Salmos, 55

1. Ao mestre de canto. Conforme: “Muda pomba de longínquas terras”. Cântico de Davi, quando vai para junto dos filisteus, em Get.*

1. Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; Daavidin mietevirsi.

2. Tende piedade de mim, ó Deus, porque aos pés me pisam os homens; sem cessar eles me oprimem combatendo.

2. Jumala, ota korviisi minun rukoukseni, älä kätkeydy, kun minä armoa anon.

3. Meus inimigos continuamente me espezinham, são numerosos os que me fazem guerra.

3. Kuuntele minua ja vastaa minulle. Minä kuljen rauhatonna murheessani ja huokaan,

4. Ó Altíssimo, quando o terror me assalta, é em vós que eu ponho a minha confiança.

4. koska vihamies huutaa ja jumalaton ahdistaa; sillä he vyöryttävät minun päälleni turmiota ja vihassa minua vainoavat.

5. É em Deus, cuja promessa eu proclamo, sim, é em Deus que eu ponho minha esperança; nada temo: que mal me pode fazer um ser de carne?

5. Sydämeni minun rinnassani vapisee, kuoleman kauhut lankeavat minun päälleni.

6. O dia inteiro eles me difamam, seus pensamentos todos são para o meu mal;

6. Pelko ja vavistus valtaa minut, pöyristys peittää minut.

7. Reúnem-se, armam ciladas, observam meus passos, e odeiam a minha vida.

7. Ja minä sanon: Olisipa minulla siivet kuin kyyhkysellä, niin minä lentäisin pois ja pääsisin lepoon!

8. Tratai-os segundo a sua iniquidade. Ó meu Deus, em vossa cólera, prostrai esses povos.

8. Katso, minä pakenisin kauas ja yöpyisin erämaassa. Sela.

9. Vós conheceis os caminhos do meu exílio, vós recolhestes minhas lágrimas em vosso cantil; não está tudo escrito em vosso livro?*

9. Minä rientäisin pakopaikkaani rajuilman ja myrskyn alta.

10. Sempre que vos invocar, meus inimigos recuarão: bem sei que Deus está por mim.

10. Sekoita, Herra, tee eripuraiseksi heidän kielensä, sillä minä näen väkivaltaa ja riitaa kaupungissa.

11. É em Deus, cuja promessa eu proclamo,

11. Yötä päivää he sitä kiertävät, sen muureja pitkin, vääryys ja vaiva on sen keskellä.

12. é em Deus que eu ponho minha esperança; nada temo: que mal me pode fazer um ser de carne?

12. Sen keskellä on turmio, sorto ja petos ei väisty sen torilta.

13. Os votos que fiz, ó Deus, devo cumpri-los; eu vos oferecerei um sacrifício de louvor,

13. Sillä ei minua herjaa vihollinen - sen minä kestäisin - eikä minua vastaan ylvästele minun vihamieheni - hänen edestään minä voisin lymytä;

14. porque da morte livrastes a minha vida, e da queda preservastes os meus pés, para que eu ande na presença de Deus, na luz dos vivos.

14. vaan sinä, minun vertaiseni, sinä, minun ystäväni ja uskottuni,

15.

15. jonka kanssa me elimme suloisessa sovussa, yhdessä vaelsimme Jumalan huoneeseen juhlakansan kohinassa!

16.

16. Karatkoon kuolema heidän kimppuunsa, menkööt he elävältä alas tuonelaan, sillä heidän asunnoissansa ja sydämissänsä vallitsee sula pahuus.

17.

17. Mutta minä huudan Jumalaa, ja Herra pelastaa minut.

18.

18. Illoin, aamuin ja keskipäivällä minä valitan ja huokaan, ja hän kuulee minun ääneni.

19.

19. Hän päästää minun sieluni heistä rauhaan, etteivät he minua saavuta; sillä paljon on niitä, jotka ovat minua vastaan.

20.

20. Jumala kuulee sen ja vastaa heille, hän, joka hallitsee hamasta muinaisuudesta. Sela. Sillä he eivät muuta mieltänsä eivätkä pelkää Jumalaa.

21.

21. Tuo mies käy käsiksi niihin, jotka hänen kanssaan rauhassa elävät, hän rikkoo liittonsa.

22.

22. Hänen suunsa on voita sulavampi, mutta hänellä on sota mielessä; hänen sanansa ovat öljyä lauhkeammat, mutta ovat kuin paljastetut miekat.

23.

23. Heitä murheesi Herran huomaan, hän pitää sinusta huolen, ei hän salli vanhurskaan ikinä horjua.

24.

24. Mutta heidät sinä, Jumala, syökset tuonelan syvyyteen; murhamiehet ja petturit eivät pääse puoleen ikäänsä. Mutta minä turvaan sinuun.