1. agaphsate dikaiosunhn oi krinonteV thn ghn fronhsate peri tou kuriou en agaqothti kai en aplothti kardiaV zhthsate auton
2. oti eurisketai toiV mh peirazousin auton emfanizetai de toiV mh apistousin autw
3. skolioi gar logismoi cwrizousin apo qeou dokimazomenh te h dunamiV elegcei touV afronaV
4. oti eiV kakotecnon yuchn ouk eiseleusetai sofia oude katoikhsei en swmati katacrew amartiaV
5. agion gar pneuma paideiaV feuxetai dolon kai apanasthsetai apo logismwn asunetwn kai elegcqhsetai epelqoushV adikiaV
6. filanqrwpon gar pneuma sofia kai ouk aqwwsei blasfhmon apo ceilewn autou oti twn nefrwn autou martuV o qeoV kai thV kardiaV autou episkopoV alhqhV kai thV glwsshV akousthV
7. oti pneuma kuriou peplhrwken thn oikoumenhn kai to sunecon ta panta gnwsin ecei fwnhV
8. dia touto fqeggomenoV adika oudeiV mh laqh oude mh parodeush auton elegcousa h dikh
9. en gar diaboulioiV asebouV exetasiV estai logwn de autou akoh proV kurion hxei eiV elegcon anomhmatwn autou
10. oti ouV zhlwsewV akroatai ta panta kai qrouV goggusmwn ouk apokruptetai
11. fulaxasqe toinun goggusmon anwfelh kai apo katalaliaV feisasqe glwsshV oti fqegma laqraion kenon ou poreusetai stoma de katayeudomenon anairei yuchn
12. mh zhloute qanaton en planh zwhV umwn mhde epispasqe oleqron en ergoiV ceirwn umwn
13. oti o qeoV qanaton ouk epoihsen oude terpetai ep' apwleia zwntwn
14. ektisen gar eiV to einai ta panta kai swthrioi ai geneseiV tou kosmou kai ouk estin en autaiV farmakon oleqrou oute adou basileion epi ghV
15. dikaiosunh gar aqanatoV estin
16. asebeiV de taiV cersin kai toiV logoiV prosekalesanto auton filon hghsamenoi auton etakhsan kai sunqhkhn eqento proV auton oti axioi eisin thV ekeinou meridoV einai
Alaviitteet:
1:1-3 - Viisauden tavoittelu on välttämätöntä, ja se liittyy oikeudenmukaisuuteen ja Herran pelkoon. Viisauden läsnäolo on jumalallinen lahja, joka valaisee ihmissydämen ja ohjaa sitä kohti vanhurskaita tekoja (ks. myös Sananlaskut 1:7 ja Jaakob 1:5).
1:4-6 - Viisautta kuvataan hengeksi, joka ei käänny pois pahasta ja tarjoaa moraalista erottelukykyä. Yhteys viisauden kanssa johtaa elämäntapaan, joka on yhdenmukainen Jumalan käskyjen kanssa (ks. myös Psalmi 111:10 ja Sirak 24:23).
1:7-10 - Viisaus on lahja, joka kuuluu kaikille, mutta sen hyväksyminen riippuu ihmissydämen asenteesta. Viisauden etsimisen tärkeys vahvistetaan ja korostetaan ihmisten aktiivista roolia tässä prosessissa (ks. myös Sananlaskut 2:1-6 ja Matteus 7:7-8).
1:11-15 - Jumalattomuus on valinta, joka johtaa kuolemaan. Kirjoittaja korostaa, että tosielämän juuret ovat viisaudessa, kun taas pahuus johtaa tuhoon. Valinta viisauden ja jumalattomuuden välillä on ratkaisevan tärkeää hengelliselle elämälle (ks. myös Room. 6:23 ja Sirak 15:16-17).
1:16-20 - Viisaus tarjoaa suojaa ja turvaa, kun taas ne, jotka hylkäävät sen, leikkaavat itsensä pois sen elämän lähteestä. Viisauden ja Jumalan suosion välinen yhteys on keskeinen teema, joka korostaa tietoisen valinnan tarvetta (ks. myös Psalmi 1:1-3 ja Sananlaskut 3:5-6).
Aiheeseen liittyvät säkeet Sabedoria, 1:
Viisauden luvussa 1 kehotetaan tavoittelemaan oikeutta ja jumalallista viisautta. Miten meidän tulisi lähestyä Jumalaa? Tämä perusteksti korostaa vanhurskauden merkitystä, varoittaa pahoista ajatuksista ja valheellisista sanoista. Luvussa korostetaan, että Jumala tuntee ihmisten sydämet, eikä ulkonäkö petä häntä. Viisaus 1 osoittaa, että oikeudenmukaisuus johtaa kuolemattomuuteen, kun taas epäoikeudenmukaisuus houkuttelee kuolemaa. Mieti kanssamme viittä Raamatun kohtaa, jotka valaisevat tässä ratkaisevassa nuhteettomuutta ja Jumalan etsimistä käsittelevässä luvussa esitettyjä iankaikkisia periaatteita.
Jaakob 3:17: "Mutta ylhäältä tuleva viisaus on ennen kaikkea puhdasta; sitten rauhallinen, ystävällinen, ymmärtäväinen, täynnä armoa ja hyviä hedelmiä, puolueeton ja vilpitön." - Tämä säe toistaa Viisaus 1:n teeman todellisen viisauden luonteesta ja sen suhteesta vanhurskauteen.
Sananlaskut 8:17: "Rakastan niitä, jotka rakastavat minua, ja joka minua etsii, löytää minut." - Heijastaa Viisaus 1:1-2:n teemaa Jumalan vilpittömästä etsimisestä.
Psalmit 139:7: "Mihin voisin paeta Henkestäsi? Mihin voisin paeta läsnäolostasi?" - Se liittyy Viisaus 1:7:ään Herran Hengen läsnäolosta kaikkialla.
Matteus 12:36: "Mutta minä sanon teille, että tuomiopäivänä ihmiset tekevät tilinsä jokaisesta turhasta sanasta, jonka he ovat puhuneet." - Täydentää viisauden 1:11:tä holtittomien sanojen seurauksista.
Roomalaisille 1:32: "Vaikka he tietävätkin Jumalan vanhurskaan määräyksen, jonka mukaan ihmiset, jotka harjoittavat sellaisia asioita, ansaitsevat kuoleman, he eivät vain jatka niiden harjoittamista, vaan myös hyväksyvät niitä, jotka harjoittavat niitä." - Se liittyy Viisaus 1:16:een siitä, kuinka jumalattomuus houkuttelee kuolemaa.
FAQ:
Mitä viisauden etsiminen tarkoittaa Viisaus 1:ssä?
Viisauden etsiminen tarkoittaa hyvän ja pahan ymmärtämistä ja sopusointua Jumalan tahdon kanssa. Se on elämän lähde niille, jotka ottavat sen vastaan. (Viisaus 1:1-6)
Miksi viisautta kuvataan katoamattomaksi?
Viisaus on katoamatonta, koska sen olemus tulee Jumalalta, joka on ikuinen. Ne, jotka etsivät sitä, elävät yhteydessä Hänen kanssaan, mikä tekee heistä kuolemattomia. (Viisaus 1:13-15)
Miten viisaus liittyy oikeudenmukaisuuteen?
Viisaus on vanhurskasta, sillä se opettaa vanhurskautta. Se tuomitsee pahan ja edistää todellista oikeudenmukaisuutta heijastaen Jumalan luonnetta. (Viisaus 1:8-9)
Mitä viisaus opettaa kuolemasta?
Viisaus paljastaa, että kuolema ei ole loppu, vaan paluu yhteyteen Jumalan kanssa. Vanhurskaan kuolema nähdään lepona, ei rangaistuksena. (Viisaus 1:16)
Mikä on viisauden rooli vanhurskaiden suojelemisessa?
Viisaus suojelee vanhurskaita synnin turmeltumiselta ja johdattaa heidät totuuteen ja tarjoaa turvallisen turvapaikan vaikeina aikoina. (Viisaus 1:3-5)
