1. Pablo, Silvano y Timoteo a la Iglesia de los Tesalonicenses. Os deseamos la gracia y la paz de Dios Padre y de Jesucristo, el Señor.
2. Continuamente damos gracias a Dios por todos vosotros y os recordamos en nuestras oraciones.
3. Sin cesar presentamos a Dios, nuestro Padre, la actividad de vuestra fe, la eficacia de vuestro amor y la firmeza de vuestra esperanza en nuestro Señor Jesucristo.
4. Sabemos muy bien, hermanos queridos de Dios, que habéis sido elegidos.
5. Porque nuestro mensaje evangélico no os fue transmitido solamente con palabras, sino también con obras portentosas bajo la acción del Espíritu Santo y, por parte nuestra, con una profunda entrega. En efecto, vosotros sabéis cuál fue nuestra actuación entre vosotros para vuestro bien.
6. Y vosotros habéis seguido mi ejemplo y el del Señor, recibiendo la predicación con el gozo del Espíritu Santo aun en medio de grandes tribulaciones,
7. hasta convertiros en modelo para todos los creyentes de Macedonia y de Acaya.
8. Así es como desde vosotros se ha difundido la palabra del Señor; y no solamente en Macedonia y en Acaya, sino por doquier es conocida vuestra fe en Dios, de suerte que no tenemos necesidad de hablar de ella.
9. Ellos mismos van refiriendo la acogida que nos hicisteis, y cómo dejasteis la idolatría y os convertisteis para servir al Dios vivo y verdadero,
10. con la esperanza de que su Hijo Jesús, al que él resucitó de entre los muertos, vuelva del cielo y nos libre del desastre inminente.
Alaviitteet:
1:1-2 - Paavali tervehtii tessalonikalaisia ja korostaa jatkuvan rukouksen tärkeyttä. Hän tunnustaa kirkon uskon, rakkauden ja toivon osoittaen heidän kristillisen elämänsä elinvoimaisuutta (ks. myös Kol. 1:3 ja 1. Kor. 1:4).
1:4-5 - Paavali muistuttaa, että tessalonikalaiset olivat Jumalan valitsemia, ja evankeliumi tuli heille ei vain sanalla, vaan myös voimalla, Pyhässä Hengessä ja täydellä varmuudella. Aito usko johtaa muutokseen (ks. myös Ef. 1:4 ja 1. Piet. 1:12).
1:6-7 - Tessalonikan seurakunta seurasi Paavalin ja Silaan esimerkkiä ja kohtasi koettelemuksia iloiten Pyhässä Hengessä. Niistä tuli mallia uskoville kaikkialla Makedoniassa ja Akhaiassa (katso myös 1. Korinttilaisille 4:16 ja Filippiläisille 3:17).
1:8-10 - Tessalonikalaisten todistus levisi, kun he hylkäsivät epäjumalat palvellakseen elävää Jumalaa. Tämä kuvastaa aidon kääntymyksen voimaa, joka inspiroi muita etsimään totuutta Kristuksessa (ks. myös 1. Piet. 2:9 ja Ef. 5:8).
1:10 - Paavali korostaa, että tessalonikalaiset odottavat toiveikkaana Jeesuksen paluuta, joka pelastaa heidät tulevasta vihasta. Toisen tulemisen toivo on kristinuskon perusta (ks. myös Titus 2:13 ja Ilmestyskirja 22:20).
Aiheeseen liittyvät säkeet I Tesalonicenses, 1:
1 Tessalonikalaiskirjeen 1 luku aloittaa Paavalin kirjeen Tessalonikan seurakunnalle. Miten apostoli rohkaisee tätä nuorta seurakuntaa? Tämä johdantoteksti ilmaisee kiitollisuuden tessalonikalaisten hengellisestä kasvusta ja korostaa heidän uskoaan, rakkauttaan ja toivoaan. Paavali ylistää tapaa, jolla he ottivat vastaan evankeliumin ja heistä tuli esimerkkejä muille uskoville. Luvussa painotetaan sellaisia teemoja kuin evankeliumin tehokkuus, elämänmuutos ja Kristuksen paluu. Tutki kanssamme viittä raamatunkohtaa, jotka valaisevat tämän inspiroivan luvun perusperiaatteita.
Apostolien teot 17:1-4: "Kulkiessaan Amfipoliksen ja Apollonian läpi he saavuttivat Thessalonikaan, jossa oli juutalainen synagoga. Paavali meni tapansa mukaan synagogaan ja väitteli heidän kanssaan kolmen sapatin ajan Raamatun perusteella selittäen ja todistaen, että Kristuksen täytyy kärsiä ja nousta kuolleista. "Tämä Jeesus, jonka minä teille julistan, on Kristus", hän sanoi. Jotkut juutalaisista vakuuttuivat ja liittyivät Paavaliin ja Silaan, samoin kuin suuri joukko jumalaapelkääviä kreikkalaisia eikä muutama tärkeä nainen." - Tämä kohta tarjoaa historiallisen kontekstin Tessalonikan kirkon perustamiselle, jota Paavali käsittelee kirjeessään.
Roomalaisille 1:8: "Ensinnäkin olen kiitollinen Jumalalleni, Jeesuksen Kristuksen kautta, teistä kaikista, koska uskonne julistetaan kaikkialla maailmassa." - Aivan kuten Paavali ylistää roomalaisten uskoa, hän ylistää myös tessalonikalaisten uskoa 1. Tessalonikalaiskirjeen 1:8:ssa osoittaen mallin kirjeissään.
1 Korinttolaisille 11:1: "Olkaa minun jäljittelijöitäni, niin kuin minä olen Kristuksen." - Tämä jae toistaa 1. Tessalonikalaiskirjeen 1:6:n teemaa, jossa Paavali ylistää tessalonikalaisia siitä, että he matkivat häntä ja Herraa.
Galatalaiskirje 4:9: "Mutta nyt, kun tunnet Jumalan, tai pikemminkin, kun hän tuntee sinut, kuinka palaat noihin heikkoihin ja kurjallisiin perusperiaatteisiin? Haluatko taas olla heidän orjuutensa?" - Tämä jae on ristiriidassa 1. Tessalonikalaiskirjeen 1:9:n tessalonikalaisten tilanteen kanssa, jotka kääntyivät epäjumalista elävään ja tosi Jumalaan.
Kolossalaiskirje 1:4-5: "Sillä me olemme kuulleet teidän uskostanne Kristukseen Jeesukseen ja rakkaudestanne kaikkia pyhiä kohtaan sen toivon tähden, joka on teille varattu taivaassa ja jonka olette kuulleet totuuden sanan, evankeliumin kautta." - Paavali ilmaisee samanlaisia tunteita kolossalaisista ja toistaa ylistyksensä tessalonikalaisille 1. Tessalonikalaiskirjeen 1:3:ssa.
FAQ:
Mikä oli Thessalonikan kirkon maine?
Thessalonikan kirkko tunnettiin uskostaan ja voimakkaasta todistuksestaan, ja se näytti esimerkkiä muille uskoville Makedoniassa ja Akhaassa. (1. Tessalonikalaiskirje 1:7-8)
Miten Paavali kuvailee tessalonikalaisten kääntymystä?
He kääntyivät epäjumalista palvelemaan elävää ja tosi Jumalaa odottaen innokkaasti Jeesuksen Kristuksen paluuta. (1. Tessalonikalaiskirje 1:9-10)
Miksi Paavali kiittää Jumalaa Tessalonikan seurakunnasta?
Sillä tessalonikalaisten usko, rakkaus ja toivo olivat ilmeisiä ja osoittivat heidän muutoksensa evankeliumin kautta. (1. Tessalonikalaiskirje 1:2-3)
Mitä Paavali korostaa evankeliumin voimasta?
Evankeliumi ei tullut heille vain sanoina, vaan voimalla, Pyhässä Hengessä ja täydellä varmuudella. (1. Tessalonikalaiskirje 1:5)
Miten tessalonikalaiset ottivat vastaan evankeliumin?
He ottivat sanoman ilolla vastaan koettelemuksistaan huolimatta ja heistä tuli Paavalin ja Herran jäljittelijöitä. (1. Tessalonikalaiskirje 1:6)
