Provérbios, 13

1. Um filho sábio ama a disciplina, mas o incorrigível não aceita repreensões.

1. Viisas poika kuulee isän kuritusta, mutta pilkkaaja ei ota nuhdetta kuullaksensa.

2. O homem de bem goza do fruto de sua boca, mas o desejo dos pérfidos é a violência.

2. Suunsa hedelmästä saa nauttia hyvää, mutta uskottomilla on halu väkivaltaan.

3. Quem vigia sua boca guarda sua vida; quem muito abre seus lábios se perde.

3. Joka suistaa suunsa, se säilyttää henkensä, mutta avosuinen joutuu turmioon.

4. O preguiçoso cobiça, mas nada obtém. É o desejo dos homens diligentes que é satisfeito.

4. Laiskan sielu haluaa, saamatta mitään, mutta ahkerain sielu tulee ravituksi.

5. O justo detesta a mentira; o ímpio só faz coisas vergonhosas e ignominiosas.

5. Vanhurskas vihaa valhepuhetta, mutta jumalattoman meno on iljettävä ja häpeällinen.

6. A justiça protege o que caminha na integridade, mas a maldade arruína o pecador.

6. Vanhurskaus varjelee nuhteettomasti vaeltavan, mutta jumalattomuus syöksee syntisen kumoon.

7. Há quem parece rico, não tendo nada, há quem se faz de pobre e possui copiosas riquezas.

7. Toinen on olevinaan rikas, omistamatta mitään, toinen olevinaan köyhä, vaikka on tavaraa paljon.

8. A riqueza de um homem é o resgate de sua vida, mas o pobre está livre de ameaças.

8. Rikkautensa saa mies antaa henkensä lunnaiksi, mutta köyhän ei tarvitse uhkauksia kuunnella.

9. A luz do justo ilumina, enquanto a lâmpada dos maus se extingue.*

9. Vanhurskasten valo loistaa iloisesti, mutta jumalattomien lamppu sammuu.

10. O orgulho só causa disputas; a sabedoria se acha com os que procuram aconselhar-se.

10. Ylpeys tuottaa pelkkää toraa, mutta jotka ottavat neuvon varteen, niillä on viisaus.

11. Os bens que muito depressa se ajuntam se desvanecem; os acumulados pouco a pouco aumentam.

11. Tyhjällä saatu tavara vähenee, mutta joka vähin erin kokoaa, se saa karttumaan.

12. Esperança retardada faz adoecer o coração; o desejo realizado, porém, é uma árvore de vida.

12. Pitkä odotus tekee sydämen sairaaksi, mutta täyttynyt halu on elämän puu.

13. Quem menospreza a palavra se perderá; quem respeita o preceito será recompensado.

13. Joka sanaa halveksii, joutuu sanan pantiksi; mutta joka käskyä pelkää, saa palkan.

14. O ensinamento do sábio é uma fonte de vida para libertar-se dos laços da morte.

14. Viisaan opetus on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.

15. Bom entendimento procura favor; o caminho dos pérfidos, porém, é escabroso.

15. Hyvä ymmärrys tuottaa suosiota, mutta uskottomien tie on koleikkoa.

16. Todo homem prudente age com discernimento, mas o insensato põe em evidência sua loucura.

16. Jokainen mielevä toimii taitavasti, mutta tyhmä levittää hulluutta.

17. Um mau mensageiro provoca a desgraça; o enviado fiel, porém, traz a saúde.

17. Jumalaton sanansaattaja suistuu turmioon, mutta uskollinen lähetti on kuin lääke.

18. Miséria e vergonha a quem recusa a disciplina; honra ao que aceita a reprimenda.

18. Köyhyys ja häpeä kuritusta vierovalle, kunnia nuhdetta noudattavalle!

19. O desejo cumprido deleita a alma. Os insensatos detestam os que fogem do mal.

19. Tyydytetty halu on sielulle suloinen, pahan karttaminen tyhmille kauhistus.

20. Quem visita os sábios torna-se sábio; quem se faz amigo dos insensatos perde-se.

20. Vaella viisasten kanssa, niin viisastut; tyhmäin seuratoverin käy pahoin.

21. A desgraça persegue os pecadores; a felicidade é a recompensa dos justos.

21. Syntisiä vainoaa onnettomuus, mutta vanhurskaat saavat onnen palkakseen.

22. O homem de bem deixa sua herança para os filhos de seus filhos; ao justo foi reservada a fortuna do pecador.

22. Hyvä jättää perinnön lastensa lapsillekin, mutta syntisen tavara talletetaan vanhurskaalle.

23. É abundante em alimento um campo preparado pelo pobre, mas há quem pereça por falta de justiça.

23. Köyhien uudiskyntö antaa runsaan ruuan; mutta moni tuhoutuu, joka ei oikeudessa pysy.

24. Quem poupa a vara odeia seu filho; quem o ama, castiga-o na hora precisa.

24. Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan; mutta joka häntä rakastaa, se häntä ajoissa kurittaa.

25. O justo come até se saciar, mas o ventre dos pérfidos conhece a penúria.

25. Vanhurskas saa syödä kylläksensä, mutta jumalattomain vatsa jää vajaaksi.