1. Ora, um dia em que os filhos de Deus se apresentaram diante do Senhor, Satanás apareceu também no meio deles na presença do Senhor.
2. O Senhor disse-lhe: “De onde vens tu?”. “Andei dando volta pelo mundo – respondeu Satanás – e passeando por ele”.
3. O Senhor disse-lhe: “Notaste o meu servo Jó? Não há ninguém igual a ele na terra! É um homem íntegro e reto, temente a Deus e se mantém longe do mal. Ele persevera sempre em sua integridade e foi em vão que me incitaste a perdê-lo”.
4. “Pele por pele!” – respondeu Satanás –. “O homem dá tudo o que possui para salvar a própria vida.
5. Mas estende a tua mão e toca-lhe nos ossos e na carne. Juro que te renegará em tua face.”
6. O Senhor disse a Satanás: “Pois bem! Ele está em teu poder, poupa-lhe apenas a vida”.
7. O Satanás retirou-se da presença do Senhor e feriu Jó com uma úlcera maligna, desde a planta dos pés até o alto da cabeça.
8. E Jó pegou um caco de telha para se coçar, e assentou-se sobre um monte de cinzas.
9. Sua mulher disse-lhe: “Persistes ainda em tua integridade? Amaldiçoa a Deus e morre!”.
10. “Falas – respondeu-lhe ele – como uma insensata. Se aceitamos de Deus a felicidade, não deveríamos também aceitar a infelicidade?” Em tudo isso, Jó não pecou por palavras.
11. Três amigos de Jó – Elifaz de Temã, Baldad de Suás e Sofar de Naamat – souberam de todo o mal que lhe tinha sucedido, vieram cada um de sua terra e combinaram ir juntos exprimir sua simpatia e suas consolações.
12. Quando o avistaram de longe, não o reconheceram. Puseram-se então a chorar, rasgaram as vestes e lançaram para o céu poeira, que recaía sobre suas cabeças.
13. Ficaram sentados no chão ao lado dele durante sete dias e sete noites, sem que nenhum lhe dirigisse uma palavra, tão grande era a dor em que o viam mergulhado.
Bíblia Ave Maria - Kaikki oikeudet pidätetään.
Alaviitteet:
2:1-6 - Toinen taivaallinen tapaaminen Jumalan ja Saatanan välillä vahvistaa Jobin nuhteettomuuden, joka pysyy uskollisena onnettomuuksien jälkeenkin. Tämä korostaa Jobin luonnetta ja sinnikkyyden tärkeyttä uskossa vastoinkäymisten edessä (ks. myös Jaakob 1:2-4 ja 1. Piet. 1:6-7).
2:7-8 - Jobin sairaus on fyysisen ja henkisen kärsimyksen äärimmäinen testi. Hänen kärsimänsä kipu vahvistaa inhimillisen kärsimyksen todellisuutta ja ihmisen tilan haavoittuvuutta (ks. myös Psalmi 38:3-4 ja 2. Kor. 4:16-18).
2:9-10 - Jobin vaimo ehdottaa, että hän kiroaa Jumalan ja kuolisi, paljastaen kärsimyksen tuoman tuskan ja toivottomuuden. Jobin vastaus osoittaa hänen horjumatonta uskoaan ja joustavuuttaan ja muistuttaa meitä siitä, kuinka tärkeää on luottaa Jumalaan silloinkin, kun ympärillämme olevat epäilevät (ks. myös Room. 14:8 ja Filippiläiskirje 4:13).
2:11-13 - Jobin ystävien vierailu, jotka tulevat häntä lohduttamaan, kuvaa yhteisön roolia kärsimyksessä. Kuitenkin heidän läsnäolonsa ja alun hiljaisuus heijastavat myös vaikeutta ymmärtää toisten kärsimystä (ks. myös Gal. 6:2 ja 2. Korinttilaisille 1:3-4).
2:13 - Jobin ystävien hiljaisuus, jotka istuvat hänen kanssaan surussa, korostaa hänen kärsimyksensä syvyyttä. Joskus läsnäolo ja kuunteleminen on tärkeämpää kuin yrittää tarjota sanallisia selityksiä tai lohdutusta (ks. myös Sananlaskut 25:11 ja Saarnaaja 3:1-8).
Aiheeseen liittyvät säkeet Jó, 2:
Jobin luku 2 tehostaa vanhurskaiden koettelemista. Miten Job suhtautuu terveytensä menetykseen? Tämä voimakas teksti kertoo Saatanan toisesta haasteesta, Jobin fyysisen vaivan sekä hänen vaimonsa ja ystäviensä esittelystä. Luvussa käsitellään muun muassa nuhteettomuutta paineen alla, puolison roolia koettelemuksissa ja kärsimyksestä käytävän keskustelun alkua. Työ 2 asettaa pohjan tuleville teologisille keskusteluille. Tutki kanssamme viittä raamatunkohtaa, jotka liittyvät tämän ratkaisevan luvun syvällisiin teemoihin.
2 Korinttolaisille 12:7: "Sen tähden, en korostaisi itseäni, minulle annettiin orjantappura lihassa, Saatanan sanansaattaja, vaivaamaan minua." - Tämä kohta toistaa Jobin fyysistä kärsimystä, jonka Jumala on sallinut Jobin luvussa 2, ja osoittaa, kuinka kärsimyksellä voi olla jumalallinen tarkoitus.
Jaakob 1:12: "Onnellinen on se mies, joka kestää koettelemuksia, sillä kuolemansa jälkeen hän saa elämän kruunun, jonka Jumala lupasi niille, jotka häntä rakastavat." - Tämä jae kuvastaa Jobin sinnikkyyttä Jobin luvussa 2 kuvattujen koettelemusten edessä.
Ilmestyskirja 2:10: "Älä pelkää sitä, mitä joudut kärsimään. Minä sanon teille: paholainen heittää osan teistä vankilaan koetellakseen teitä, ja te joudutte kärsimään vainoa kymmenen päivää. Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle elämän kruunun." - Tämä kohta toistaa Jobin kohtaamaa uskollisuuden koetta Jobin luvussa 2, ja se korostaa uskollisuuden merkitystä kärsimyksen keskellä.
Roomalaisille 12:15: "iloitse iloitsevien kanssa; itke itkevien kanssa." - Tämä jae heijastaa Jobin ystävien asennetta kohdassa 2:11-13, jotka tulivat lohduttamaan häntä ja itkemään hänen kanssaan.
1 Pietari 3:9: "Älä maksa pahaa pahalla tai loukkausta loukkauksella; päinvastoin, he siunaavat; sillä siihen te olette kutsutut saamaan siunauksen perintönä." - Tämä kohta on ristiriidassa Jobin vaimon ehdotuksen kanssa 2:9:ssä, jossa korostetaan nuhteettomuuden säilyttämisen tärkeyttä myös vastoinkäymisissä.
FAQ:
Mitä Jobin toisessa kokeessa tapahtui?
Saatana haastaa jälleen Jobin uskon ja pyysi Jumalaa sallimaan hänen vaikuttaa Jobin ruumiiseen. Jobille jäi kipeitä haavaumia, mutta hän ei kironnut Jumalaa. (Job 2:1-8)
Miten Jobin vaimo suhtautui hänen kärsimykseensä?
Jobin vaimo ehdotti, että hän kiroaisi Jumalan ja kuolisi, mutta Job nuhteli häntä sanoen, että hänen pitäisi hyväksyä hyvä ja paha, jotka Jumala sallii. (Job 2:9-10)
Miten Jobin ystävät suhtautuivat hänen kärsimyksiinsä?
Jobin kolme ystävää, Elifas, Bildad ja Soofar, tulivat käymään hänen luonaan, ja nähdessään hänet kivussa he olivat hiljaa seitsemän päivää sanattomina surunsa vuoksi. (Job 2:11-13)
Mikä oli Jobin asenne fyysiseen kärsimykseen?
Job ei kapinoinut Jumalaa vastaan, vaikka hänellä oli kova kipu. Hän kyseenalaisti olemassaolonsa, mutta säilytti luottamuksensa Jumalaan. (Job 2:7-10)
Mitä Jobin kärsimys opettaa meille uskosta?
Jobin kärsimys opettaa meille, että todellinen usko ei riipu aineellisista siunauksista, vaan se perustuu horjumattomaan luottamukseen Jumalaan olosuhteista riippumatta. (Job 2:9-10)
