Jó, 3

1. Enfim, Jó abriu a boca e amaldiçoou o dia de seu nascimento.

1. Senjälkeen Job avasi suunsa ja kirosi syntymäpäivänsä;

2. Jó falou nestes termos:

2. Job lausui ja sanoi:

3. “Pereça o dia em que nasci e a noite em que foi dito: ‘Nasceu um menino!’.

3. "Kadotkoon se päivä, jona minä synnyin, ja se yö, joka sanoi: 'Poika on siinnyt.'

4. Que esse dia se torne em trevas! Que Deus, lá do alto, não se incomode com ele, que a luz não brilhe sobre ele!

4. Se päivä muuttukoon pimeydeksi; älköön Jumala korkeudessa sitä kysykö, älköönkä valonsäde sille paistako.

5. Que trevas e obscuridade se apoderem dele, que nuvens o envolvam, que eclipses o apavorem,

5. Omistakoon sen pimeys ja pilkkopimeä, pilvi laskeutukoon sen päälle, peljästyttäkööt sitä päivänpimennykset.

6. que a sombra o domine. Esse dia, que não seja contado entre os dias do ano, nem seja computado entre os meses!*

6. Sen yön ryöstäköön pimeys; älköön se iloitko vuoden päivien parissa, älköön tulko kuukausien lukuun.

7. Que seja estéril essa noite, que nenhum grito de alegria se faça ouvir nela.

7. Katso, hedelmätön olkoon se yö, älköön siinä riemuhuuto raikuko.

8. Que a amaldiçoem os que amaldiçoam o dia, aqueles que são hábeis para evocar Leviatã!*

8. Kirotkoot sen päivänmanaajat, ne, jotka saavat hereille Leviatanin.

9. Que as estrelas de sua madrugada se obscureçam, em vão espere a luz e não veja abrirem-se as pálpebras da aurora.

9. Pimentykööt sen kointähdet, odottakoon se valoa, joka ei tule, älköön se aamuruskon silmäripsiä nähkö,

10. Pois não me fechou as portas do ventre que me carregou para me poupar a vista do mal!

10. koska se ei sulkenut minulta kohdun ovia eikä kätkenyt vaivaa minun silmiltäni.

11. Por que não morri ainda no seio materno, ou pereci ao sair das entranhas?

11. Miksi en kuollut heti äidin helmaan, miksi en menehtynyt kohdusta tullessani?

12. Por que dois joelhos me acolheram, e dois seios me amamentaram?

12. Miksi olivat minua vastaanottamassa polvet, minkätähden rinnat imeäkseni?

13. Estaria agora deitado e em paz, dormiria e teria o repouso

13. Sillä makaisinhan rauhassa silloin, nukkuisin ja saisin levätä

14. com os reis, árbitros da terra, que constroem para si mausoléus;

14. kuningasten ja maan neuvosmiesten kanssa, jotka ovat rakentaneet itselleen pyramiideja,

15. ou estaria entre os príncipes que possuíam o ouro, e enchiam de dinheiro as suas casas.

15. päämiesten kanssa, joilla on ollut kultaa, jotka ovat täyttäneet talonsa hopealla;

16. Ou, então, como o aborto escondido, eu não teria existido, como as crianças que não viram a luz.*

16. tahi olisin olematon niinkuin maahan kätketty keskoinen, niinkuin sikiöt, jotka eivät ole päivänvaloa nähneet.

17. Ali, os ímpios cessam os seus furores, ali, repousam os exaustos de forças.*

17. Siellä lakkaavat jumalattomat raivoamasta, siellä saavat uupuneet levätä;

18. Ali, os prisioneiros estão tranquilos, já não mais ouvem a voz do capataz.

18. kaikki vangit ovat rauhassa, eivät kuule käskijän ääntä.

19. Ali, juntos, os pequenos e os grandes se encontram, o escravo ali está livre do jugo do seu senhor.

19. Yhtäläiset ovat siellä pieni ja suuri, orja on vapaa herrastansa.

20. Por que concede ele a luz aos infelizes e a vida àqueles cuja alma está desconsolada,

20. Miksi hän antaa vaivatulle valoa ja elämää murhemielisille,

21. que esperam pela morte sem que ela venha, e a procuram mais ardentemente do que um tesouro,

21. jotka odottavat kuolemaa, eikä se tule, jotka etsivät sitä enemmän kuin aarretta,

22. que se alegrariam intensamente diante do sepulcro?

22. jotka iloitsisivat riemastuksiin asti, riemuitsisivat, jos löytäisivät haudan -

23. Ao homem, cujo caminho está oculto, a quem Deus cerca de todos os lados?

23. miehelle, jonka tie on ummessa, jonka Jumala on aitaukseen sulkenut?

24. Em lugar do pão tenho o soluço, e os meus gemidos se espalham como a água.

24. Sillä huokaukseni on tullut minun leiväkseni, valitukseni valuu kuin vesi.

25. Todos os meus temores se realizam, e aquilo que me dá medo vem atingir-me.

25. Sillä mitä minä kauhistuin, se minua kohtasi, ja mitä minä pelkäsin, se minulle tapahtui.

26. Não tenho paz, nem descanso, nem repouso; o que vem é agitação”.

26. Ennenkuin tyynnyin, rauhan ja levon sain, tuli tuska jälleen."