Salmos, 12

1. Ao mestre de canto. Salmo de Davi.*

1. Veisuunjohtajalle; matalassa äänialassa; Daavidin virsi.

2. Até quando, Senhor, de todo vos esquecereis de mim? Por quanto tempo ainda desviareis de mim os vossos olhares?

2. Auta, Herra, sillä hurskaat ovat hävinneet, uskolliset ovat kadonneet ihmislasten joukosta.

3. Até quando aninharei a angústia na minha alma, e, dia após dia, a tristeza no coração?

3. He puhuvat valhetta toinen toisellensa, puhuvat liukkain huulin, kaksimielisin sydämin.

4. Até quando se levantará o meu inimigo contra mim? Olhai! Ouvi-me, Senhor, ó meu Deus!

4. Hävittäköön Herra kaikki liukkaat huulet, kielen, joka kerskuen puhuu,

5. Iluminai meus olhos com vossa luz, para eu não adormecer na morte, para que meu inimigo não venha a dizer: “Venci-o”;

5. ne, jotka sanovat: "Kielemme voimalla me olemme väkevät; huulemme ovat meidän tukemme; kuka on meille herra?"

6. e meus adversários não triunfem no momento de minha queda, eu que confiei em vossa misericórdia. Antes possa meu coração regozijar-se em vosso socorro! Então cantarei ao Senhor pelos benefícios que me concedeu.

6. "Kurjien sorron tähden, köyhien huokausten tähden minä nyt nousen", sanoo Herra, "tuon pelastuksen sille, joka sitä huoaten ikävöitsee."

7.

7. Herran sanat ovat selkeitä sanoja, hopeata, joka kirkkaana valuu sulattimesta maahan, seitsenkertaisesti puhdistettua.

8.

8. Sinä, Herra, varjelet heitä, suojelet hänet iäti tältä sukukunnalta.

9.

9. Yltympäri jumalattomat rehentelevät, kun kataluus pääsee valtaan ihmislasten seassa.