Jó, 39

1. Sabes o tempo em que as cabras monteses dão cria nos rochedos? Observaste o parto das corças?

1. "Sinäkö ajat saaliin naarasleijonalle ja tyydytät nuorten leijonain nälän,

2. Contaste os meses de sua gravidez e sabes o tempo de seu parto?

2. kun ne kyyristyvät luolissansa ja ovat väijyksissä tiheikössä?

3. Elas se agacham, dão cria e se livram de suas dores.

3. Kuka hankkii ravinnon kaarneelle, kun sen poikaset huutavat Jumalan puoleen ja lentelevät sinne tänne ruokaa vailla?

4. Seus filhotes tornam-se fortes e crescem nos campos, apartam-se delas e não voltam mais a elas.

4. Tiedätkö sinä vuorikauristen poikimisajat, valvotko peurojen synnytyskipuja?

5. Quem pôs o jumento selvagem em liberdade e quem rompeu os laços do asno veloz?

5. Lasketko, milloin niiden kuukaudet täyttyvät, ja tiedätkö ajan, milloin ne poikivat?

6. Dei-lhe o deserto por morada e a planície salgada como lugar de habitação.

6. Ne painautuvat maahan, saavat ilmoille sikiönsä ja vapautuvat synnytystuskistaan.

7. Ele se ri do tumulto da cidade e não escuta os gritos do tropeiro.

7. Niiden vasikat vahvistuvat, kasvavat kedolla; ne lähtevät tiehensä eivätkä enää palaja.

8. Explora as montanhas da sua pastagem e nela anda buscando tudo o que é verde.

8. Kuka on laskenut villiaasin vapaaksi, kuka irroittanut metsäaasin siteet,

9. Quererá servir-te o boi selvagem ou passará a noite em teu estábulo?

9. sen, jolle minä annoin aavikon asunnoksi ja suola-aron asuinsijaksi?

10. Podes prendê-lo com uma corda em seu pescoço ou fenderá ele atrás de ti os teus sulcos?

10. Se nauraa kaupungin kohinalle, ajajan huutoa se ei kuule;

11. Fiarás nele porque sua força é grande e lhe deixarás a seu cuidado o teu trabalho?

11. se tähystelee vuorilta laiduntansa ja etsii kaikkea vihantaa.

12. Confiarás nele para que te traga para a casa o que semeaste e que te encha a tua eira?

12. Taipuuko villihärkä sinua palvelemaan, ja yöpyykö se sinun seimesi ääreen?

13. O avestruz bate as asas alegremente, não tem asas nem penas de bondade?*

13. Voitko ohjaksilla pakottaa villihärän vaolle, tahi äestääkö se laaksonpohjia sinua seuraten?

14. Abandona os seus ovos na terra e os deixa aquecer no solo,

14. Voitko siihen luottaa, siksi että sen voima on suuri, voitko jättää sen haltuun työsi hedelmät?

15. esquecendo-se que um pé poderá esmagá-los ou que animais selvagens poderão pisá-los.

15. Voitko uskoa, että se palajaa ja kokoaa viljasi sinun puimatantereellesi?

16. É cruel com seus filhotes, como se não fossem seus e não se incomoda de ter sofrido em vão.

16. Kamelikurjen siipi lepattaa iloisesti, mutta asuuko sen sulissa ja höyhenissä haikaran hellyys?

17. Pois Deus lhe negou sabedoria e não lhe concedeu inteligência.

17. Se jättää munansa maahan, hiekalle helteen haudottaviksi.

18. Mas, quando alça voo, ri-se do cavalo e do cavaleiro.

18. Ei se ajattele, että jalka voi ne särkeä ja metsän eläimet polkea ne rikki.

19. És tu que dás vigor ao cavalo e foste tu que enfeitaste seu pescoço com uma crina ondulante?

19. Se on tyly poikasilleen, niinkuin ne eivät olisikaan sen omia; hukkaan menee sen vaiva, mutta ei se sitä pelkää.

20. Que o fazes saltar como um gafanhoto, relinchando terrivelmente?

20. Sillä Jumala on jättänyt sen viisautta vaille ja tehnyt sen ymmärryksestä osattomaksi.

21. Orgulhoso de sua força, escava a terra com a pata e atira-se à frente das armas.

21. Kun se kiitää ilmaa piesten, nauraa se hevoselle ja ratsumiehelle.

22. Ri-se do medo, nada o assusta e não recua diante da espada.

22. Sinäkö annat hevoselle voiman, puetat sen kaulan liehuvalla harjalla?

23. Sobre ele ressoam a aljava, o ferro brilhante da lança e o dardo.

23. Sinäkö panet sen hyppimään kuin heinäsirkan? Sen uljas korskunta on peljättävä.

24. Tremendo de impaciência, devora o espaço e o som da trombeta não o deixa no lugar.

24. Se kuopii lakeutta ja iloitsee, lähtee voimalla asevarustuksia vastaan.

25. Ao sinal do clarim, diz: ‘Vamos!’. De longe fareja a batalha, a voz troante dos chefes e o alarido dos guerreiros.

25. Se nauraa pelolle, ei säiky eikä väisty miekan edestä.

26. É graças à tua sabedoria que o falcão alça voo e desdobra as suas asas para o sul?

26. Sen yllä kalisee viini, välkähtää keihäs ja peitsi.

27. É por tua ordem que a águia levanta voo e faz seu ninho nas alturas?

27. Käy jyrinä ja jytinä, kun se laukaten taivalta ahmii; ei mikään sitä pidätä sotatorven pauhatessa.

28. Ela habita nos rochedos e neles passa a noite, sobre a ponta rochosa e o cimo escarpado.

28. Milloin ikinä sotatorvi soi, hirnuu se: iihaha! Jo kaukaa se vainuaa taistelun, päälliköiden jylisevän äänen ja sotahuudon.

29. De lá espia sua presa, pois seus olhos penetram as distâncias.

29. Sinunko ymmärryksesi voimasta jalohaukka kohoaa korkealle, levittää siipensä kohti etelää?

30. Seus filhotes se alimentam de sangue e onde quer que haja cadáveres, ali está ela”.

30. Tahi sinunko käskystäsi kotka lentää ylhäälle ja tekee pesänsä korkeuteen?

31.

31. Kalliolla se asuu ja yöpyy, kallion kärjellä, vuorilinnassaan.

32.

32. Sieltä se tähystelee saalista; kauas katsovat sen silmät.

33.

33. Sen poikaset särpivät verta, ja missä on kaatuneita, siellä on sekin."

34.

34. Niin Herra vastasi Jobille ja sanoi:

35.

35. "Tahtooko vikoilija riidellä Kaikkivaltiasta vastaan? Jumalan syyttäjä vastatkoon tähän!"

36.

36. Silloin Job vastasi Herralle ja sanoi:

37.

37. "Katso, minä olen siihen liian halpa; mitäpä sinulle vastaisin? Panen käteni suulleni;

38.

38. kerran minä olen puhunut, enkä enää mitään virka, kahdesti, enkä enää sitä tee."