1. Paolo, Silvano e Timòteo alla Chiesa dei Tessalonicesi che è in Dio Padre e nel Signore Gesù Cristo: grazia a voi e pace!
2. Ringraziamo sempre Dio per tutti voi, ricordandovi nelle nostre preghiere, continuamente
3. memori davanti a Dio e Padre nostro del vostro impegno nella fede, della vostra operosità nella carità e della vostra costante speranza nel Signore nostro Gesù Cristo.
4. Noi ben sappiamo, fratelli amati da Dio, che siete stati eletti da lui.
5. Il nostro vangelo, infatti, non si è diffuso fra voi soltanto per mezzo della parola, ma anche con potenza e con Spirito Santo e con profonda convinzione, come ben sapete che siamo stati in mezzo a voi per il vostro bene.
6. E voi siete diventati imitatori nostri e del Signore, avendo accolto la parola con la gioia dello Spirito Santo anche in mezzo a grande tribolazione,
7. così da diventare modello a tutti i credenti che sono nella Macedonia e nell'Acaia.
8. Infatti la parola del Signore riecheggia per mezzo vostro non soltanto in Macedonia e nell'Acaia, ma la fama della vostra fede in Dio si è diffusa dappertutto, di modo che non abbiamo più bisogno di parlarne.
9. Sono loro infatti a parlare di noi, dicendo come noi siamo venuti in mezzo a voi e come vi siete convertiti a Dio, allontanandovi dagli idoli, per servire al Dio vivo e vero
10. e attendere dai cieli il suo Figlio, che egli ha risuscitato dai morti, Gesù, che ci libera dall'ira ventura.
Alaviitteet:
1:1-2 - Paavali tervehtii tessalonikalaisia ja korostaa jatkuvan rukouksen tärkeyttä. Hän tunnustaa kirkon uskon, rakkauden ja toivon osoittaen heidän kristillisen elämänsä elinvoimaisuutta (ks. myös Kol. 1:3 ja 1. Kor. 1:4).
1:4-5 - Paavali muistuttaa, että tessalonikalaiset olivat Jumalan valitsemia, ja evankeliumi tuli heille ei vain sanalla, vaan myös voimalla, Pyhässä Hengessä ja täydellä varmuudella. Aito usko johtaa muutokseen (ks. myös Ef. 1:4 ja 1. Piet. 1:12).
1:6-7 - Tessalonikan seurakunta seurasi Paavalin ja Silaan esimerkkiä ja kohtasi koettelemuksia iloiten Pyhässä Hengessä. Niistä tuli mallia uskoville kaikkialla Makedoniassa ja Akhaiassa (katso myös 1. Korinttilaisille 4:16 ja Filippiläisille 3:17).
1:8-10 - Tessalonikalaisten todistus levisi, kun he hylkäsivät epäjumalat palvellakseen elävää Jumalaa. Tämä kuvastaa aidon kääntymyksen voimaa, joka inspiroi muita etsimään totuutta Kristuksessa (ks. myös 1. Piet. 2:9 ja Ef. 5:8).
1:10 - Paavali korostaa, että tessalonikalaiset odottavat toiveikkaana Jeesuksen paluuta, joka pelastaa heidät tulevasta vihasta. Toisen tulemisen toivo on kristinuskon perusta (ks. myös Titus 2:13 ja Ilmestyskirja 22:20).
Aiheeseen liittyvät säkeet Tessalonicesi 1, 1:
1 Tessalonikalaiskirjeen 1 luku aloittaa Paavalin kirjeen Tessalonikan seurakunnalle. Miten apostoli rohkaisee tätä nuorta seurakuntaa? Tämä johdantoteksti ilmaisee kiitollisuuden tessalonikalaisten hengellisestä kasvusta ja korostaa heidän uskoaan, rakkauttaan ja toivoaan. Paavali ylistää tapaa, jolla he ottivat vastaan evankeliumin ja heistä tuli esimerkkejä muille uskoville. Luvussa painotetaan sellaisia teemoja kuin evankeliumin tehokkuus, elämänmuutos ja Kristuksen paluu. Tutki kanssamme viittä raamatunkohtaa, jotka valaisevat tämän inspiroivan luvun perusperiaatteita.
Apostolien teot 17:1-4: "Kulkiessaan Amfipoliksen ja Apollonian läpi he saavuttivat Thessalonikaan, jossa oli juutalainen synagoga. Paavali meni tapansa mukaan synagogaan ja väitteli heidän kanssaan kolmen sapatin ajan Raamatun perusteella selittäen ja todistaen, että Kristuksen täytyy kärsiä ja nousta kuolleista. "Tämä Jeesus, jonka minä teille julistan, on Kristus", hän sanoi. Jotkut juutalaisista vakuuttuivat ja liittyivät Paavaliin ja Silaan, samoin kuin suuri joukko jumalaapelkääviä kreikkalaisia eikä muutama tärkeä nainen." - Tämä kohta tarjoaa historiallisen kontekstin Tessalonikan kirkon perustamiselle, jota Paavali käsittelee kirjeessään.
Roomalaisille 1:8: "Ensinnäkin olen kiitollinen Jumalalleni, Jeesuksen Kristuksen kautta, teistä kaikista, koska uskonne julistetaan kaikkialla maailmassa." - Aivan kuten Paavali ylistää roomalaisten uskoa, hän ylistää myös tessalonikalaisten uskoa 1. Tessalonikalaiskirjeen 1:8:ssa osoittaen mallin kirjeissään.
1 Korinttolaisille 11:1: "Olkaa minun jäljittelijöitäni, niin kuin minä olen Kristuksen." - Tämä jae toistaa 1. Tessalonikalaiskirjeen 1:6:n teemaa, jossa Paavali ylistää tessalonikalaisia siitä, että he matkivat häntä ja Herraa.
Galatalaiskirje 4:9: "Mutta nyt, kun tunnet Jumalan, tai pikemminkin, kun hän tuntee sinut, kuinka palaat noihin heikkoihin ja kurjallisiin perusperiaatteisiin? Haluatko taas olla heidän orjuutensa?" - Tämä jae on ristiriidassa 1. Tessalonikalaiskirjeen 1:9:n tessalonikalaisten tilanteen kanssa, jotka kääntyivät epäjumalista elävään ja tosi Jumalaan.
Kolossalaiskirje 1:4-5: "Sillä me olemme kuulleet teidän uskostanne Kristukseen Jeesukseen ja rakkaudestanne kaikkia pyhiä kohtaan sen toivon tähden, joka on teille varattu taivaassa ja jonka olette kuulleet totuuden sanan, evankeliumin kautta." - Paavali ilmaisee samanlaisia tunteita kolossalaisista ja toistaa ylistyksensä tessalonikalaisille 1. Tessalonikalaiskirjeen 1:3:ssa.
FAQ:
Mikä oli Thessalonikan kirkon maine?
Thessalonikan kirkko tunnettiin uskostaan ja voimakkaasta todistuksestaan, ja se näytti esimerkkiä muille uskoville Makedoniassa ja Akhaassa. (1. Tessalonikalaiskirje 1:7-8)
Miten Paavali kuvailee tessalonikalaisten kääntymystä?
He kääntyivät epäjumalista palvelemaan elävää ja tosi Jumalaa odottaen innokkaasti Jeesuksen Kristuksen paluuta. (1. Tessalonikalaiskirje 1:9-10)
Miksi Paavali kiittää Jumalaa Tessalonikan seurakunnasta?
Sillä tessalonikalaisten usko, rakkaus ja toivo olivat ilmeisiä ja osoittivat heidän muutoksensa evankeliumin kautta. (1. Tessalonikalaiskirje 1:2-3)
Mitä Paavali korostaa evankeliumin voimasta?
Evankeliumi ei tullut heille vain sanoina, vaan voimalla, Pyhässä Hengessä ja täydellä varmuudella. (1. Tessalonikalaiskirje 1:5)
Miten tessalonikalaiset ottivat vastaan evankeliumin?
He ottivat sanoman ilolla vastaan koettelemuksistaan huolimatta ja heistä tuli Paavalin ja Herran jäljittelijöitä. (1. Tessalonikalaiskirje 1:6)