1. Another day, the sons of God came to attend on Yahweh and Satan came with them too.
2. So Yahweh said to Satan, 'Where have you been?' 'Prowling about on earth,' he answered, 'roaming around there.'
3. So Yahweh asked him, 'Did you pay any attention to my servant Job? There is no one like him on the earth: a sound and honest man who fears God and shuns evil. He persists in his integrity still; you achieved nothing by provoking me to ruin him.'
4. 'Skin after skin!' Satan replied. 'Someone will give away all he has to save his life.
5. But stretch out your hand and lay a finger on his bone and flesh; I warrant you, he will curse you to your face.'
6. 'Very well,' Yahweh said to Satan, 'he is in your power. But spare his life.'
7. So Satan left the presence of Yahweh. He struck Job down with malignant ulcers from the sole of his foot to the top of his head.
8. Job took a piece of pot to scrape himself, and went and sat among the ashes.
9. Then his wife said to him, 'Why persist in this integrity of yours? Curse God and die.'
10. 'That is how a fool of a woman talks,' Job replied. 'If we take happiness from God's hand, must we not take sorrow too?' And in all this misfortune Job uttered no sinful word.
11. The news of all the disasters that had fallen on Job came to the ears of three of his friends. Each of them set out from home -- Eliphaz of Teman, Bildad of Shuah and Zophar of Naamath -- and by common consent they decided to go and offer him sympathy and consolation.
12. Looking at him from a distance, they could not recognise him; they wept aloud and tore their robes and threw dust over their heads.
13. They sat there on the ground beside him for seven days and seven nights. To Job they spoke never a word, for they saw how much he was suffering.
Alaviitteet:
2:1-6 - Toinen taivaallinen tapaaminen Jumalan ja Saatanan välillä vahvistaa Jobin nuhteettomuuden, joka pysyy uskollisena onnettomuuksien jälkeenkin. Tämä korostaa Jobin luonnetta ja sinnikkyyden tärkeyttä uskossa vastoinkäymisten edessä (ks. myös Jaakob 1:2-4 ja 1. Piet. 1:6-7).
2:7-8 - Jobin sairaus on fyysisen ja henkisen kärsimyksen äärimmäinen testi. Hänen kärsimänsä kipu vahvistaa inhimillisen kärsimyksen todellisuutta ja ihmisen tilan haavoittuvuutta (ks. myös Psalmi 38:3-4 ja 2. Kor. 4:16-18).
2:9-10 - Jobin vaimo ehdottaa, että hän kiroaa Jumalan ja kuolisi, paljastaen kärsimyksen tuoman tuskan ja toivottomuuden. Jobin vastaus osoittaa hänen horjumatonta uskoaan ja joustavuuttaan ja muistuttaa meitä siitä, kuinka tärkeää on luottaa Jumalaan silloinkin, kun ympärillämme olevat epäilevät (ks. myös Room. 14:8 ja Filippiläiskirje 4:13).
2:11-13 - Jobin ystävien vierailu, jotka tulevat häntä lohduttamaan, kuvaa yhteisön roolia kärsimyksessä. Kuitenkin heidän läsnäolonsa ja alun hiljaisuus heijastavat myös vaikeutta ymmärtää toisten kärsimystä (ks. myös Gal. 6:2 ja 2. Korinttilaisille 1:3-4).
2:13 - Jobin ystävien hiljaisuus, jotka istuvat hänen kanssaan surussa, korostaa hänen kärsimyksensä syvyyttä. Joskus läsnäolo ja kuunteleminen on tärkeämpää kuin yrittää tarjota sanallisia selityksiä tai lohdutusta (ks. myös Sananlaskut 25:11 ja Saarnaaja 3:1-8).
Aiheeseen liittyvät säkeet Job, 2:
Jobin luku 2 tehostaa vanhurskaiden koettelemista. Miten Job suhtautuu terveytensä menetykseen? Tämä voimakas teksti kertoo Saatanan toisesta haasteesta, Jobin fyysisen vaivan sekä hänen vaimonsa ja ystäviensä esittelystä. Luvussa käsitellään muun muassa nuhteettomuutta paineen alla, puolison roolia koettelemuksissa ja kärsimyksestä käytävän keskustelun alkua. Työ 2 asettaa pohjan tuleville teologisille keskusteluille. Tutki kanssamme viittä raamatunkohtaa, jotka liittyvät tämän ratkaisevan luvun syvällisiin teemoihin.
2 Korinttolaisille 12:7: "Sen tähden, en korostaisi itseäni, minulle annettiin orjantappura lihassa, Saatanan sanansaattaja, vaivaamaan minua." - Tämä kohta toistaa Jobin fyysistä kärsimystä, jonka Jumala on sallinut Jobin luvussa 2, ja osoittaa, kuinka kärsimyksellä voi olla jumalallinen tarkoitus.
Jaakob 1:12: "Onnellinen on se mies, joka kestää koettelemuksia, sillä kuolemansa jälkeen hän saa elämän kruunun, jonka Jumala lupasi niille, jotka häntä rakastavat." - Tämä jae kuvastaa Jobin sinnikkyyttä Jobin luvussa 2 kuvattujen koettelemusten edessä.
Ilmestyskirja 2:10: "Älä pelkää sitä, mitä joudut kärsimään. Minä sanon teille: paholainen heittää osan teistä vankilaan koetellakseen teitä, ja te joudutte kärsimään vainoa kymmenen päivää. Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle elämän kruunun." - Tämä kohta toistaa Jobin kohtaamaa uskollisuuden koetta Jobin luvussa 2, ja se korostaa uskollisuuden merkitystä kärsimyksen keskellä.
Roomalaisille 12:15: "iloitse iloitsevien kanssa; itke itkevien kanssa." - Tämä jae heijastaa Jobin ystävien asennetta kohdassa 2:11-13, jotka tulivat lohduttamaan häntä ja itkemään hänen kanssaan.
1 Pietari 3:9: "Älä maksa pahaa pahalla tai loukkausta loukkauksella; päinvastoin, he siunaavat; sillä siihen te olette kutsutut saamaan siunauksen perintönä." - Tämä kohta on ristiriidassa Jobin vaimon ehdotuksen kanssa 2:9:ssä, jossa korostetaan nuhteettomuuden säilyttämisen tärkeyttä myös vastoinkäymisissä.
FAQ:
Mitä Jobin toisessa kokeessa tapahtui?
Saatana haastaa jälleen Jobin uskon ja pyysi Jumalaa sallimaan hänen vaikuttaa Jobin ruumiiseen. Jobille jäi kipeitä haavaumia, mutta hän ei kironnut Jumalaa. (Job 2:1-8)
Miten Jobin vaimo suhtautui hänen kärsimykseensä?
Jobin vaimo ehdotti, että hän kiroaisi Jumalan ja kuolisi, mutta Job nuhteli häntä sanoen, että hänen pitäisi hyväksyä hyvä ja paha, jotka Jumala sallii. (Job 2:9-10)
Miten Jobin ystävät suhtautuivat hänen kärsimyksiinsä?
Jobin kolme ystävää, Elifas, Bildad ja Soofar, tulivat käymään hänen luonaan, ja nähdessään hänet kivussa he olivat hiljaa seitsemän päivää sanattomina surunsa vuoksi. (Job 2:11-13)
Mikä oli Jobin asenne fyysiseen kärsimykseen?
Job ei kapinoinut Jumalaa vastaan, vaikka hänellä oli kova kipu. Hän kyseenalaisti olemassaolonsa, mutta säilytti luottamuksensa Jumalaan. (Job 2:7-10)
Mitä Jobin kärsimys opettaa meille uskosta?
Jobin kärsimys opettaa meille, että todellinen usko ei riipu aineellisista siunauksista, vaan se perustuu horjumattomaan luottamukseen Jumalaan olosuhteista riippumatta. (Job 2:9-10)
