1. mh polloi didaskaloi ginesqe adelfoi mou eidoteV oti meizon krima lhyomeqa
2. polla gar ptaiomen apanteV ei tiV en logw ou ptaiei outoV teleioV anhr dunatoV calinagwghsai kai olon to swma
3. idou twn ippwn touV calinouV eiV ta stomata ballomen proV to peiqesqai autouV hmin kai olon to swma autwn metagomen
4. idou kai ta ploia thlikauta onta kai upo sklhrwn anemwn elaunomena metagetai upo elacistou phdaliou opou an h ormh tou euqunontoV boulhtai
5. outwV kai h glwssa mikron meloV estin kai megalaucei idou oligon pur hlikhn ulhn anaptei
6. kai h glwssa pur o kosmoV thV adikiaV outwV h glwssa kaqistatai en toiV melesin hmwn h spilousa olon to swma kai flogizousa ton trocon thV genesewV kai flogizomenh upo thV geennhV
7. pasa gar fusiV qhriwn te kai peteinwn erpetwn te kai enaliwn damazetai kai dedamastai th fusei th anqrwpinh
8. thn de glwssan oudeiV dunatai anqrwpwn damasai akatasceton kakon mesth iou qanathforou
9. en auth eulogoumen ton qeon kai patera kai en auth katarwmeqa touV anqrwpouV touV kaq omoiwsin qeou gegonotaV
10. ek tou autou stomatoV exercetai eulogia kai katara ou crh adelfoi mou tauta outwV ginesqai
11. mhti h phgh ek thV authV ophV bruei to gluku kai to pikron
12. mh dunatai adelfoi mou sukh elaiaV poihsai h ampeloV suka outwV oudemia phgh alukon kai gluku poihsai udwr
13. tiV sofoV kai episthmwn en umin deixatw ek thV kalhV anastrofhV ta erga autou en prauthti sofiaV
14. ei de zhlon pikron ecete kai eriqeian en th kardia umwn mh katakaucasqe kai yeudesqe kata thV alhqeiaV
15. ouk estin auth h sofia anwqen katercomenh all epigeioV yucikh daimoniwdhV
16. opou gar zhloV kai eriqeia ekei akatastasia kai pan faulon pragma
17. h de anwqen sofia prwton men agnh estin epeita eirhnikh epieikhV eupeiqhV mesth eleouV kai karpwn agaqwn adiakritoV kai anupokritoV
18. karpoV de thV dikaiosunhV en eirhnh speiretai toiV poiousin eirhnhn
Alaviitteet:
3:1-12 - Jaakob puhuu kielen hallitsemisesta, jolla on voima siunata tai kirota. Kieli on kuin tuli, joka voi tuhota suuria asioita. Kristityt kutsutaan käyttämään sanojaan rakentamiseen, ei tuhoamiseen (ks. myös Sananlaskut 18:21 ja Matteus 12:36-37).
3:13-18 - Jumalan viisaus on puhdasta, rauhallista, puolueetonta ja täynnä armoa. Jaakob asettaa ylhäältä tulevan viisauden vastakkain maallisen viisauden, joka on itsekästä ja tuhoisaa. Todellinen viisaus ilmenee hyvissä teoissa (ks. myös Sananlaskut 3:17 ja Jaakob 1:5).
3:17-18 - Rauha on jumalallisen viisauden hedelmä, ja rauhan kylväjät niittävät vanhurskauden hedelmiä. Kristinuskon elämään tulisi leimata harmonia ja oikeudenmukaisuuden tavoittelu (ks. myös Room. 12:18 ja Matteus 5:9).
3:14-16 - James varoittaa kateudesta ja riidan hengestä, jotka synnyttävät hämmennystä ja pahaa. Kristittyjen tulisi etsiä viisautta, joka edistää rauhaa, välttäen itsekkäitä ja jakavia asenteita (ks. myös Filippiläisille 2:3-4 ja Galatalaisille 5:19-21).
3:1-2 - Kielellä, vaikka se onkin pieni, on suuri voima, ja ne, jotka hallitsevat sitä, osoittavat kypsyyttä. Puheen itsekuri on välttämätön kristilliselle elämälle, joka heijastaa Kristuksen luonnetta (ks. myös Matteus 15:18-20 ja 1. Piet. 3:10).
Aiheeseen liittyvät säkeet São Tiago, 3:
Jaakobin luvussa 3 keskitytään kielen voimaan ja jumalalliseen viisauteen. Kuinka sanamme heijastavat uskoamme? Tämä terävä teksti varoittaa kielen väärinkäytön vaaroista ja vertaa sitä pieneen peräsimeen, joka ohjaa suurta laivaa. Jaakob asettaa maallisen viisauden vastakkain taivaallisen viisauden ja korostaa todellisen viisauden hedelmiä: puhtautta, rauhaa ja armoa. Luku haastaa uskovat etsimään johdonmukaisuutta puheen ja käytöksen välillä. Harkitse kanssamme viittä raamatunkohtaa, jotka selventävät tämän viisaan luvun tärkeitä periaatteita.
Sananlaskut 18:21: "Kielellä on valta elämään ja kuolemaan; ne, jotka rakastavat sen käyttöä, syövät sen hedelmää." - Tämä sananlasku vastaa Jaakobin 3:1-12:n opetusta kielen voimasta.
Efesolaiskirje 4:29: "Älkää tulko suustanne turhaa puhetta, vaan vain sellaista, joka tarvittaessa auttaa toisia rakentamaan, jotta se antaisi armon niille, jotka sen kuulevat." - Paavali tarjoaa käytännön neuvoja kielen käyttöön täydentäen Jaakobin 3. luvun opetusta.
Sananlaskut 11:2: "Kun ylpeys tulee, tulee epäonni, mutta viisaus on nöyrillä." - Tämä sananlasku on linjassa Jaakobin 3:13-18:n kanssa siitä, että todellista viisautta leimaa nöyryys.
Galatalaiskirje 5:22-23: "Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Näitä asioita vastaan ei ole lakia." - Nämä Hengen hedelmät ovat sopusoinnussa Jaakobin 3:17:ssä kuvatun ”ylhäältä tulevan viisauden” ominaisuuksien kanssa.
Matteus 5:9: "Autuaita ovat rauhantekijät, sillä heitä kutsutaan Jumalan lapsiksi." - Tämä Jeesuksen autuus liittyy Jaakobin 3:18:aan rauhan edistäjistä.
FAQ:
Mitä Jaakob sanoo kielestä ja sen voimasta?
James varoittaa kielen tuhoavasta voimasta, joka voi vahingoittaa ja aiheuttaa jakautumista ja jota on vaikea hallita. (Jaakob 3:5-10)
Mitä ylhäältä tuleva viisaus Jaakobin mukaan tarkoittaa?
Ylhäältä tuleva viisaus on puhdasta, rauhallista, lempeää ja täynnä armoa, toisin kuin maallinen viisaus, joka on itsekästä ja jakaa. (Jaakob 3:17)
Miten kateus ja kiistan henki vaikuttavat kristillisiin suhteisiin?
Kateus ja riidat luovat hämmennystä ja epävakautta, johtaen meidät pois todellisesta viisaudesta ja sopusoinnusta Kristuksessa. (Jaakob 3:14-16)
Mitä Jaakob opettaa sodista ja konflikteista?
Jaakob opettaa, että sodat ja konfliktit syntyvät itsekkäistä haluista ja intohimoista, jotka eivät ole Jumalalle miellyttäviä. (Jaakob 4:1-3)
Miten Jaakob määrittelee todellisen nöyryyden?
Todellinen nöyryys on alistumista Jumalalle, paholaisen vastustamista ja sydämen puhtauden tavoittelua. (Jaakob 4:6-10)
