1. Elifáz din Temán a luat cuvântul şi a zis:
2. „Dacă s-ar încerca un cuvânt către tine, te-ai supăra? Dar cine poate să-şi ţină cuvântul?
3. Iată, tu i-ai instruit pe mulţi şi ai întărit braţele slăbite.
4. Cuvintele tale i-au ridicat pe cei care se poticneau şi tu ai întărit genunchii îndoiţi.
5. Iar acum, când [aceasta] vine peste tine, te superi, când te atinge, te înspăimânţi?
6. Oare nu erau teama ta [de Domnul] încrederea ta, speranţa ta şi neprihănirea, căile tale?
7. Aminteşte-ţi: cine a fost nevinovat şi a pierit sau când cei drepţi au fost nimiciţi?
8. După cum am văzut eu, cei care ară nelegiuire şi seamănă durere le şi culeg.
9. De respiraţia lui Dumnezeu ei pier şi de suflarea nărilor lui sfârşesc.
10. Răgetul leului, glasul leului tânăr şi dinţii puilor de leu sunt abătute.
11. Leul bătrân piere din lipsă de pradă şi puii leoaicei se împrăştie.
12. Până la mine s-a furişat un cuvânt şi urechea mea a prins o şoaptă din el.
13. În coşmarurile din viziunile de noapte, când cade somnul adânc peste oameni,
14. m-au cuprins teroarea şi tremurul şi mulţimea oaselor mele a fost făcută să tremure.
15. Un duh a trecut prin faţa mea şi s-a zbârlit părul pe trupul meu.
16. Stătea şi nu i-am recunoscut înfăţişarea; un chip era înaintea ochilor mei. Tăcere. Şi un glas am auzit:
17. «Oare este omul mai drept decât Dumnezeu sau bărbatul mai curat decât cel care l-a făcut?».
18. Iată, nu are încredere în slujitorii săi şi în îngerii săi se află defecte!
19. Cu atât mai mult, cei care locuiesc în case de lut şi au temelia în praf şi sunt roşi de gura moliei.
20. De dimineaţă până seara sunt striviţi şi [nimeni] nu pune [la inimă]: ei pier pentru totdeauna.
21. Oare nu este smulsă funia [cortului] lor? Ei mor, dar nu cu înţelepciune.
Alaviitteet:
4:1-5 - Elifas, yksi Jobin ystävistä, aloittaa puheensa kritisoimalla Jobin valitusta vihjaten, että hänen kärsimyksensä on seurausta hänen omista epäonnistumisistaan. Tämä kuvaa yleistä näkemystä, jonka mukaan kärsimys on aina synnin seuraus (ks. myös Gal. 6:7-8 ja Sananlaskut 3:11-12).
4:6-8 - Elifas vetoaa kokemukseen ja väittää, että viattomat eivät kärsi ja että Jobin on täytynyt tehdä virhe. Tämä yksinkertaistettu näkemys kärsimyksestä jättää huomiotta inhimillisen kokemuksen monimutkaisuuden ja kärsimyksen mysteerin (ks. myös Psalmi 73:12-14 ja Luuk. 13:1-5).
4:9-11 - Elifas mainitsee näyn, joka hänellä oli, paljastaen syvemmän ymmärryksen Jumalan suuruudesta ja inhimillisestä heikkoudesta. Tämä korostaa tarvetta tunnustaa Jumalan suvereniteetti, jopa keskellä kärsimystä (ks. myös Jes. 40:6-8 ja Room. 9:20-21).
4:12-21 - Elifasin kuvaus ihmisen heikkoudesta ja Jumalan pelosta korostaa oikean näkökulman säilyttämisen tärkeyttä vastoinkäymisten edessä. Tämä osoittaa, että Jumalan suuruuden tunnustaminen on vahvan uskon perusta (ks. myös Psalmi 103:14 ja Jaakob 4:14).
4:22-23 - Elifas päättää puheensa toteamalla, että viisaus ja Herran pelko ovat välttämättömiä. Hänen näkemyksensä korostaa tarvetta etsiä jumalallista ymmärrystä vaikeuksien edessä ja sen tärkeyttä asettua Jumalan tarkoitukseen (ks. myös Sananlaskut 1:7 ja Psalmi 111:10).
Aiheeseen liittyvät säkeet Cartea lui Iob, 4:
Jobin luku 4 aloittaa Elifasin vastauksen. Miten tämä ystävä tulkitsee Jobin kärsimyksen? Teksti esittää Elifasin ensimmäisen väliintulon, joka viittaa siihen, että kärsimys on aina synnin seurausta. Luvussa tarkastellaan sellaisia teemoja kuin koston teologia, ihmisen heikkous ja oletettu moraalinen ylivoima. Työ 4 esittelee perinteisen näkökulman, joka haastaa koko kirjan. Harkitse kanssamme viittä raamatunkohtaa, jotka korreloivat tässä provokatiivisessa luvussa esitettyjen argumenttien kanssa.
Sananlaskut 3:11-12: "Poikani, älä halveksi Herran kuritusta äläkä loukkaannu hänen nuhteestaan, sillä Herra kurittaa niitä, joita hän rakastaa, niin kuin isä tekee pojalleen, jolta hän haluaa hyvää." - Tämä sananlasku heijastaa Elifasin näkökulmaa Jobin luvussa 4, mikä viittaa siihen, että Jobin kärsimys saattaa olla jumalallisen kurituksen muoto.
Heprealaiskirje 12:5-6: "Ja olet unohtanut rohkaisun sanan, jonka hän puhuu sinulle kuin lapsille: 'Poikani, älä halveksi Herran kuritusta äläkä lannistu, kun hän nuhtelee sinua, sillä Herra kurittaa niitä, joita hän rakastaa, ja rankaisee kaikkia, joita hän on hyväksyy kuin poika." - Tämä Uuden testamentin kohta toistaa Jobin 4:n teemoja, joissa Elifas ehdottaa, että kärsimys voi olla jumalallisen oikaisun muoto.
1. Pietari 1:7: "Siten sinun uskosi, joka on paljon arvokkaampi kuin katoava kulta, vaikka se puhdistetaan tulessa, on todistettu aidoksi ja johtaa ylistykseen, kunniaan ja kunniaan, kun Jeesus Kristus ilmestyy." - Tämä jae kuvastaa Jobin luvussa 4 esitettyä ajatusta, että koettelemukset voivat jalostaa uskoa.
Psalmit 119:75: "Tiedän, Herra, että sinun tuomiosi ovat oikeudenmukaiset ja että sinä uskollisesti vaivaat minua." - Tämä psalmi toistaa Elifaan näkemyksen Jobin luvussa 4 ja viittaa siihen, että kärsimys voi tulla oikeudenmukaiselta ja uskolliselta Jumalalta.
Roomalaisille 5:3-4: "Ei vain sitä, vaan me myös kerskaamme ahdistuksista, koska tiedämme, että ahdistus tuottaa kestävyyttä; sinnikkyys, hyväksytty luonne; ja hyväksytty hahmo, toivo." - Vaikka tämä kohta pohtiikin eri näkökulmasta, se pohtii kärsimyksen roolia hahmonmuodostuksessa, teemaan, jota Elifas kosketti Jobin luvussa 4.
FAQ:
Mitä Elifas sanoo Jobin kärsimyksistä?
Elifas ehdottaa, että Jobin kärsimys on seurausta hänen synneistään, ja sanoo, että kukaan ei kärsi ilman syytä ja että hänen tulisi etsiä jumalallista oikaisua. (Job 4:7-9)
Miten Elifas perustelee väitteensä Jobin kärsimyksestä?
Elifas perustelee väitteitään mainitsemalla näyn, jossa hän ilmoitti hänelle, että vanhurskaita ei rangaista, mutta jumalattomia. (Job 4:12-21)
Mitä Elifaan näyssä ilmenee Jumalan ja ihmisten välisestä suhteesta?
Elifasin näky viittaa siihen, että ihmiset ovat puutteellisia Jumalan edessä, eivätkä edes enkelit ole puhtaita Jumalan silmissä. (Job 4:18-19)
Mitä Elifas suosittelee Jobille tilanteen parantamiseksi?
Elifas neuvoo Jobia tunnustamaan virheensä ja etsimään Jumalan armoa toivoen, että Jumala palauttaa hänen elämänsä. (Job 4:6-7)
Mitä voimme oppia ihmisten kärsimyksestä Elifasin puheesta?
Elifaksen puhe korostaa näkemystä, jonka mukaan kärsimys on synnin seuraus, heijastaen aikansa yleistä käsitystä jumalallisesta kostosta. (Job 4:7-9)
