Salmos, 49

1. Salmo de Asaf. Falou o Senhor Deus e convocou toda a terra, desde o levante até o poente.*

1. Veisuunjohtajalle; koorahilaisten virsi.

2. Do alto de Sião, ideal de beleza, Deus refulgiu:

2. Kuulkaa tämä, kaikki kansat, ottakaa korviinne, maailman asukkaat kaikki,

3. nosso Deus vem vindo e não se calará. Um fogo abrasador o precede; ao seu redor, furiosa tempestade.

3. sekä alhaiset että ylhäiset, niin rikkaat kuin köyhät.

4. Do alto ele convoca os céus e a terra para julgar seu povo:

4. Minun suuni puhuu viisautta, minun sydämeni ajatus on ymmärrystä.

5. “Reuni os meus fiéis, que selaram comigo aliança pelo sacrifício”.

5. Minä kallistan korvani kuulemaan mietelauseita, minä selitän ongelmani kannelta soittaen.

6. E os céus proclamam sua justiça, porque é o próprio Deus quem vai julgar.

6. Miksi minä pelkäisin pahoina päivinä, kun minun vainoojani vääryys piirittää minut?

7. “Escutai, ó meu povo, que eu vou falar: Israel, vou testemunhar contra ti. Deus, o teu Deus, sou eu.

7. He luottavat tavaroihinsa ja kerskaavat suuresta rikkaudestaan.

8. Não te repreendo pelos teus sacrifícios, pois teus holocaustos estão sempre diante de mim.

8. Kukaan ei voi veljeänsä lunastaa eikä hänestä Jumalalle sovitusta maksaa.

9. Não preciso do novilho do teu estábulo, nem dos cabritos de teus apriscos,

9. Sillä hänen sielunsa lunastus on ylen kallis ja jää iäti suorittamatta,

10. pois minhas são todas as feras das matas; há milhares de animais nos meus montes.

10. että hän saisi elää iankaikkisesti eikä kuolemaa näkisi.

11. Conheço todos os pássaros do céu, e tudo o que se move nos campos.

11. Vaan hänen täytyy nähdä, että viisaat kuolevat, että tyhmät ja järjettömät myös hukkuvat ja jättävät toisille tavaransa.

12. Se tivesse fome, não precisava dizer-te, porque minha é a terra e tudo o que ela contém.

12. He luulevat, että heidän huoneensa pysyvät iäti ja heidän asuntonsa polvesta polveen; he nimittävät maatiloja nimensä mukaan.

13. Porventura preciso comer carne de touros, ou beber sangue de cabrito?

13. Mutta ihminen, mahtavinkaan, ei ole pysyväinen: hän on verrattava eläimiin, jotka hukkuvat.

14. Oferece, antes, a Deus um sacrifício de louvor e cumpre teus votos para com o Altíssimo.*

14. Näin käy niiden, jotka itseensä luottavat, ja heidän perässään niiden, jotka mielistyvät heidän puheisiinsa. Sela.

15. Invoca-me nos dias de tribulação, e eu te livrarei e me darás glória.”

15. Kuin lammaslauma heidät viedään tuonelaan, kuolema heitä kaitsee, jo huomenna oikeamieliset astuvat heidän ylitsensä; tuonela kalvaa heidän hahmoansa, eikä heillä ole asuntoa.

16. Ao pecador, porém, Deus diz: “Por que recitas os meus mandamentos, e tens na boca as palavras da minha aliança?

16. Mutta minun sieluni Jumala lunastaa tuonelan vallasta, sillä hän ottaa minut huomaansa. Sela.

17. Tu que aborreces meus ensinamentos e rejeitas minhas palavras?

17. Älä pelkää, jos joku rikastuu, jos hänen talonsa komeus karttuu.

18. Se vês um ladrão, te ajuntas a ele, e com adúlteros te associas.

18. Sillä kuollessaan ei hän ota mitään mukaansa, eikä hänen komeutensa astu alas hänen jäljessänsä.

19. Dás plena licença à tua boca para o mal e tua língua trama fraudes.

19. Vaikka hän eläissänsä kiittää itseään siunatuksi, vaikka sinua ylistetään, kun vietät hyviä päiviä,

20. Tu te assentas para falar contra teu irmão, cobres de calúnias o filho de tua própria mãe.

20. täytyy sinun mennä isiesi suvun tykö, jotka eivät ikinä enää valoa näe.

21. Eis o que fazes, e eu hei de me calar? Pensas que eu sou igual a ti? Não, mas vou te repreender e te lançar em rosto os teus pecados”.

21. Ihminen, mahtavinkin, on ymmärrystä vailla, hän on verrattava eläimiin, jotka hukkuvat.

22. Compreendei bem isto, vós que vos esqueceis de Deus: não suceda que eu vos arrebate e não haja quem vos salve.

22.

23. Honra-me quem oferece um sacrifício de louvor; ao que procede retamente, a este eu mostrarei a salvação de Deus.

23.