Eclesiástico, 41

1. Ó morte, como tua lembrança é amarga para o homem que vive em paz no meio de seus bens,

1. Oi kuolema, kuinka katkeralla mielellä sinua muistaakaan ihminen, joka elää rauhassa omaisuuksiensa keskellä, mies, joka on huolista vapaa ja jolla kaikki menestyy ja joka vielä kykenee nauttimaan ruuista!

2. para o homem tranquilo e afortunado em tudo, e que ainda se encontra em condição de saborear o alimento!

2. Oi kuolema, ihana on sinun välttämättömyytesi ihmiselle, joka on tarvitsevainen ja voimaton, ja ylen vanha ja kaikkinaisten huolten alainen, luottamuksensa ja kärsivällisyytensä menettänyt!

3. Ó morte, tua sentença é suave para o indigente, cujas forças se esgotam,

3. Kuoleman välttämättömyyttä älä pelkää, muista edelläsi eläneitä ja jälkeesi tulevia.

4. para quem está no declínio da idade, carregado de cuidados, para quem não tem mais confiança e perde a paciência.

4. Tämän välttämättömyyden Herra on asettanut kaikelle lihalle, ja minkätähden sinä torjuisit pois, mitä Korkein on hyväksi nähnyt? Olipa kymmenen vuotta tai sata tai tuhat - ei tuonelassa kysytä elämän pituutta.

5. Não temas a sentença da morte; lembra-te dos que te precederam, e de todos os que virão depois de ti: é a sentença pronunciada pelo Senhor sobre todo ser vivo.

5. Syntisten lapset ovat iljettäviä lapsia, ja ne oleskelevat jumalattomien asunnoissa.

6. Que te sobrevirá por vontade do Altíssimo? Dez anos, cem anos, mil anos...*

6. Syntisten lapsilta häviää perintö, ja heidän jälkeläisiänsä seuraa aina ylenkatse.

7. Na habitação dos mortos não se tomam em consideração os anos de vida.

7. Lapset syyttävät jumalatonta isäänsä. sillä hänen tähtensä he ovat ylenkatsottuja.

8. Os filhos dos pecadores tornam-se objeto de abominação, assim como os que frequentam as casas dos ímpios.

8. Voi teitä, jumalattomat miehet, jotka olette hyljänneet Jumalan, Korkeimman, lain!

9. A herança dos filhos dos pecadores perecerá. O opróbrio prende-se à sua posteridade.

9. Lisääntyessänne te lisäännytte turmioksi, syntyessänne synnytte kiroukseksi, ja kuollessanne on kirous oleva teidän osanne.

10. Os filhos de um homem ímpio queixam-se de seu pai porque é por sua culpa que estão envergonhados.

10. Kaikki, mikä maasta on, palajaa maahan jälleen, samoin jumalattomat kirouksesta turmioon.

11. Desgraçados de vós, homens ímpios, que abandonastes a Lei do Senhor, o Altíssimo!

11. Ihmiset huolehtivat toistensa kuolleista ruumiista, mutta syntisten nimi, joka ei ole hyvä, häviää pois.

12. Se nasceis, é na maldição, e quando morrerdes, tereis a maldição como herança.

12. Pidä huoli nimestäsi, sillä se pysyy sinulla kauemmin kuin tuhannet suuret kulta-aarteet.

13. Tudo o que vem da terra voltará à terra. Assim os ímpios passam da maldição à ruína.

13. Paraskin elinaika lasketaan päivissä, mutta hyvä nimi pysyy iäti.

14. Os homens se entristecem com a perda de seu corpo; porém, até o nome dos ímpios será aniquilado.

14. Säilyttäkää, lapset, rauhallisesti minun opetukseni. Mutta salassa pidetty viisaus ja kätkössä oleva aarre - mitä hyötyä niistä on kumpaisestakaan?

15. Cuida em procurar para ti uma boa reputação, pois esse bem te será mais estável que mil tesouros grandes e preciosos.

15. Parempi on ihminen, joka pitää salassa tyhmyytensä. kuin ihminen, joka pitää salassa viisautensa.

16. A vida honesta só tem um número de dias; a boa fama, porém, permanece para sempre.

16. Sentähden hävetkää sitä, minkä minä hävettäväksi sanon; sillä ei ole hyvä pitää hävettävänä mitä tahansa, eikä mikä tahansa ole kaikille toisasiassa arvokasta.

17. Meus filhos, guardai em paz meu ensinamento: pois uma sabedoria oculta e um tesouro invisível, para que servem essas duas coisas?

17. Hävetkää isän ja äidin edessä haureutta, päämiehen ja hallitusmiehen edessä valhetta,

18. Mais vale um homem que dissimula a sua ignorância que um homem que oculta a sua sabedoria.

18. tuomarin ja vallanpitäjän edessä rikosta, seurakuntakokouksen ja kansan edessä laittomuutta, osaveljen ja ystävän edessä vääryyttä,

19. Tende, pois, vergonha do que vou dizer,

19. naapuriesi edessä varkautta ja Jumalan totuuden ja liiton rikkomista ja kyynärpäähän nojautumista aterialla ja moitittavaa menettelyä maksamisissa ja saamisissa,

20. porque não é bom ter vergonha de tudo, e nem todas as coisas agradam, na verdade, a todos.*

20. vastaamatta jättämistä tervehtijöille, irstaan naisen katselemista,

21. Envergonhai-vos da fornicação, diante de vosso pai e de vossa mãe; e da mentira, diante do que governa e do poderoso;

21. kasvojen kääntämistä pois sukulaisesta, osuuden ja saamisen pidättämistä toiselta ja toisen miehen vaimon katselemista,

22. de um delito, diante do príncipe e do juiz; da iniquidade, diante da assembleia e do povo;

22. oman palvelustytön lähentelemistä - älä seisoskele hänen vuoteensa vieressä - ystävien edessä solvaavia sanoja - lahjan annettuasi älä solvaa -

23. da injustiça, diante de teu companheiro e de teu amigo;

23.

24. de cometeres um roubo no lugar onde moras, por causa da verdade de Deus e de sua aliança. Envergonha-te de pôr os cotovelos sobre a mesa, de usar de fraude no dar e no receber,

24.

25. de não responder àqueles que te saúdam, de lançar os olhos para uma prostituta,

25.

26. de desviar os olhos de teu próximo, de tirar o que a ele pertence, sem devolver-lhe.

26.

27. Não olhes para a mulher de outrem; não tenhas intimidades com tua criada, e não te ponhas junto do seu leito.

27.

28. Envergonha-te diante de teus amigos de dizer palavras ofensivas; não censures o que deste.

28.