Ecclesiasticus, 22

1. A slothful man is compared to a filthy stone, and every one will hiss him out to his disgrace.

1. Laiska on tahratun kiven kaltainen, jo jokainen viheltää hänelle hänen kunniattomuutensa tähden.

2. A slothful man is compared to the filth of a dunghill: every man that takes it up will shake his hand.

2. Laiska on lantakokkareen kaltainen: jokainen, joka sen nostaa, pudistaa kättänsä.

3. An evilnurtured man is the dishonour of his father that begat him: and a [foolish] daughter is born to his loss.

3. On häpeä isälle että on siittänyt kurittoman, ja sellainen tytär syntyy vahingoksi.

4. A wise daughter shall bring an inheritance to her husband: but she that liveth dishonestly is her father's heaviness.

4. Ymmärtäväinen tytär saa itselleen miehen; mutta joka tuottaa häpeätä, se on siittäjälleen suruksi.

5. She that is bold dishonoureth both her father and her husband, but they both shall despise her.

5. Julkea nainen häpäisee isänsä ja miehensä ja molemmat häntä halveksivat.

6. A tale out of season [is as] musick in mourning: but stripes and correction of wisdom are never out of time.

6. Kuin soitanto surun aikana on ajaton puhe, mutta vitsat ja kuritus ovat joka aika viisautta.

7. Whoso teacheth a fool is as one that glueth a potsherd together, and as he that waketh one from a sound sleep.

7. Joka tyhmää opettaa, se saviastiaa paikkaa, se herättelee nukkujaa syvästä unesta.

8. He that telleth a tale to a fool speaketh to one in a slumber: when he hath told his tale, he will say, What is the matter?

8. Joka puhuu tyhmälle puhuu torkkujalle; ja lopuksi tämä sanoo: "Mitä se oli?"

9. If children live honestly, and have wherewithal, they shall cover the baseness of their parents.

9.

10. But children, being haughty, through disdain and want of nurture do stain the nobility of their kindred.

10.

11. Weep for the dead, for he hath lost the light: and weep for the fool, for he wanteth understanding: make little weeping for the dead, for he is at rest: but the life of the fool is worse than death.

11. Itke kuollutta, sillä valo on häneltä mennyttä; ja itke tyhmää sillä ymmärrys on häneltä mennyttä. Kuollutta itke vähemmän, sillä hän on päässyt rauhaan; mutta tyhmän elämä on pahempi kuin kuolema.

12. Seven days do men mourn for him that is dead; but for a fool and an ungodly man all the days of his life.

12. Suru kuolleesta kestää seitsemän päivää, mutta tyhmästä ja jumalattomasta kaikki hänen elinpäivänsä.

13. Talk not much with a fool, and go not to him that hath no understanding: beware of him, lest thou have trouble, and thou shalt never be defiled with his fooleries: depart from him, and thou shalt find rest, and never be disquieted with madness.

13. Älä puhu paljon älyttömän kanssa äläkä seurustele ymmärtämättömän kanssa. Varo itsesi hänestä, ette saisi vaivaa etkä tahrautuisi, kun hän pudistaa itseänsä. Vältä häntä, niin saat rauhan etkä joudu kärsimään hänen mielettömyydestään.

14. What is heavier than lead? and what is the name thereof, but a fool?

14. Mikä on raskaampaa kuin lyijy? Ja mikä muu sopisi sille nimeksi kuin "tyhmä"?

15. Sand, and salt, and a mass of iron, is easier to bear, than a man without understanding.

15. Hiekkaa ja suolaa ja rautaharkkoa on keveämpi kantaa kuin ymmärtämätöntä ihmistä.

16. As timber girt and bound together in a building cannot be loosed with shaking: so the heart that is stablished by advised counsel shall fear at no time.

16. Hirsisalvos, jolla rakennus on sidotaan, ei hajoa maanjäristyksessä. Samoin sydän, joka on luja harkitussa päätöksessään, on pelkäämätön vaaran hetkenä.

17. A heart settled upon a thought of understanding is as a fair plaistering on the wall of a gallery.

17. Sydän, joka pysyy vahvana ymmärtäväisessä harkinnassa. on kuin hiekkalaasti-koriste tasoitetussa seinässä.

18. Pales set on an high place will never stand against the wind: so a fearful heart in the imagination of a fool cannot stand against any fear.

18. Sora, joka on kukkulan laella, ei kestä paikoillaan myrskyssä. Samoinsydän, joka tyhmän harkinnan tähden on arka, ei kestä mitään peljästystä.

19. He that pricketh the eye will make tears to fall: and he that pricketh the heart maketh it to shew her knowledge.

19. Joka pistää silmään, saa vuotamaan kyyneleet; ja joka pistää sydämeen, saa tuntumaan tuskan.

20. Whoso casteth a stone at the birds frayeth them away: and he that upbraideth his friend breaketh friendship.

20. Joka viskaa kivellä lintuja, peljättää ne pois: ja joka soimaa ystävää, lopettaa ystävyyden.

21. Though thou drewest a sword at thy friend, yet despair not: for there may be a returning [to favour.]

21. Jos olet paljastanut miekan ystävääsi vastaan, älä ole toivoton sillä vielä on paluutie.

22. If thou hast opened thy mouth against thy friend, fear not; for there may be a reconciliation: except for upbraiding, or pride, or disclosing of secrets, or a treacherous wound: for for these things every friend will depart.

22. Jos olet avannut suusi ystävääsi vastaan, älä pelkää, sillä sovinto voi syntyä. Mutta soimausta ja ylpeilyä ja salaisuuden ilmaisemista ja kavalaa juonta - niitä pakenee jokainen ystävä.

23. Be faithful to thy neighbour in his poverty, that thou mayest rejoice in his prosperity: abide stedfast unto him in the time of his trouble, that thou mayest be heir with him in his heritage: for a mean estate is not always to be contemned: nor the rich that is foolish to be had in admiration.

23. Hanki lähimmäisesi luottamus, kun hän on köyhä, että saisit, jos hänen hyvin käy, siitä yhdessä nauttia. Pysy uskollisena hänelle ahdingon aikana, että, jos hän saa perinnön, perisit yhdessä sinäkin.

24. As the vapour and smoke of a furnace goeth before the fire; so reviling before blood.

24. Savua ja haikua tulee uunista, ennenkuin tuli syttyy; samoin käyvät herjaukset veritekojen edellä.

25. I will not be ashamed to defend a friend; neither will I hide myself from him.

25. En minä häpeä suojella ystävääni enkä piileskele hänen kasvojansa.

26. And if any evil happen unto me by him, every one that heareth it will beware of him.

26. Ja jos minulle tapahtuu pahaa hänen tähtensä, niin jokainen, joka sen kuulee, varoo häntä. Jospa minulla olisi vartijat suuni edessä ja huulillani taidokkaasti tehty sinetti, etten suuni tähden joutuisi lankeemukseen ja ettei oma kieleni minua kadottaisi.

27. Who shall set a watch before my mouth, and a seal of wisdom upon my lips, that I fall not suddenly by them, and that my tongue destroy me not?

27.