Eclesiástico, 27

1. A pobreza fez cair vários deles no pecado. Quem procura enriquecer afasta os olhos de Deus.

1. Rahan tähden on moni syntiä tehnyt; ja joka tahtoo paljon saada, kääntää silmänsä pois oikeasta.

2. Como se enterra um pau entre as junturas das pedras, assim penetra o pecado entre a venda e a compra.

2. Niinkuin vaaja isketään kivien väliseen rakoon niin tunkeutuu synti myyjän ja ostajan väliin.

3. O pecado será esmagado com o pecador.

3. Joka ei hartaasti pidä kiinni Herran pelosta, sen huone luhistuu äkisti.

4. Se não te aferrares firmemente no temor ao Senhor, tua casa em breve será destruída.

4. Kun seulaa pudistetaan, jäävät roskat jäljelle; samoin jäävät ihmisen saastat hänen ajatuksiinsa.

5. Quando se sacode a joeira, só ficam refugos; assim a perplexidade permanece no pensamento do homem.

5. Uuni koettelee savenvalajan astiat, ja ihmisen koetuskivi on hänen ajatustapansa.

6. A fornalha experimenta as jarras do oleiro; a prova do infortúnio, os homens justos.

6. Miten puuta on hoidettu ilmaisee sen hedelmä, samoin sana ihmisen sydämen aivoitukset.

7. O cuidado aplicado a uma árvore mostra-se no fruto; assim a palavra manifesta o que vai no coração do homem.

7. Älä kiitä miestä, ennenkuin tunnet hänen ajatustapansa, sillä se on ihmisen koetuskivi.

8. Não louves um homem antes que ele tenha falado, pois é assim que se experimentam os humanos.

8. Jos harrastat sitä, mikä oikein on, niin sinä sen saavutat ja puet sen yllesi niinkuin kunniavaipan,

9. Se procurares a justiça, hás de consegui-la, e dela te revestirás como de um manto de festa. Habitarás com ela, ela te protegerá para sempre; e, no dia do juízo, nela encontrarás apoio.

9. Linnut pysähtyvät kaltaistensa pariin; samoin totuus palajaa niiden tykö, jotka sitä harjoittavat.

10. As aves chegam-se aos seus semelhantes; assim a verdade volta àqueles que a põem em prática.

10. Leijona väijyy saalista; samoin synti niitä, jotka vääryyttä harjoittavat.

11. O leão está sempre à espreita de uma presa; assim o pecado, para aqueles que praticam a iniquidade.

11. Hurskaan puhe on aina viisautta, mutta mieletön on vaihtelevainen kuin kuu.

12. O homem santo permanece na sabedoria, estável como o sol; mas o insensato é inconstante como a lua.*

12. Ota ajasta vaari. jos joudut ymmärtämättömäin pariin mutta harkitsevien pariin mene yhäti.

13. Na companhia dos tolos, guarda tuas palavras para outra ocasião. Sê de preferência assíduo junto às pessoas ponderadas.*

13. Tyhmien puhe on kauhistus, ja heidän naurunsa synnillistä hekumaa.

14. A conversação dos pecadores é odiosa; eles se alegram nas delícias do pecado.

14. Joka paljon vannoo, sen puhe nostaa hiukset pystyyn, ja sellaisten riitely panee tukkimaan korvansa.

15. Uma linguagem cheia de blasfêmias é horripilante, e sua grosseria fará com que não queiramos ouvi-la.

15. Ylpeitten riitelystä syntyy verenvuodatus, ja heidän ruokoton puheensa on raskas kuulla.

16. Uma disputa entre orgulhosos faz correr sangue; suas injúrias fazem sofrer os ouvidos.

16. Joka salaisuuksia ilmaisee, se luottamuksen lopettaa eikä enää saa läheistä ystävää.

17. Quem revela o segredo de um amigo perde a sua confiança, e não mais achará amigos que lhe convenham.

17. Rakasta ystävääsi ja ole hänelle uskollinen; mutta jos ilmaiset hänen salaisuutensa, älä sitten enää ajele häntä takaa.

18. Ama o teu próximo e sê fiel na amizade com ele;

18. Sillä niinkuin ihminen tekee lopun vihollisestansa, niin sinä olet tehnyt lopun läheisesi ystävyydestä.

19. se desvendares seus segredos, em vão correrás atrás dele,

19. Ja niinkuin päästät kädestäsi linnun, niin sinä olet laskenut läheisesi menemään etkä saa häntä enää kiinni.

20. pois, como um homem que mata seu amigo, assim é o que destrói a amizade do próximo;*

20. Älä tavoittele häntä, sillä hän on jo kaukana: hän on paennut niinkuin gaselli pyydyksestä.

21. como um homem que solta o pássaro que tem na mão, assim abandonaste o teu próximo, e não mais o encontrarás.

21. Sillä haavan voi sitoa, ja herjauksen voi sovittaa, mutta salaisuuksien ilmaisijalla ei ole toivoa.

22. Não o persigas, já está longe; escapou-se como uma gazela da armadilha. Porque a sua alma foi ferida,

22. Joka silmää iskee, se hankkii pahaa, eikä kukaan pääse hänestä irti.

23. e não mais poderás curar sua ferida. Depois de uma injúria pode haver reconciliação;*

23. Kun hän on silmätysten kanssasi, hän tekee suunsa makeaksi ja ihastelee sinun sanojasi; mutta jälkeenpäin hän muuttaa suunsa ja saa aikaan sen, että sanoistasi loukkaudutaan.

24. desvendar, porém, os segredos de um amigo é um desespero para a alma desventurada.

24. On paljon, mitä minä vihaan, mutta en mitään niinkuin häntä; ja Herra vihaa häntä.

25. Aquele que tem um olhar lisonjeiro trama negros propósitos, e ninguém pode afastá-lo de si.

25. Joka viskaa kiven korkealle, viskaa sen omaan päähänsä; ja salakavala isku haavoittaa toista jos toistakin.

26. Em tua presença só terá doçura nos lábios, admirará tudo o que disseres; mas em breve mudará sua linguagem e armará laços às tuas palavras.

26. Joka kuopan kaivaa, se itse siihen lankeaa; ja joka paulan virittää; se itse siihen takertuu.

27. Abomino muitas coisas, porém nada tanto quanto ele; o Senhor também o detesta.

27. Joka pahaa tekee, sen itsensä päälle se vyöryy; eikä hän tiedä, mistä se hänelle tulee.

28. Quem lança uma pedra no ar a vê recair sobre sua cabeça; a ofensa feita por traição atingirá também o traidor.

28. Ylpeät pilkkaavat ja herjaavat, mutta kosto väijyy sellaista kuin leijona.

29. Quem cava uma fossa cairá nela; quem põe uma pedra no caminho do próximo nela tropeçará; quem arma uma cilada a outrem nela será apanhado.

29. Paulaan takertuvat ne, jotka iloitsevat hurskasten lankeemuksesta, ja tuska on heitä kalvava ennen heidän kuolemaansa. Pitkävihaisuus ja vihastuminen - nekin ovat kauhistus, ja syntinen mies pysyy niissä hellittämättä.

30. O desígnio criminoso volta-se contra o seu autor, que não saberá de onde lhe vem o mal.

30.

31. A zombaria e a ofensa são próprias dos orgulhosos; a vingança os espreita como um leão.

31.

32. Aqueles que escarnecem do pecado dos justos serão apanhados no laço, e a dor os consumirá ainda vivos.

32.

33. Cólera e furor são ambos execráveis; o homem pecador os alimenta em si mesmo.

33.