Provérbios, 17

1. Mais vale um bocado de pão seco, com a paz, do que uma casa cheia de carnes, com a discórdia.

1. Parempi kuiva kannikka rauhassa kuin talon täysi uhripaistia riidassa.

2. Um escravo prudente vale mais que um filho desonroso, e partilhará da herança entre os irmãos.

2. Taitava palvelija hallitsee kunnotonta poikaa ja pääsee perinnönjaolle veljesten rinnalla.

3. Um crisol para a prata, um forno para o ouro; é o Senhor, porém, quem prova os corações.

3. Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra.

4. O mau dá ouvidos aos lábios iníquos; o mentiroso presta atenção à língua perniciosa.

4. Paha kuuntelee häijyjä huulia, petollisuus kuulee pahoja kieliä.

5. Aquele que zomba do pobre insulta seu Criador; quem ri de um infeliz não ficará impune.

5. Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen luojaansa; joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.

6. Os filhos dos filhos são a coroa dos velhos, e a glória dos filhos são os pais.

6. Vanhusten kruunu ovat lastenlapset, ja isät ovat lasten kunnia.

7. Uma linguagem elevada não convém ao néscio, quanto mais, a um nobre, palavras mentirosas.

7. Ei sovi houkalle ylevä puhe, saati sitten ruhtinaalle valhe.

8. Um presente parece uma gema preciosa a seu possuidor; para qualquer lado que ele se volte, logra êxito.*

8. Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi: mihin vain hän kääntyy, hän menestyy.

9. Aquele que dissimula faltas promove amizade; quem as divulga, divide amigos.

9. Joka rikkeen peittää, se rakkautta harrastaa; mutta joka asioita kaivelee, se erottaa ystävykset.

10. Uma repreensão causa mais efeito num homem prudente do que cem golpes num tolo.

10. Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä tyhmään.

11. O perverso só busca a rebeldia, mas será enviado contra ele um mensageiro cruel.

11. Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija, mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja.

12. Antes encontrar uma ursa privada de seus filhotes do que um tolo em crise de loucura.

12. Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset, mutta älköön tyhmä hulluudessansa.

13. A desgraça não deixará a casa daquele que retribui o mal pelo bem.

13. Joka hyvän pahalla palkitsee, sen kodista ei onnettomuus väisty.

14. Começar uma questão é como soltar as águas; desiste, antes que se exaspere a disputa.*

14. Alottaa tora on päästää vedet valloilleen; herkeä, ennenkuin riita syttyy.

15. Quem declara justo o ímpio e perverso o justo, ambos desagradam ao Senhor.

15. Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä ovat kumpikin Herralle kauhistus.

16. Para que serve o dinheiro na mão do insensato? Para comprar a sabedoria? Ele não tem critério.

16. Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä? Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä.

17. O amigo ama em todo o tempo: na desgraça, ele se torna um irmão.

17. Ystävä rakastaa ainiaan ja veli syntyy varaksi hädässä.

18. É destituído de senso o que aceita compromissos e que fica fiador para seu próximo.

18. Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi, joka menee toista takaamaan.

19. O que ama as disputas ama o pecado; quem ergue sua porta busca a ruína.*

19. Joka toraa rakastaa, se rikkomusta rakastaa; joka ovensa korottaa, se hankkii kukistumistaan.

20. O homem de coração falso não encontra a felicidade; o de língua tortuosa cai na desgraça.

20. Väärämielinen ei onnea löydä, ja kavalakielinen suistuu onnettomuuteen.

21. Quem gera um tolo terá desventura; nem alegria terá o pai de um imbecil.

21. Tyhmä on murheeksi siittäjällensä, ja houkan isä on iloa vailla.

22. Coração alegre, bom remédio; um espírito abatido seca os ossos.

22. Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.

23. O ímpio aceita um presente ocultamente para desviar a língua da justiça.

23. Jumalaton ottaa lahjuksen vastaan toisen povelta vääristääksensä oikeuden tiet.

24. Ante o homem prudente está a sabedoria; os olhos do insensato vagueiam até o fim do mundo.*

24. Ymmärtäväisellä on viisaus kasvojensa edessä, mutta tyhmän silmät kiertävät maailman rantaa.

25. Um filho néscio é o pesar de seu pai e a amargura de quem o deu à luz.

25. Tyhmä poika on isällensä suruksi ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.

26. Não convém chamar a atenção do justo e ferir os homens honestos por causa de sua retidão.

26. Paha jo sekin, jos syytöntä sakotetaan; kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään.

27. O que mede suas palavras possui a ciência; o calmo de espírito é um homem inteligente.

27. Joka hillitsee sanansa, on taitava, ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies.

28. Mesmo o insensato passa por sábio, quando se cala; por prudente, quando fecha sua boca.

28. Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on; joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen.