1. παῦλος καὶ σιλουανὸς καὶ τιμόθεος τῇ ἐκκλησίᾳ θεσσαλονικέων ἐν θεῶ πατρὶ καὶ κυρίῳ ἰησοῦ χριστῶ· χάρις ὑμῖν καὶ εἰρήνη.
2. εὐχαριστοῦμεν τῶ θεῶ πάντοτε περὶ πάντων ὑμῶν, μνείαν ποιούμενοι ἐπὶ τῶν προσευχῶν ἡμῶν, ἀδιαλείπτως
3. μνημονεύοντες ὑμῶν τοῦ ἔργου τῆς πίστεως καὶ τοῦ κόπου τῆς ἀγάπης καὶ τῆς ὑπομονῆς τῆς ἐλπίδος τοῦ κυρίου ἡμῶν ἰησοῦ χριστοῦ ἔμπροσθεν τοῦ θεοῦ καὶ πατρὸς ἡμῶν,
4. εἰδότες, ἀδελφοὶ ἠγαπημένοι ὑπὸ [τοῦ] θεοῦ, τὴν ἐκλογὴν ὑμῶν,
5. ὅτι τὸ εὐαγγέλιον ἡμῶν οὐκ ἐγενήθη εἰς ὑμᾶς ἐν λόγῳ μόνον ἀλλὰ καὶ ἐν δυνάμει καὶ ἐν πνεύματι ἁγίῳ καὶ [ἐν] πληροφορίᾳ πολλῇ, καθὼς οἴδατε οἷοι ἐγενήθημεν [ἐν] ὑμῖν δι᾽ ὑμᾶς.
6. καὶ ὑμεῖς μιμηταὶ ἡμῶν ἐγενήθητε καὶ τοῦ κυρίου, δεξάμενοι τὸν λόγον ἐν θλίψει πολλῇ μετὰ χαρᾶς πνεύματος ἁγίου,
7. ὥστε γενέσθαι ὑμᾶς τύπον πᾶσιν τοῖς πιστεύουσιν ἐν τῇ μακεδονίᾳ καὶ ἐν τῇ ἀχαΐᾳ.
8. ἀφ᾽ ὑμῶν γὰρ ἐξήχηται ὁ λόγος τοῦ κυρίου οὐ μόνον ἐν τῇ μακεδονίᾳ καὶ [ἐν τῇ] ἀχαΐᾳ, ἀλλ᾽ ἐν παντὶ τόπῳ ἡ πίστις ὑμῶν ἡ πρὸς τὸν θεὸν ἐξελήλυθεν, ὥστε μὴ χρείαν ἔχειν ἡμᾶς λαλεῖν τι·
9. αὐτοὶ γὰρ περὶ ἡμῶν ἀπαγγέλλουσιν ὁποίαν εἴσοδον ἔσχομεν πρὸς ὑμᾶς, καὶ πῶς ἐπεστρέψατε πρὸς τὸν θεὸν ἀπὸ τῶν εἰδώλων δουλεύειν θεῶ ζῶντι καὶ ἀληθινῶ,
10. καὶ ἀναμένειν τὸν υἱὸν αὐτοῦ ἐκ τῶν οὐρανῶν, ὃν ἤγειρεν ἐκ [τῶν] νεκρῶν, ἰησοῦν τὸν ῥυόμενον ἡμᾶς ἐκ τῆς ὀργῆς τῆς ἐρχομένης.
Alaviitteet:
1:1-2 - Paavali tervehtii tessalonikalaisia ja korostaa jatkuvan rukouksen tärkeyttä. Hän tunnustaa kirkon uskon, rakkauden ja toivon osoittaen heidän kristillisen elämänsä elinvoimaisuutta (ks. myös Kol. 1:3 ja 1. Kor. 1:4).
1:4-5 - Paavali muistuttaa, että tessalonikalaiset olivat Jumalan valitsemia, ja evankeliumi tuli heille ei vain sanalla, vaan myös voimalla, Pyhässä Hengessä ja täydellä varmuudella. Aito usko johtaa muutokseen (ks. myös Ef. 1:4 ja 1. Piet. 1:12).
1:6-7 - Tessalonikan seurakunta seurasi Paavalin ja Silaan esimerkkiä ja kohtasi koettelemuksia iloiten Pyhässä Hengessä. Niistä tuli mallia uskoville kaikkialla Makedoniassa ja Akhaiassa (katso myös 1. Korinttilaisille 4:16 ja Filippiläisille 3:17).
1:8-10 - Tessalonikalaisten todistus levisi, kun he hylkäsivät epäjumalat palvellakseen elävää Jumalaa. Tämä kuvastaa aidon kääntymyksen voimaa, joka inspiroi muita etsimään totuutta Kristuksessa (ks. myös 1. Piet. 2:9 ja Ef. 5:8).
1:10 - Paavali korostaa, että tessalonikalaiset odottavat toiveikkaana Jeesuksen paluuta, joka pelastaa heidät tulevasta vihasta. Toisen tulemisen toivo on kristinuskon perusta (ks. myös Titus 2:13 ja Ilmestyskirja 22:20).
Aiheeseen liittyvät säkeet I Tessalonicenses, 1:
1 Tessalonikalaiskirjeen 1 luku aloittaa Paavalin kirjeen Tessalonikan seurakunnalle. Miten apostoli rohkaisee tätä nuorta seurakuntaa? Tämä johdantoteksti ilmaisee kiitollisuuden tessalonikalaisten hengellisestä kasvusta ja korostaa heidän uskoaan, rakkauttaan ja toivoaan. Paavali ylistää tapaa, jolla he ottivat vastaan evankeliumin ja heistä tuli esimerkkejä muille uskoville. Luvussa painotetaan sellaisia teemoja kuin evankeliumin tehokkuus, elämänmuutos ja Kristuksen paluu. Tutki kanssamme viittä raamatunkohtaa, jotka valaisevat tämän inspiroivan luvun perusperiaatteita.
Apostolien teot 17:1-4: "Kulkiessaan Amfipoliksen ja Apollonian läpi he saavuttivat Thessalonikaan, jossa oli juutalainen synagoga. Paavali meni tapansa mukaan synagogaan ja väitteli heidän kanssaan kolmen sapatin ajan Raamatun perusteella selittäen ja todistaen, että Kristuksen täytyy kärsiä ja nousta kuolleista. "Tämä Jeesus, jonka minä teille julistan, on Kristus", hän sanoi. Jotkut juutalaisista vakuuttuivat ja liittyivät Paavaliin ja Silaan, samoin kuin suuri joukko jumalaapelkääviä kreikkalaisia eikä muutama tärkeä nainen." - Tämä kohta tarjoaa historiallisen kontekstin Tessalonikan kirkon perustamiselle, jota Paavali käsittelee kirjeessään.
Roomalaisille 1:8: "Ensinnäkin olen kiitollinen Jumalalleni, Jeesuksen Kristuksen kautta, teistä kaikista, koska uskonne julistetaan kaikkialla maailmassa." - Aivan kuten Paavali ylistää roomalaisten uskoa, hän ylistää myös tessalonikalaisten uskoa 1. Tessalonikalaiskirjeen 1:8:ssa osoittaen mallin kirjeissään.
1 Korinttolaisille 11:1: "Olkaa minun jäljittelijöitäni, niin kuin minä olen Kristuksen." - Tämä jae toistaa 1. Tessalonikalaiskirjeen 1:6:n teemaa, jossa Paavali ylistää tessalonikalaisia siitä, että he matkivat häntä ja Herraa.
Galatalaiskirje 4:9: "Mutta nyt, kun tunnet Jumalan, tai pikemminkin, kun hän tuntee sinut, kuinka palaat noihin heikkoihin ja kurjallisiin perusperiaatteisiin? Haluatko taas olla heidän orjuutensa?" - Tämä jae on ristiriidassa 1. Tessalonikalaiskirjeen 1:9:n tessalonikalaisten tilanteen kanssa, jotka kääntyivät epäjumalista elävään ja tosi Jumalaan.
Kolossalaiskirje 1:4-5: "Sillä me olemme kuulleet teidän uskostanne Kristukseen Jeesukseen ja rakkaudestanne kaikkia pyhiä kohtaan sen toivon tähden, joka on teille varattu taivaassa ja jonka olette kuulleet totuuden sanan, evankeliumin kautta." - Paavali ilmaisee samanlaisia tunteita kolossalaisista ja toistaa ylistyksensä tessalonikalaisille 1. Tessalonikalaiskirjeen 1:3:ssa.
FAQ:
Mikä oli Thessalonikan kirkon maine?
Thessalonikan kirkko tunnettiin uskostaan ja voimakkaasta todistuksestaan, ja se näytti esimerkkiä muille uskoville Makedoniassa ja Akhaassa. (1. Tessalonikalaiskirje 1:7-8)
Miten Paavali kuvailee tessalonikalaisten kääntymystä?
He kääntyivät epäjumalista palvelemaan elävää ja tosi Jumalaa odottaen innokkaasti Jeesuksen Kristuksen paluuta. (1. Tessalonikalaiskirje 1:9-10)
Miksi Paavali kiittää Jumalaa Tessalonikan seurakunnasta?
Sillä tessalonikalaisten usko, rakkaus ja toivo olivat ilmeisiä ja osoittivat heidän muutoksensa evankeliumin kautta. (1. Tessalonikalaiskirje 1:2-3)
Mitä Paavali korostaa evankeliumin voimasta?
Evankeliumi ei tullut heille vain sanoina, vaan voimalla, Pyhässä Hengessä ja täydellä varmuudella. (1. Tessalonikalaiskirje 1:5)
Miten tessalonikalaiset ottivat vastaan evankeliumin?
He ottivat sanoman ilolla vastaan koettelemuksistaan huolimatta ja heistä tuli Paavalin ja Herran jäljittelijöitä. (1. Tessalonikalaiskirje 1:6)
