1. akousate ton logon touton damaleiV thV basanitidoV ai en tw orei thV samareiaV ai katadunasteuousai ptwcouV kai katapatousai penhtaV ai legousai toiV kurioiV autwn epidote hmin opwV piwmen
2. omnuei kurioV kata twn agiwn autou dioti idou hmerai ercontai ef' umaV kai lhmyontai umaV en oploiV kai touV meq' umwn eiV lebhtaV upokaiomenouV embalousin empuroi loimoi
3. kai exenecqhsesqe gumnai katenanti allhlwn kai aporrifhsesqe eiV to oroV to remman legei kurioV o qeoV
4. eishlqate eiV baiqhl kai hnomhsate kai eiV galgala eplhqunate tou asebhsai kai hnegkate eiV to prwi qusiaV umwn eiV thn trihmerian ta epidekata umwn
5. kai anegnwsan exw nomon kai epekalesanto omologiaV apaggeilate oti tauta hgaphsan oi uioi israhl legei kurioV o qeoV
6. kai egw dwsw umin gomfiasmon odontwn en pasaiV taiV polesin umwn kai endeian artwn en pasi toiV topoiV umwn kai ouk epestreyate proV me legei kurioV
7. kai egw anescon ex umwn ton ueton pro triwn mhnwn tou trughtou kai brexw epi polin mian epi de polin mian ou brexw meriV mia brachsetai kai meriV ef' hn ou brexw ep' authn xhranqhsetai
8. kai sunaqroisqhsontai duo kai treiV poleiV eiV polin mian tou piein udwr kai ou mh emplhsqwsin kai ouk epestreyate proV me legei kurioV
9. epataxa umaV en purwsei kai en ikterw eplhqunate khpouV umwn ampelwnaV umwn kai sukwnaV umwn kai elaiwnaV umwn katefagen h kamph kai oud' wV epestreyate proV me legei kurioV
10. exapesteila eiV umaV qanaton en odw aiguptou kai apekteina en romfaia touV neaniskouV umwn meta aicmalwsiaV ippwn sou kai anhgagon en puri taV parembolaV umwn en th orgh mou kai oud' wV epestreyate proV me legei kurioV
11. katestreya umaV kaqwV katestreyen o qeoV sodoma kai gomorra kai egenesqe wV daloV exespasmenoV ek puroV kai oud' wV epestreyate proV me legei kurioV
12. dia touto outwV poihsw soi israhl plhn oti outwV poihsw soi etoimazou tou epikaleisqai ton qeon sou israhl
13. dioti idou egw sterewn bronthn kai ktizwn pneuma kai apaggellwn eiV anqrwpouV ton criston autou poiwn orqron kai omiclhn kai epibainwn epi ta uyh thV ghV kurioV o qeoV o pantokratwr onoma autw
Alaviitteet:
4:1-3 - Aamos nuhtelee Samarian naisia ja kutsuu heitä "Basanin lehmiksi" heidän ylellisyydestään ja köyhien sorrosta. Hän tuomitsee liiallisen elämän tekopyhyyden ihmisten kärsiessä. Näiden käytäntöjen kritiikki paljastaa yhteiskunnan hengellisen ja moraalisen turmeltuneen (ks. myös Jaakob 5:1-6 ja Jesaja 3:16-24).
4:4-5 - Ihmisiä haastetaan tuomaan uhrinsa Beeteliin ja Gilgaliin, mutta tämä on väärän uskonnollisuuden kritiikkiä. Jumala tuomitsee tyhjät rituaalit, jotka eivät heijasta vilpitöntä sydäntä. Todellinen palvonta vaatii oikeutta ja vanhurskautta (ks. myös Jes. 1:11-17 ja Matteus 6:5-6).
4:6-11 - Aamos luettelee onnettomuuksia, jotka Jumala on lähettänyt oikaisemaan ihmisiä, mutta ilman heidän katumusta. Tämä osoittaa, että huolimatta Jumalan kuritusyrityksistä ihmiset pysyivät synnissä. Tuntemattomuus katumukselle on tärkeä teema tässä (ks. myös Hepr. 12:5-11 ja Jeremia 5:3).
4:12-13 - Jumala julistaa, että tuomio tulee Israelia vastaan ja että se on kohtaaminen Jumalan kanssa, joka on kaiken luomakunnan Luoja ja Herra. Tämä korostaa jumalallista suvereeniutta ja väistämätöntä tuomiota niille, jotka pysyvät synneissään (katso myös Ilm. 19:11-16 ja Jesaja 45:5-6).
4:13 - Aamos muistuttaa meitä siitä, että Jumalalla on valta hallita kaikkea luomakuntaa ja että Hän paljastaa voimansa tuomiossa. Tämä on vahvistus Jumalan suuruudesta ja kaiken hallinnasta ja haastaa ihmisten ylpeyden (ks. myös Psalmi 19:1-4 ja Jesaja 40:25-26).
Aiheeseen liittyvät säkeet Amós, 4:
Aamoksen luku 4 kohtaa Israelin tekopyhyyden. Kuinka Jumala yrittää kutsua kansaansa parannukseen? Tämä terävä teksti arvostelee Samarian varakkaita naisia ja kansakunnan väärää uskonnollista intoa. Luvussa kerrotaan joukosta Jumalan lähettämiä onnettomuuksia huomiotta jätettyinä varoituksina. Aamos 4 päättyy kiireelliseen parannuskutsuun ja muistutukseen jumalallisesta suvereniteetista. Pohdi kanssamme viittä raamatunkohtaa, jotka selventävät tässä provokatiivisessa luvussa olevia parannuksen ja tuomion teemoja.
Sakarja 1:3: "Sen tähden sano heille: Näin sanoo Herra Sebaot: 'Palaa minun tyköni', sanoo Herra Sebaot, niin minä käännyn teidän puoleenne, sanoo Herra Sebaot." - Tämä parannuskutsu toistaa Aamoksen 4:6-11:n toistuvaa viittausta: "Ette kuitenkaan kääntyneet minun puoleeni."
Mooseksen kirja 26:23-24: "Jos et näistä asioista huolimatta hyväksy kuritustani, vaan pysyt vihamielisenä minua kohtaan, olen itse vihamielinen sinua kohtaan ja rankaisen sinua seitsemän kertaa enemmän synneistäsi." - Tämä Mooseksen lain kohta liittyy Aamoksen varoituksiin Aamoksen 4:6-11:ssä, jossa Jumala lähetti onnettomuuksia kutsumaan Israelia parannukseen.
Jeremia 5:3: "Herra, eivätkö silmäsi etsi uskollisuutta? Löit heihin, mutta he eivät tunteneet kipua; sinä tuhosit heidät, mutta he kieltäytyivät oikaisusta. He tekivät kasvonsa kiveä kovemmat ja kieltäytyivät katumasta." - Tämä jae kuvastaa Israelin itsepäisyyttä, jota kuvataan Aamoksen luvussa 4, jossa ihmiset kieltäytyvät palaamasta Jumalan luo rangaistuksista huolimatta.
Jesaja 29:13: "Herra sanoo: 'Nämä kansa lähestyy minua suullaan ja kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on kaukana minusta. Palvonta, jota he minulle osoittavat, koostuu vain ihmisten opettamista säännöistä." - Tämä kohta liittyy Aamoksen kritiikkiin Israelin uskonnollista tekopyhyyttä kohtaan Aamos 4:4-5.
Heprealaiskirje 10:31: "On kauheaa joutua elävän Jumalan käsiin!" - Tämä Uuden testamentin jae vangitsee lähestyvän tuomion tunteen, jonka Aamos ilmaisee Aamoksen 4:12-13:ssa.
FAQ:
Mitä Aamos sanoi Betelin vasikoista?
Aamos arvosteli epäjumalanpalvelusta Beetelissä, jossa ihmiset palvoivat kultaisia vasikoita, ja Jumala tuottaisi rangaistuksen tästä. (Aamos 4:4-5)
Miksi Jumala lähetti nälän ja janon Israeliin?
Jumala lähetti nälän ja janon tuomion merkiksi, mutta ihmiset kieltäytyivät silti kääntymästä Hänen puoleensa. (Aamos 4:6-8)
Mitä Aamos sanoi vitsauksista ja rutoista?
Aamos mainitsi, että Jumala lähetti vitsauksia ja ruttotautia, mutta Israel ei tehnyt parannusta. Tämä osoitti ihmisten sydämen kovuuden. (Aamos 4:9)
Kuinka Jumala ilmaisi itsensä tuomarina Aamoksen luvussa 4?
Jumala ilmoitti olevansa vanhurskas tuomari, joka toi onnettomuuksia, jotta ihmiset tekisivät parannuksen, mutta asenteessa ei tapahtunut muutosta. (Aamos 4:10-11)
Mitä Aamos ilmoitti Jumalan lopulliseksi vastaukseksi?
Aamos ilmoitti, että Jumala valmistautui tuhoamaan Israelin, koska ihmiset eivät tehneet parannusta Jumalan varoituksista huolimatta. (Aamos 4:12-13)
