voi sitä, joka sanoo puulle: 'Nouse henkiin!' Tai elottomaan kiveen: 'Herää!' Voitko opettaa mitään? Se on peitetty kullalla ja hopealla, mutta siinä ei ole henkeä." - Habakuk, kuten Jeremia 10:14-15:ssä, pilkkaa epäjumalanpalvelusta ja epäjumaliin luottamista.
1 Korinttolaisille 8:4: "Tiedämme, että epäjumala ei merkitse mitään tässä maailmassa ja että on vain yksi Jumala." - Paavali, kuten Jeremia 10:10:ssä, vahvistaa Jumalan ykseyden ja todellisuuden toisin kuin epäjumalat.
FAQ:
Mitä Jeremia opettaa epäjumalista?
Hän osoittaa, että epäjumalat on tehty ihmiskäsin, ilman elämää tai voimaa, toisin kuin elävä Jumala. (Jeremia 10:3-5)
Miten Jeremia kuvailee Jumalan suuruutta?
Jumala on suvereeni, maailmankaikkeuden Luoja, eikä mikään epäjumala voi verrata Häntä. (Jeremia 10:10-12)
Mitä Jeremia rukoilee Jumalaa Jeremian luvussa 10?
Jeremia pyytää Jumalaa kurittamaan häntä oikeudenmukaisesti, mutta ei vihalla, jotta hän ei tuhoutuisi. (Jeremia 10:23-24)
Mikä on Jeremian luvun 10 tärkein sanoma?
Luvussa korostetaan epäjumalanpalveluksen hulluutta ja kaikkia kansoja hallitsevan Jumalan ylivaltaa. (Jeremia 10:14-16)
Mitä Jeremia profetoi kansoista?
Hän julistaa, että Jumala tuomitsee pakanakansat ja ne, jotka eivät tunnusta Häntä Herraksi. (Jeremia 10:25)
