Eclesiástico, 29

1. Aquele que tem compaixão empresta com juros ao seu próximo; aquele que tem a mão generosa guarda os mandamentos.

1. Joka laupeuden tekee, se lähimmäiselleen lainaa; ja joka häntä kädellänsä tukee, se pitää käskyt.

2. Empresta a teu próximo quando ele estiver necessitado, e de teu lado, paga-lhe o que lhe deves, no tempo marcado.

2. Lainaa lähimmäisellesi silloin, kun hän on tarpeessa; mutta maksa myös takaisin lähimmäisellesi määräaikana.

3. Cumpre tua palavra e procede lealmente com ele, e acharás em toda ocasião o que te é necessário.

3. Pidä sanasi ja ole luotettava häntä kohtaan, niin sinä joka aika saat, mitä tarvitset.

4. Muitos consideraram como um achado o que pediam emprestado, e causaram desgosto àqueles que os ajudaram.

4. Moni pitää saatua lainaa löytötavarana ja tekee vaivaa auttajillensa.

5. Até que se tenha recebido, beija-se a mão de quem empresta; com voz humilde fazem-se promessas;*

5. Siihen asti kunnes saa, hän suutelee kättäsi ja puhuu nöyrällä äänellä lähimmäisensä rahoista; mutta maksuaikana hän vitkastelee ja antaa maksuksi valittavia sanoja ja syyttää huonoa aikaa.

6. mas, chegando o tempo de restituir, pedem-se prazos; só se têm palavras pesarosas e queixas; e toma-se como pretexto a dificuldade da época.

6. Jos hän kykeneekin maksamaan, saa toinen tuskin puolet ja saa senkin pitää löydetyn veroisena; mutta jollei kykene, on hän riistänyt toiselta hänen rahansa, ja tämä on syyttömästi saanut hänestä vihamiehen: kirouksia ja solvauksia hän antaa toiselle maksuksi, antaa maksuksi häväistystä kunnioituksen sijaan.

7. Se o que pede emprestado pode restituir, nega-se a princípio. Restitui em seguida só a metade da quantia, e a considera como um lucro.

7. Moisen pahuuden tähden monikin kääntyy selin: he pelkäävät tulevansa syyttömästi riistetyiksi.

8. Se não tem meios para pagar, priva o que emprestou do seu dinheiro, e dele se faz gratuitamente um inimigo.

8. Mutta kurjaa kohtaan ole kuitenkin kärsivällinen, äläkä anna hänen kauan odottaa laupeuden tekoa.

9. Ele o paga com ofensas e maldições, e paga com o mal o bem que recebeu.

9. Käskysanan tähden auta puutteenalaista, äläkä käännytä häntä köyhyydessään tyhjin käsin pois.

10. Muitos não emprestam, não por maldade, mas por medo de serem injustamente iludidos.*

10. Hukkaa hopeata veljen ja ystävän tähden, älköönkä se ruostuko hukkaan kiven alla.

11. Todavia, sê indulgente para com o miserável, e não o faças esmorecer depois da esmola.

11. Pane talteen itsellesi aarre Korkeimman käskyjen mukaan, ja se on sinulle paljoa hyödyllisempi kuin kulta.

12. Por causa do mandamento, socorre o pobre; e não o deixes ir com as mãos vazias na sua indigência.

12. Sulje almujen antamista talteen kammioihisi, niin se pelastaa sinut kaikesta onnettomuudesta.

13. Perde o teu dinheiro em favor de teu irmão e de teu amigo; não o escondas debaixo de uma pedra para ficar perdido.

13. Paremmin kuin luja kilpi ja vahva keihäs se sotii sinun puolestasi vihamiestä vastaan.

14. Gasta o teu tesouro segundo o preceito do Altíssimo, e isso te aproveitará mais do que o ouro.

14. Hyvä mies takaa lähimmäistänsä, mutta häpynsä menettänyt jättää hänet pulaan.

15. Encerra a esmola no coração do pobre, e ela rogará por ti, a fim de te preservar de todo o mal.*

15. Älä unohda takaajan hyviä tekoja, sillä hän on antanut itsensä alttiiksi sinun puolestasi.

16.

16. Syntinen hävittää takaajansa omaisuuden,

17.

17. ja jolla on kiittämätön mieli, se jättää pelastajansa pulaan.

18. Para combater o teu inimigo, ela será uma arma mais poderosa do que o escudo e a lança de um homem valente.*

18. Takuu on tuhonnut monen varakkaan ja saattanut heidät ajelehtimaan kuin meren aallot. Se on tehnyt kodittomaksi mahtavia miehiä, niin että he ovat saaneet harhailla vieraissa kansoissa.

19. O homem de bem responsabiliza-se pelo próximo; o homem sem pejo abandona-o a si próprio.

19. Syntinen sortuu takuisiin, ja keinottelija sortuu oikeusjuttuihin.

20. Não esqueças o benefício daquele que se responsabiliza por ti, pois ele arriscou a vida para te amparar.

20. Auta lähimmäistäsi vointisi mukaan, mutta varo, ettet itse sorru.

21. O pecador e o impudico fogem de seu fiador;

21. Tärkeintä hengenpiteiksion vesi ja leipä sekä vaate ja huone alastomuuden peitteeksi.

22. o pecador atribui a si mesmo o benefício de quem por ele se responsabiliza, e com coração ingrato abandona o seu libertador.

22. Parempi köyhän elämä omassa lautasuojuksessa kuin loistoherkut vieraitten taloissa.

23. Um homem se responsabiliza pelo seu próximo, e este, perdendo a vergonha, o abandonará.

23. Tyydy vähään niinkuin paljoonkin, niin pääset kuulemasta solvauksia sukuperäsi tähden.

24. Um mau penhor perdeu muitas pessoas que prosperavam, e as agitou como as ondas do mar;

24. Paha on elää kulkien talosta taloon; ja missä muukalaisena asuu, siellä ei voi suutansa avata.

25. por uma reviravolta das coisas, ele exilou muitos poderosos, que se tornaram peregrinos em terra estrangeira.

25. Saat syöttää ja juottaa, eikä kiitosta tule, ja näitten lisäksi joudut kuulemaan karvaita sanoja:

26. O pecador que transgride o mandamento do Senhor se comprometerá a responder inoportunamente por outro; e aquele que tentar muitos empreendimentos não escapará do processo.

26. "Tule tänne, muukalainen, laita pöytä kuntoon, ja jos sinulla on jotakin käsillä, anna minulle syötäväksi.

27. Ajuda o próximo conforme as tuas posses, e acautela-te para que não caias tu também.

27. "Mene pois, muukalainen, arvokkaamman tieltä. Minun veljeni on tullut vieraaksi; tarvitaan vieraan varaa."

28. O principal para a vida do homem é a água, o pão, o vestuário e uma casa para ocultar a sua nudez.

28. Tämä on raskasta ymmärtäväiselle ihmiselle: moittiminen sukuperän tähden ja velkojan solvaukset.

29. Mais vale o que um pobre come sob um vigamento do que um magnífico banquete em casa alheia para quem não tem domicílio.

29.

30. Contenta-te com o pouco ou muito que tiveres e evitarás a censura de seres um estranho.

30.

31. É uma vida miserável a daquele que vai de casa em casa; em toda parte onde se hospedar, não estará confiante, e não ousará abrir a boca.

31.

32. Recebe-se com hospitalidade, dá-se de comer e de beber a ingratos; e, depois disso, ouvem-se palavras desagradáveis:*

32.

33. “Vamos, intruso, prepara a mesa, e o que tens, dá-o de comer aos outros;

33.

34. retira-te, por causa da homenagem que devo prestar aos meus amigos. Preciso de minha casa para nela receber meu irmão”.*

34.

35. Eis coisas penosas para um homem sensato: ouvir censuras pela hospitalidade e pelo empréstimo que se fez.

35.