Salmos, 37

1. Salmo de Davi. Para servir de lembrança.*

1. Daavidin virsi. Älä vihastu pahain tähden, älä kadehdi väärintekijöitä.

2. Senhor, em vossa cólera não me repreendais, em vosso furor não me castigueis,

2. Sillä niinkuin heinä heidät pian niitetään pois, ja he lakastuvat niinkuin vihanta ruoho.

3. porque as vossas flechas me atingiram, e desceu sobre mim a vossa mão.

3. Turvaa Herraan ja tee sitä, mikä hyvä on, asu maassa ja noudata totuutta;

4. Vossa cólera nada poupou em minha carne, por causa de meu pecado nada há de intato nos meus ossos.

4. silloin sinulla on ilo Herrassa, ja hän antaa sinulle, mitä sinun sydämesi halajaa.

5. Porque minhas culpas se elevaram acima de minha cabeça, como pesado fardo me oprimem em demasia.

5. Anna tiesi Herran haltuun ja turvaa häneen, kyllä hän sen tekee.

6. São fétidas e purulentas as chagas que a minha loucura me causou.

6. Ja hän antaa sinun vanhurskautesi nousta niinkuin valkeuden ja sinun oikeutesi niinkuin keskipäivän.

7. Estou abatido, extremamente recurvado, todo o dia ando cheio de tristeza.

7. Hiljenny Herran edessä ja odota häntä. Älä vihastu siihen, jonka tie menestyy, mieheen, joka juonia punoo.

8. Inteiramente inflamados os meus rins, não há parte sã em minha carne.

8. Herkeä vihasta ja heitä kiukku, älä kiivastu, se on vain pahaksi.

9. Ao extremo enfraquecido e alquebrado, agitado o coração, lanço gritos lancinantes.

9. Sillä pahat hävitetään, mutta jotka Herraa odottavat, ne perivät maan.

10. Senhor, diante de vós estão todos os meus desejos, e meu gemido não vos é oculto.

10. Hetkinen vielä, niin jumalatonta ei enää ole; kun hänen sijaansa katsot, on hän jo poissa.

11. Palpita-me o coração, abandonam-me as forças, e me falta a própria luz dos olhos.

11. Mutta nöyrät perivät maan ja iloitsevat suuresta rauhasta.

12. Amigos e companheiros fogem de minha chaga, e meus parentes permanecem longe.

12. Jumalaton miettii vanhurskaalle pahaa ja kiristelee hänelle hampaitansa;

13. Os que odeiam a minha vida armam-me ciladas; os que me procuram perder ameaçam-me de morte; não cessam de planejar traições.

13. mutta Herra nauraa hänelle, sillä hän näkee hänen päivänsä joutuvan.

14. Eu, porém, sou como um surdo: não ouço; sou como um mudo que não abre os lábios.

14. Jumalattomat paljastavat miekkansa ja jännittävät jousensa, kaataaksensa kurjan ja köyhän, teurastaaksensa ne, jotka ovat oikealla tiellä.

15. Fiz-me como um homem que não ouve, e que não tem na boca réplicas a dar.

15. Mutta heidän miekkansa käy heidän omaan sydämeensä, ja heidän jousensa särkyvät.

16. Porque é em vós, Senhor, que eu espero; vós me atendereis, Senhor, ó meu Deus.

16. Vanhurskaan vähä vara on parempi kuin monen jumalattoman tavarain paljous.

17. Eis meu desejo: “Não se alegrem com minha perda; não se engrandeçam quando meu pé resvala”;

17. Sillä jumalattomain käsivarret särjetään, mutta Herra tukee vanhurskaita.

18. pois estou prestes a cair, e minha dor é permanente.

18. Herra tuntee nuhteettomain päivät, ja heidän perintönsä pysyy iankaikkisesti.

19. Sim, minha culpa eu a confesso, meu pecado me atormenta.

19. Pahana aikana he eivät joudu häpeään, ja nälän päivinä heillä on kyllin syötävää.

20. Entretanto, são vigorosos e fortes os meus inimigos, e muitos os que me odeiam sem razão.

20. Sillä jumalattomat hukkuvat, ja Herran viholliset ovat kuin niittyjen koreus: he katoavat, katoavat niinkuin savu.

21. Retribuem-me o mal pelo bem, hostilizam-me porque quero fazer o bem.

21. Jumalaton ottaa lainan eikä maksa, mutta vanhurskas on armahtavainen ja antelias.

22. Não me abandoneis, Senhor. Ó meu Deus, não fiqueis longe de mim.

22. Sillä hänen siunaamansa perivät maan, mutta hänen kiroamansa hävitetään.

23. Depressa, vinde em meu auxílio, Senhor, minha salvação!

23. Herra vahvistaa sen miehen askeleet, jonka tie hänelle kelpaa.

24.

24. Jos hän lankeaa, ei hän maahan sorru, sillä Herra tukee hänen kättänsä.

25.

25. Olen ollut nuori ja olen vanhaksi tullut, mutta en ole nähnyt vanhurskasta hyljättynä enkä hänen lastensa kerjäävän leipää.

26.

26. Aina hän on armahtavainen ja antaa lainaksi, ja hänen lapsensa ovat siunaukseksi.

27.

27. Karta pahaa ja tee hyvää, niin sinä pysyt iankaikkisesti.

28.

28. Sillä Herra rakastaa oikeutta eikä hylkää hurskaitansa; heidät varjellaan iankaikkisesti, mutta jumalattomain siemen hävitetään.

29.

29. Vanhurskaat perivät maan ja asuvat siinä iankaikkisesti.

30.

30. Vanhurskaan suu lausuu viisautta, ja hänen kielensä puhuu oikeuden sanoja.

31.

31. Hänen Jumalansa laki on hänen sydämessään, hänen askeleensa eivät horju.

32.

32. Jumalaton väijyy vanhurskasta ja etsii häntä tappaaksensa.

33.

33. Mutta Herra ei jätä häntä hänen käsiinsä eikä tuomitse häntä syylliseksi, kun hänen asiansa on oikeudessa.

34.

34. Odota Herraa ja ota vaari hänen tiestänsä, niin hän korottaa sinut, ja sinä perit maan ja näet, kuinka jumalattomat hävitetään.

35.

35. Minä näin jumalattoman, väkivaltaisen, rehevänä kuin viheriöivä puu, juurtunut paikoilleen.

36.

36. Mutta kun ohi kuljettiin, katso, ei häntä enää ollut; minä etsin häntä, vaan häntä ei löytynyt.

37.

37. Ota nuhteettomasta vaari, katso rehellistä: rauhan miehellä on tulevaisuus,

38.

38. mutta luopuneet hukkuvat kaikki, ja jumalattomain tulevaisuus leikataan pois.

39.

39. Mutta vanhurskasten pelastus tulee Herralta, hän on heidän linnansa ahdingon aikana.

40.

40. Herra auttaa heitä ja vapahtaa heidät, vapahtaa jumalattomista ja pelastaa heidät; sillä he turvaavat häneen.