1. Elifaz de Temã tomou a palavra nestes termos:
2. “Se arriscarmos uma palavra, talvez ficarás aflito, mas quem poderá impedir-me de falar?
3. A muitos ensinaste, deste força a mãos frágeis.
4. Tuas palavras levantavam aqueles que caíam, fortificaste os joelhos vacilantes.
5. Agora que é a tua vez, enfraqueces; quando és atingido, te perturbas.
6. Não estava a tua confiança na tua piedade, e a tua esperança na integridade de tua conduta?
7. Lembra-te: Qual o inocente que pereceu? Ou quando foram destruídos os justos?
8. Tanto quanto eu saiba, os que praticam a iniquidade e os que semeiam sofrimento também os colhem.
9. Ao sopro de Deus eles perecem e são aniquilados pelo vento de seu furor.
10. Urra o leão e seu rugido é abafado, os dentes dos leõezinhos são quebrados.*
11. A fera morre porque não tinha presa e os filhotes da leoa se dispersam.
12. Uma palavra chegou a mim furtivamente, e meu ouvido percebeu o murmúrio.
13. Na confusão das visões da noite e na hora em que o sono se apodera das pessoas.
14. Surpreenderam-me o medo e o terror e sacudiram todos os meus ossos.
15. Um sopro perpassou meu rosto e fez arrepiar o pêlo do meu corpo.
16. Lá estava um ser – não lhe vi o rosto – como um espectro sob meus olhos.
17. Ouvi uma frágil voz: ‘Pode o homem ser justo na presença de Deus, pode o mortal ser puro diante do seu Criador?*
18. Ele não confia nem nos seus próprios servos; até mesmo nos seus anjos encontra defeito,
19. quanto mais nos seus hóspedes em casas de barro, que têm o pó por fundamento! São esmagados como a traça.*
20. Entre a manhã e a tarde são aniquilados; sem que neles se preste atenção, morrem para sempre.
21. Não foi arrancada a estaca da tenda deles? Morrem sem terem conhecido a sabedoria’.”
Bíblia Ave Maria - Kaikki oikeudet pidätetään.
Alaviitteet:
4:1-5 - Elifas, yksi Jobin ystävistä, aloittaa puheensa kritisoimalla Jobin valitusta vihjaten, että hänen kärsimyksensä on seurausta hänen omista epäonnistumisistaan. Tämä kuvaa yleistä näkemystä, jonka mukaan kärsimys on aina synnin seuraus (ks. myös Gal. 6:7-8 ja Sananlaskut 3:11-12).
4:6-8 - Elifas vetoaa kokemukseen ja väittää, että viattomat eivät kärsi ja että Jobin on täytynyt tehdä virhe. Tämä yksinkertaistettu näkemys kärsimyksestä jättää huomiotta inhimillisen kokemuksen monimutkaisuuden ja kärsimyksen mysteerin (ks. myös Psalmi 73:12-14 ja Luuk. 13:1-5).
4:9-11 - Elifas mainitsee näyn, joka hänellä oli, paljastaen syvemmän ymmärryksen Jumalan suuruudesta ja inhimillisestä heikkoudesta. Tämä korostaa tarvetta tunnustaa Jumalan suvereniteetti, jopa keskellä kärsimystä (ks. myös Jes. 40:6-8 ja Room. 9:20-21).
4:12-21 - Elifasin kuvaus ihmisen heikkoudesta ja Jumalan pelosta korostaa oikean näkökulman säilyttämisen tärkeyttä vastoinkäymisten edessä. Tämä osoittaa, että Jumalan suuruuden tunnustaminen on vahvan uskon perusta (ks. myös Psalmi 103:14 ja Jaakob 4:14).
4:22-23 - Elifas päättää puheensa toteamalla, että viisaus ja Herran pelko ovat välttämättömiä. Hänen näkemyksensä korostaa tarvetta etsiä jumalallista ymmärrystä vaikeuksien edessä ja sen tärkeyttä asettua Jumalan tarkoitukseen (ks. myös Sananlaskut 1:7 ja Psalmi 111:10).
Aiheeseen liittyvät säkeet Jó, 4:
Jobin luku 4 aloittaa Elifasin vastauksen. Miten tämä ystävä tulkitsee Jobin kärsimyksen? Teksti esittää Elifasin ensimmäisen väliintulon, joka viittaa siihen, että kärsimys on aina synnin seurausta. Luvussa tarkastellaan sellaisia teemoja kuin koston teologia, ihmisen heikkous ja oletettu moraalinen ylivoima. Työ 4 esittelee perinteisen näkökulman, joka haastaa koko kirjan. Harkitse kanssamme viittä raamatunkohtaa, jotka korreloivat tässä provokatiivisessa luvussa esitettyjen argumenttien kanssa.
Sananlaskut 3:11-12: "Poikani, älä halveksi Herran kuritusta äläkä loukkaannu hänen nuhteestaan, sillä Herra kurittaa niitä, joita hän rakastaa, niin kuin isä tekee pojalleen, jolta hän haluaa hyvää." - Tämä sananlasku heijastaa Elifasin näkökulmaa Jobin luvussa 4, mikä viittaa siihen, että Jobin kärsimys saattaa olla jumalallisen kurituksen muoto.
Heprealaiskirje 12:5-6: "Ja olet unohtanut rohkaisun sanan, jonka hän puhuu sinulle kuin lapsille: 'Poikani, älä halveksi Herran kuritusta äläkä lannistu, kun hän nuhtelee sinua, sillä Herra kurittaa niitä, joita hän rakastaa, ja rankaisee kaikkia, joita hän on hyväksyy kuin poika." - Tämä Uuden testamentin kohta toistaa Jobin 4:n teemoja, joissa Elifas ehdottaa, että kärsimys voi olla jumalallisen oikaisun muoto.
1. Pietari 1:7: "Siten sinun uskosi, joka on paljon arvokkaampi kuin katoava kulta, vaikka se puhdistetaan tulessa, on todistettu aidoksi ja johtaa ylistykseen, kunniaan ja kunniaan, kun Jeesus Kristus ilmestyy." - Tämä jae kuvastaa Jobin luvussa 4 esitettyä ajatusta, että koettelemukset voivat jalostaa uskoa.
Psalmit 119:75: "Tiedän, Herra, että sinun tuomiosi ovat oikeudenmukaiset ja että sinä uskollisesti vaivaat minua." - Tämä psalmi toistaa Elifaan näkemyksen Jobin luvussa 4 ja viittaa siihen, että kärsimys voi tulla oikeudenmukaiselta ja uskolliselta Jumalalta.
Roomalaisille 5:3-4: "Ei vain sitä, vaan me myös kerskaamme ahdistuksista, koska tiedämme, että ahdistus tuottaa kestävyyttä; sinnikkyys, hyväksytty luonne; ja hyväksytty hahmo, toivo." - Vaikka tämä kohta pohtiikin eri näkökulmasta, se pohtii kärsimyksen roolia hahmonmuodostuksessa, teemaan, jota Elifas kosketti Jobin luvussa 4.
FAQ:
Mitä Elifas sanoo Jobin kärsimyksistä?
Elifas ehdottaa, että Jobin kärsimys on seurausta hänen synneistään, ja sanoo, että kukaan ei kärsi ilman syytä ja että hänen tulisi etsiä jumalallista oikaisua. (Job 4:7-9)
Miten Elifas perustelee väitteensä Jobin kärsimyksestä?
Elifas perustelee väitteitään mainitsemalla näyn, jossa hän ilmoitti hänelle, että vanhurskaita ei rangaista, mutta jumalattomia. (Job 4:12-21)
Mitä Elifaan näyssä ilmenee Jumalan ja ihmisten välisestä suhteesta?
Elifasin näky viittaa siihen, että ihmiset ovat puutteellisia Jumalan edessä, eivätkä edes enkelit ole puhtaita Jumalan silmissä. (Job 4:18-19)
Mitä Elifas suosittelee Jobille tilanteen parantamiseksi?
Elifas neuvoo Jobia tunnustamaan virheensä ja etsimään Jumalan armoa toivoen, että Jumala palauttaa hänen elämänsä. (Job 4:6-7)
Mitä voimme oppia ihmisten kärsimyksestä Elifasin puheesta?
Elifaksen puhe korostaa näkemystä, jonka mukaan kärsimys on synnin seuraus, heijastaen aikansa yleistä käsitystä jumalallisesta kostosta. (Job 4:7-9)