Salmos, 73

1. Hino de Asaf. Por que, Senhor, persistis em nos rejeitar? Por que se inflama vossa ira contra as ovelhas de vosso rebanho?*

1. Aasafin virsi. Totisesti, Jumala on hyvä Israelille, niille, joilla on puhdas sydän.

2. Recordai-vos de vosso povo que elegestes outrora, da tribo que resgatastes para vossa possessão, da montanha de Sião onde fizestes vossa morada.

2. Mutta minun jalkani olivat vähällä kompastua, askeleeni olivat aivan liukahtaa.

3. Dirigi vossos passos a estes lugares definitivamente devastados; o inimigo tudo destruiu no santuário.

3. Sillä minussa nousi kateus ylvästelijöitä kohtaan, kun minä näin jumalattomien menestyvän.

4. Os adversários rugiam no local de vossas assembleias, como troféus hastearam suas bandeiras.

4. Sillä he ovat vaivoista vapaat kuolemaansa asti, he ovat voimakkaat ja lihavat.

5. Pareciam homens a vibrar o machado na floresta espessa.

5. Eivät he koe muitten kuolevaisten tuskia, eikä heitä vaivata niinkuin muita ihmisiä.

6. Rebentaram os portais do templo com malhos e martelos,

6. Sentähden on ylpeys heillä kaulakoristeena, väkivalta on puku, joka heidät verhoaa.

7. atearam fogo ao vosso santuário, profanaram, arrasaram a morada do vosso nome.

7. Heidän silmänsä pullistuvat ulos heidän lihavuudestaan, heidän sydämensä kuvittelut kulkevat valtoimina.

8. Disseram em seus corações: “Destruamo-los todos juntos; incendiai todos os lugares santos da terra”.

8. He pilkkaavat ja puhuvat väkivallan puheita pahuudessansa, he puhuvat kuin korkeuksista.

9. Não vemos mais nossos emblemas, já não há nenhum profeta e ninguém entre nós que saiba até quando...

9. Heidän suunsa tavoittelee taivasta, ja heidän kielensä kulkee pitkin maata.

10. Ó Deus, até quando nos insultará o inimigo? O adversário blasfemará vosso nome para sempre?

10. Sentähden heidän kansansa liittyy heihin ja särpii vettä kyllälti.

11. Por que retirais a vossa mão? Por que guardais vossa destra em vosso seio?

11. Ja he sanovat: "Kuinka Jumala sen tietäisi, onko tietoa Korkeimmalla?"

12. Entretanto, Deus é meu rei desde os tempos antigos, ele que opera a salvação por toda a terra.

12. Katso, nämä ovat jumalattomat; kuitenkin he elävät ainaisessa rauhassa ja rikastuvat yhäti.

13. Vosso poder abriu o mar, esmagastes nas águas as cabeças de dragões.

13. Turhaan minä olen pitänyt sydämeni puhtaana ja pessyt käteni viattomuudessa:

14. Quebrastes as cabeças do Leviatã, e as destes como pasto aos monstros do mar.*

14. minua vaivataan joka aika, ja minä saan joka aamu kuritusta.

15. Fizestes jorrar fontes e torrentes, secastes rios caudalosos.

15. Jos olisin sanonut: "Noin minäkin puhun", katso, niin minä olisin ollut petollinen koko sinun lastesi sukua kohtaan.

16. Vosso é o dia, a noite vos pertence: vós criastes a lua e o sol,

16. Minä mietin päästäkseni tästä selvyyteen; mutta se oli minulle ylen vaikeata,

17. Vós marcastes à terra seus confins, estabelecestes o inverno e o verão.

17. kunnes minä pääsin sisälle Jumalan pyhiin salaisuuksiin ja käsitin, mikä heidän loppunsa on oleva.

18. Lembrai-vos: o inimigo vos insultou, Senhor, e um povo insensato ultrajou o vosso nome.

18. Totisesti, sinä panet heidät liukkaalle, perikatoon sinä heidät syökset.

19. Não abandoneis ao abutre a vida de vossa pomba, não esqueçais para sempre a vida de vossos pobres.

19. Kuinka he joutuvatkaan äkisti turmioon! He hukkuvat, heidän loppunsa on kauhistava.

20. Olhai para a vossa aliança, porque todos os recantos da terra são antros de violência.

20. Niinkuin unen käy herätessä, niin sinä, Herra, kun heräjät, heidän valhekuvansa hylkäät.

21. Que os oprimidos não voltem confundidos, que o pobre e o indigente possam louvar o vosso nome.

21. Kun minun sydämeni katkeroitui ja minun munaskuihini pisti,

22. Levantai-vos, ó Deus, defendei a vossa causa. Lembrai-vos das blasfêmias que continuamente vos dirige o insensato.

22. silloin minä olin järjetön enkä mitään älynnyt, olin sinun edessäsi kuin nauta.

23. Não olvideis os insultos de vossos adversários, e o tumulto crescente dos que se insurgem contra vós.

23. Kuitenkin minä pysyn alati sinun tykönäsi, sinä pidät minua kiinni oikeasta kädestäni.

24.

24. Sinä talutat minua neuvosi mukaan ja korjaat minut viimein kunniaan.

25.

25. Ketä muuta minulla olisi taivaassa! Ja kun sinä olet minun kanssani, en minä mistään maan päällä huoli.

26.

26. Vaikka minun ruumiini ja sieluni nääntyisi, Jumala on minun sydämeni kallio ja minun osani iankaikkisesti.

27.

27. Sillä katso, jotka sinusta eriävät, ne hukkuvat, sinä tuhoat kaikki, jotka haureudessa sinusta luopuvat.

28.

28. Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi.