1. dikaiwqenteV oun ek pistewV eirhnhn ecomen proV ton qeon dia tou kuriou hmwn ihsou cristou
2. di ou kai thn prosagwghn eschkamen th pistei eiV thn carin tauthn en h esthkamen kai kaucwmeqa ep elpidi thV doxhV tou qeou
3. ou monon de alla kai kaucwmeqa en taiV qliyesin eidoteV oti h qliyiV upomonhn katergazetai
4. h de upomonh dokimhn h de dokimh elpida
5. h de elpiV ou kataiscunei oti h agaph tou qeou ekkecutai en taiV kardiaiV hmwn dia pneumatoV agiou tou doqentoV hmin
6. eti gar cristoV ontwn hmwn asqenwn kata kairon uper asebwn apeqanen
7. moliV gar uper dikaiou tiV apoqaneitai uper gar tou agaqou taca tiV kai tolma apoqanein
8. sunisthsin de thn eautou agaphn eiV hmaV o qeoV oti eti amartwlwn ontwn hmwn cristoV uper hmwn apeqanen
9. pollw oun mallon dikaiwqenteV nun en tw aimati autou swqhsomeqa di autou apo thV orghV
10. ei gar ecqroi onteV kathllaghmen tw qew dia tou qanatou tou uiou autou pollw mallon katallagenteV swqhsomeqa en th zwh autou
11. ou monon de alla kai kaucwmenoi en tw qew dia tou kuriou hmwn ihsou cristou di ou nun thn katallaghn elabomen
12. dia touto wsper di enoV anqrwpou h amartia eiV ton kosmon eishlqen kai dia thV amartiaV o qanatoV kai outwV eiV pantaV anqrwpouV o qanatoV dihlqen ef w panteV hmarton
13. acri gar nomou amartia hn en kosmw amartia de ouk ellogeitai mh ontoV nomou
14. all ebasileusen o qanatoV apo adam mecri mwsewV kai epi touV mh amarthsantaV epi tw omoiwmati thV parabasewV adam oV estin tupoV tou mellontoV
15. all ouc wV to paraptwma outwV kai to carisma ei gar tw tou enoV paraptwmati oi polloi apeqanon pollw mallon h cariV tou qeou kai h dwrea en cariti th tou enoV anqrwpou ihsou cristou eiV touV pollouV eperisseusen
16. kai ouc wV di enoV amarthsantoV to dwrhma to men gar krima ex enoV eiV katakrima to de carisma ek pollwn paraptwmatwn eiV dikaiwma
17. ei gar tw tou enoV paraptwmati o qanatoV ebasileusen dia tou enoV pollw mallon oi thn perisseian thV caritoV kai thV dwreaV thV dikaiosunhV lambanonteV en zwh basileusousin dia tou enoV ihsou cristou
18. ara oun wV di enoV paraptwmatoV eiV pantaV anqrwpouV eiV katakrima outwV kai di enoV dikaiwmatoV eiV pantaV anqrwpouV eiV dikaiwsin zwhV
19. wsper gar dia thV parakohV tou enoV anqrwpou amartwloi katestaqhsan oi polloi outwV kai dia thV upakohV tou enoV dikaioi katastaqhsontai oi polloi
20. nomoV de pareishlqen ina pleonash to paraptwma ou de epleonasen h amartia upereperisseusen h cariV
21. ina wsper ebasileusen h amartia en tw qanatw outwV kai h cariV basileush dia dikaiosunhV eiV zwhn aiwnion dia ihsou cristou tou kuriou hmwn
Alaviitteet:
5:1-2 - Uskon kautta vanhurskauttavilla kristityillä on rauha Jumalan kanssa ja pääsy Hänen armoonsa. Vanhurskauttaminen ei tule teoista, vaan uskosta Kristukseen, mikä korostaa luottamusta Jumalan lupauksiin (ks. myös Ef. 2:8-9 ja Gal. 2:16).
5:6-8 - Kristuksen kuolema meidän puolestamme, kun olimme vielä syntisiä, osoittaa Jumalan mittaamattoman rakkauden. Armoa annetaan kaikille, ei siksi, että ansaitsisimme sen, vaan Hänen armonsa vuoksi (ks. myös 1. Joh. 4:9-10 ja Joh. 15:13).
5:12 - Synti tuli maailmaan Aadamin kautta ja toi kuoleman kaikille ihmisille. Tässä jakeessa perisynti asetetaan vastakkain Kristuksen tuomaan pelastukseen (ks. myös 1. Moos. 3:6-19 ja 1. Kor. 15:22).
5:15-17 - Armon lahja Kristuksessa on suurempi kuin Aadamin synti. Rikkomus tuo kuoleman, mutta Jumalan armo Jeesuksen kautta tuo vanhurskauden ja iankaikkisen elämän (ks. myös 1. Kor. 15:45 ja 2. Kor. 5:19).
5:20-21 - Missä synti oli runsasta, siellä Jumalan armo oli sitäkin runsaampi. Tämä vastakohta synnin ja armon välillä korostaa jumalallisen rakkauden yltäkylläisyyttä, joka pystyy voittamaan kaikki inhimilliset epäonnistumiset (ks. myös 1. Joh. 1:7 ja Titus 2:11).
Aiheeseen liittyvät säkeet Romanos, 5:
Roomalaiskirjeen 5 luku juhlistaa vanhurskauttamisen hedelmiä ja asettaa Aadamin vastakkain Kristuksen kanssa. Mitä siunauksia virtaa rauhastamme Jumalan kanssa? Tämä iloinen teksti kuvaa uskovan turvallisuutta, ristillä osoitettua Jumalan rakkautta ja kristillistä toivoa. Luvussa esitellään myös oppi perisynnistä ja armon yltäkylläisyydestä Kristuksessa. Roomalaiskirje 5 paljastaa, kuinka Kristuksen työ ylittää äärettömästi Aadamin synnin vaikutukset. Pohdi kanssamme viittä raamatunkohtaa, jotka valaisevat tämän muuttavan luvun loistavia teemoja.
Johannes 3:16: "Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä." - Tämä jae heijastaa Roomalaiskirjeen 5:8:ssa käsiteltyä teemaa Jumalan rakkaudesta, joka ilmenee Kristuksen kautta.
1 Pietari 3:18: "Sillä Kristuskin kärsi syntien edestä kerta kaikkiaan, vanhurskas vääryyden puolesta, johdattaakseen meidät Jumalan luo. Hänet tapettiin ruumiissaan, mutta Henki teki eläväksi." - Tämä kohta toistaa Paavalin väitteen Roomalaiskirjeen 5:6-8:ssa Kristuksen kuolemasta syntisten puolesta.
Efesolaiskirje 2:14-16: "Sillä hän on meidän rauhamme, joka teki sekä yhdeksi että tuhosi muurin, vihollisuuden muurin, mitätöi hänen ruumiissaan määräyksissä ilmaistun käskyjen lain. Hänen tavoitteenaan oli luoda itseensä, näistä kahdesta, yksi uusi mies, joka tekee rauhan, ja sovittaa nämä kaksi Jumalan kanssa yhdessä ruumiissa ristin kautta, jolla hän tuhosi vihollisuuden." - Nämä jakeet liittyvät Roomalaiskirjeen 5:10-11:ssä käsiteltyyn sovituksen teemaan Kristuksen kautta.
1. Korinttilaisille 15:21-22: "Koska kuolema tuli yhden miehen kautta, myös kuolleiden ylösnousemus tapahtui yhden miehen kautta. Sillä niinkuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa." - Tämä kohta heijastaa Roomalaiskirjeen 5:12-21:ssä esitettyä kontrastia Aadamin ja Kristuksen välillä.
Jaakob 1:2-4: "Veljeni, pitäkää sitä suuren ilon lähteenä, kun käytte läpi erilaisia koettelemuksia, sillä te tiedätte, että uskonne koetteleminen tuottaa kestävyyttä. Ja sinnikkyydessä täytyy olla täydellinen toiminta, jotta voit olla kypsä ja täydellinen, ilman mitään puutetta." - Nämä jakeet liittyvät Paavalin väitteeseen Roomalaiskirjeessä 5:3-5 kärsimyksen arvosta kristityssä elämässä.
FAQ:
Mitä Paavali opettaa rauhasta Jumalan kanssa Roomalaiskirjeen luvussa 5?
Roomalaiskirjeen luvussa 5 Paavali opettaa, että Jeesuksen Kristuksen kautta meillä on rauha Jumalan kanssa, kun olemme tulleet vanhurskaiksi uskon kautta ja nyt nautimme meille annetusta armosta. (Roomalaisille 5:1)
Miten Paavali kuvaa synnin ja armon suhdetta Roomalaiskirjeen 5:ssä?
Paavali opettaa, että vaikka synti tuli maailmaan yhden ihmisen (Aadamin) kautta, Jumalan armo voitti synnin edelleen Jeesuksen Kristuksen kautta tuoden elämän ja vanhurskauden. (Room. 5:12-21)
Mitä Roomalaiskirjeen 5:ssä tarkoittaa tulla vanhurskaaksi uskon kautta?
Uskon kautta vanhurskautettuina meillä on pääsy Jumalan armoon ja varmuus siitä, että pelastus on taattu, mikä johtaa meidät Jumalan kirkkauden toivoon. (Room. 5:1-2)
Kuinka kärsimys edistää hengellistä kasvua Paavalin mukaan?
Paavali vahvistaa, että kärsimys tuottaa sinnikkyyttä, luonnetta ja toivoa, mikä johtaa meidät syvempään luottamukseen Jumalaan. (Room. 5:3-5)
Mitä sovinto Jumalan kanssa Jeesuksen Kristuksen kautta tarkoittaa?
Sovitus tarkoittaa, että Kristuksen kuoleman kautta meidät on palautettu suhteeseen Jumalaan, ja olemme muuttuneet vihollisista rakastetuiksi Jumalan lapsiksi. (Roomalaisille 5:10)
