Jó, 27

1. Jó continuou seu discurso nestes termos:

1. Job jatkoi lausuen julki mietelmiään ja sanoi:

2. “Pelo Deus vivo que me recusa justiça, pelo Todo-poderoso, que enche minha alma de amargura.

2. "Niin totta kuin Jumala elää, joka on ottanut minulta oikeuteni, ja Kaikkivaltias, joka on sieluni murehuttanut:

3. Enquanto em mim restar alento e o sopro de Deus passar por minhas narinas,

3. niin kauan kuin minussa vielä henkeä on ja Jumalan henkäystä sieraimissani,

4. meus lábios não falarão maldades e minha língua não proferirá mentiras.

4. eivät minun huuleni puhu petosta, eikä kieleni vilppiä lausu.

5. Longe de mim dar-vos razão! Até meu último suspiro defenderei minha inocência,

5. Pois se! En myönnä teidän oikeassa olevan. Siihen asti kunnes henkeni heitän, en luovu hurskaudestani.

6. mantenho firme minha justiça, não a abandonarei; minha consciência não acusa nenhum de meus dias.

6. Minä pidän kiinni vanhurskaudestani, en hellitä; yhdestäkään elämäni päivästä omatuntoni ei minua soimaa.

7. Que meu inimigo seja tratado como ímpio e meu adversário, como perverso!

7. Käyköön viholliseni niinkuin jumalattoman ja vastustajani niinkuin väärän.

8. Que pode esperar o ímpio de sua oração, quando eleva para Deus a sua alma?

8. Mitä toivoa on riettaalla, kun Jumala katkaisee hänen elämänsä, kun hän tempaa pois hänen sielunsa?

9. Deus escutará seu clamor, quando a angústia cair sobre ele?

9. Kuuleeko Jumala hänen huutonsa, kun ahdistus häntä kohtaa?

10. Encontrará ele seu conforto no Todo-poderoso e invocará ele Deus em todo o tempo?

10. Tahi saattaako hän iloita Kaikkivaltiaasta, huutaa Jumalaa joka aika?

11. Eu vos ensinarei o poder de Deus, não vos ocultarei os desígnios do Todo-poderoso.

11. Minä opetan teille, mitä tekee Jumalan käsi; en salaa, mitä Kaikkivaltiaalla on mielessä.

12. Mas todos vós já o sabeis; por que proferis palavras vãs?

12. Katso, itse olette kaikki sen nähneet; miksi te turhia kuvittelette?

13. Esta é a sorte que Deus reserva ao ímpio e a parte reservada ao violento pelo Todo-poderoso.*

13. Tämä on jumalattoman ihmisen osa, Jumalan varaama, tämä on perintöosa, jonka väkivaltaiset Kaikkivaltiaalta saavat.

14. Se seus filhos se multiplicam, é para a espada e seus descendentes não terão o que comer.

14. Jos hänellä on paljonkin lapsia, ovat ne miekan omia; eikä hänen jälkeläisillään ole leipää ravinnoksi.

15. Seus sobreviventes serão sepultados na ruína e suas viúvas não os chorarão.

15. Jotka häneltä jäävät, ne saattaa rutto hautaan, eivätkä hänen leskensä pidä itkiäisiä.

16. Se amontoa prata como pó e se ajunta vestimentas como barro,

16. Jos hän kokoaa hopeata kuin multaa ja kasaa vaatteita kuin savea,

17. que amontoe, mas é o justo quem as vestirá e o inocente herdará a prata.

17. kasatkoon: vanhurskas pukee ne päällensä, ja viaton perii hopean.

18. Constrói sua casa como a casa da aranha, como a choupana que o vigia constrói.*

18. Hän rakentaa talonsa niinkuin kointoukka, se on kuin suojus, jonka vartija kyhää.

19. Deita-se rico, mas é pela última vez. Quando abre os olhos, já deixou de sê-lo.

19. Rikkaana hän menee levolle: 'Ei häviä mitään'; hän avaa silmänsä, ja kaikki on mennyttä.

20. O terror o invade como um dilúvio e um redemoinho o arrebata durante a noite.

20. Kauhut yllättävät hänet kuin tulvavedet, yöllä tempaa hänet mukaansa rajuilma.

21. O vento do leste o leva e o faz desaparecer, varrendo-o violentamente de seu lugar.

21. Itätuuli vie hänet, niin että hän menee menojaan, ja puhaltaa hänet pois paikaltansa.

22. Precipitam-se sobre ele sem compaixão e é arrastado numa fuga desvairada.

22. Jumala ampuu häneen nuolensa säälimättä; hänen täytyy paeta hänen kättänsä, minkä voi.

23. Sua ruína é aplaudida. De sua própria casa assobiarão sobre ele.

23. Silloin paukutetaan hänelle kämmeniä ja vihelletään hänelle hänen asuinpaikaltansa."