1. Pour la fin, psaume de David. L'insensé a dit dans son coeur: * Il n'y a point de Dieu. Ils se sont corrompus, et sont devenus abominables dans leurs tendances. * Il n'y en a point qui fasse le bien, il n'y en a pas un seul.
2. Le Seigneur a regardé du haut du Ciel sur les enfants des hommes, * pour voir s'il y a quelqu'un qui soit intelligent ou qui cherche Dieu.
3. Tous se sont détournés, ils sont tous devenus inutiles. * Il n'y en a point qui fasse le bien, il n'y en a pas un seul. Leur gosier est un sépulcre ouvert; ils se servent de leurs langues pour tromper; * le venin des aspics est sous leurs lèvres. Leur bouche est remplie de malédiction et d'amertume; * leurs pieds sont agiles pour répandre le sang. L'affliction et le malheur sont dans leurs voies, et ils n'ont pas connu la voie de la paix; * la crainte de Dieu n'est pas devant leurs yeux.
4. Ne comprendront-ils pas, tous ces hommes qui commettent l'iniquité, * qui dévorent Mon peuple comme un morceau de pain?
5. Ils n'ont pas invoqué le Seigneur; * ils ont tremblé de frayeur là où il n'y avait rien à craindre.
6. Car le Seigneur est avec la race des justes; vous vous êtes moqués du dessein du pauvre, * parce que le Seigneur est son espérance.
7. Qui procurera de Sion le salut d'Israël? * Quand le Seigneur aura mis fin à la captivité de Son peuple, Jacob sera dans l'allégresse, et Israël dans la joie.
Alaviitteet:
13:1-2 - Psalmista ilmaisee ahdistuksensa ja Jumalan hylkäämisen tunteen. Tämä tunteiden rehellisyys kutsuu uskovia olemaan rehellisiä hengellisissä kamppailuissaan ja ymmärtämään, että Jumala on läsnä myös tuskan aikoina (ks. myös Psalmi 22:1-2 ja 1. Piet. 5:7).
13:3-4 - Psalmistan huuto pyytää Jumalaa katsomaan hänen kärsimyksensä ja vastaamaan siihen, korostaen jumalallisen väliintulon tarvetta. Vetokuva heijastaa toivoa, että Jumala ei ainoastaan kuule, vaan myös toimii kansansa puolesta (ks. myös Psalmi 34:17-18 ja Room. 10:12-13).
13:5-6 - Kivusta huolimatta psalmista vahvistaa uudelleen luottamuksensa Jumalan hyvyyteen. Ylistyksen julistus osoittaa, että usko voi esiintyä kivun ja epäilyn rinnalla, ja se korostaa, että palvonta on vastaus Jumalan uskollisuuteen, myös keskellä vaikeuksia (ks. myös Psalmi 27:13-14 ja Heprealaisille 13:15).
Aiheeseen liittyvät säkeet Psaumes, 13:
Psalmi 13, Daavidin henkilökohtainen valitus, ilmaisee tuskaa Jumalan näennäisestä hiljaisuudesta. Kuinka kauan, Herra? Tämä lyhyt mutta intensiivinen psalmi siirtyy ahdistuksesta luottamukseen. Teksti käsittelee sellaisia aiheita kuin hylätyksi jäämisen tunne, sinnikkyys rukouksessa ja valitusvirren muuttuminen ylistykseksi. Daavid päättää lopuksi vahvistamalla uudelleen luottamuksensa Jumalan uskolliseen rakkauteen. Mieti kanssamme viittä raamatunkohtaa, jotka resonoivat tämän liikuttavan psalmin tunnematkan kanssa.
2 Korinttilaisille 4:8-9: "Meitä painostetaan joka puolelta, mutta emme masentuneita; olemme hämmentyneitä, mutta emme epätoivoisia; meitä vainotaan, mutta ei hylätty; ammuttiin alas, mutta ei tuhottu." - Se kuvastaa psalmissa 13 ilmaistua taistelua ja toivoa.
Valitusvirret 3:22-23: "Herran suuren rakkauden ansiosta emme ole kuluneet, sillä hänen armonsa ovat ehtymättömät. Ne uusitaan joka aamu; Suuri on uskollisuutesi!" - Se liittyy psalmistan lopulliseen luottamukseen Jumalan armoon Psalmissa 13:5-6.
Jaakob 5:13: "Onko joukossanne ketään, joka kärsii? Anna hänen rukoilla. Onko ketään joka tuntee itsensä onnelliseksi? Laulakoon hän ylistystä." - Se toistaa psalmin 13 siirtymistä valitusta ylistykseen.
Filippiläiskirje 4:6-7: "Älä ole mistään huolissasi, vaan esitä pyyntösi Jumalalle kaikessa rukoilemalla ja anomalla kiittäen. Ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa." - Se liittyy psalmistan käytäntöön viedä huolensa Jumalan puoleen rukouksessa.
Roomalaisille 8:38-39: "Sillä olen vakuuttunut siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä demonit, ei nykyisyys eikä tulevaisuus, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys eikä mikään muu luomakunnassa pysty erottamaan meitä Jumalan rakkaudesta, joka on Kristus Jeesus, meidän Herramme." - Se kuvastaa psalmistan äärimmäistä luottamusta Jumalan rakkauteen vaikeista olosuhteista huolimatta.
FAQ:
Miten Daavid ilmaisee ahdistuksensa psalmin 13 alussa?
Daavid huutaa Jumalan puoleen, tuntee itsensä hylätyksi ja miettii, kuinka kauan hän kärsii. (Psalmi 13:1-2)
Mikä on Daavidin pyyntö psalmissa 13?
Hän pyytää Jumalaa valaisemaan häntä ja olemaan sallimatta vihollistensa voittaa hänestä. (Psalmi 13:3-4)
Miten psalmi 13 osoittaa siirtymisen epätoivosta luottamukseen?
Daavid siirtyy tuskasta luottaen Jumalaan ylistäen Hänen pelastustaan ja uskollista rakkauttaan. (Psalmi 13:5-6)
Mitä psalmissa 13 tarkoittaa luottaa Herran armoon?
Se tarkoittaa lepäämistä Jumalan uskollisuudessa, vaikka Hänen vastauksensa näyttää viivästyneeltä. (Psalmi 13:5)
Miten psalmi 13 opettaa Jumalan ajoituksesta?
Psalmi osoittaa, että ilmeisestä viiveestä huolimatta Jumala toimii oikeaan aikaan pelastaakseen. (Psalmi 13:1-6)