1. Unto the end, a psalm for David. The fool hath said in his heart: There is no God, They are corrupt, and are become abominable in their ways: there is none that doth good, no not one.
2. The Lord hath looked down from heaven upon the children of men, to see if there be any that understand and seek God.
3. They are all gone aside, they are become unprofitable together: there is none that doth good, no not one. Their throat is an open sepulchre: with their tongues they acted deceitfully; the poison of asps is under their lips. Their mouth is full of cursing and bitterness; their feet are swift to shed blood. Destruction and unhappiness in their ways: and the way of peace they have not known: there is no fear of God before their eyes.
4. Shall not all they know that work iniquity, who devour my people as they eat bread ?
5. They have not called upon the Lord: there have they trembled for fear, where there was no fear.
6. For the Lord is in the just generation: you have confounded the counsel of the poor man, but the Lord is his hope.
7. Who shall give out of Sion the salvation of Israel? when the Lord shall have turned away the captivity of his people, Jacob shall rejoice and Israel shall be glad.
Alaviitteet:
13:1-2 - Psalmista ilmaisee ahdistuksensa ja Jumalan hylkäämisen tunteen. Tämä tunteiden rehellisyys kutsuu uskovia olemaan rehellisiä hengellisissä kamppailuissaan ja ymmärtämään, että Jumala on läsnä myös tuskan aikoina (ks. myös Psalmi 22:1-2 ja 1. Piet. 5:7).
13:3-4 - Psalmistan huuto pyytää Jumalaa katsomaan hänen kärsimyksensä ja vastaamaan siihen, korostaen jumalallisen väliintulon tarvetta. Vetokuva heijastaa toivoa, että Jumala ei ainoastaan kuule, vaan myös toimii kansansa puolesta (ks. myös Psalmi 34:17-18 ja Room. 10:12-13).
13:5-6 - Kivusta huolimatta psalmista vahvistaa uudelleen luottamuksensa Jumalan hyvyyteen. Ylistyksen julistus osoittaa, että usko voi esiintyä kivun ja epäilyn rinnalla, ja se korostaa, että palvonta on vastaus Jumalan uskollisuuteen, myös keskellä vaikeuksia (ks. myös Psalmi 27:13-14 ja Heprealaisille 13:15).
Aiheeseen liittyvät säkeet Psalms, 13:
Psalmi 13, Daavidin henkilökohtainen valitus, ilmaisee tuskaa Jumalan näennäisestä hiljaisuudesta. Kuinka kauan, Herra? Tämä lyhyt mutta intensiivinen psalmi siirtyy ahdistuksesta luottamukseen. Teksti käsittelee sellaisia aiheita kuin hylätyksi jäämisen tunne, sinnikkyys rukouksessa ja valitusvirren muuttuminen ylistykseksi. Daavid päättää lopuksi vahvistamalla uudelleen luottamuksensa Jumalan uskolliseen rakkauteen. Mieti kanssamme viittä raamatunkohtaa, jotka resonoivat tämän liikuttavan psalmin tunnematkan kanssa.
2 Korinttilaisille 4:8-9: "Meitä painostetaan joka puolelta, mutta emme masentuneita; olemme hämmentyneitä, mutta emme epätoivoisia; meitä vainotaan, mutta ei hylätty; ammuttiin alas, mutta ei tuhottu." - Se kuvastaa psalmissa 13 ilmaistua taistelua ja toivoa.
Valitusvirret 3:22-23: "Herran suuren rakkauden ansiosta emme ole kuluneet, sillä hänen armonsa ovat ehtymättömät. Ne uusitaan joka aamu; Suuri on uskollisuutesi!" - Se liittyy psalmistan lopulliseen luottamukseen Jumalan armoon Psalmissa 13:5-6.
Jaakob 5:13: "Onko joukossanne ketään, joka kärsii? Anna hänen rukoilla. Onko ketään joka tuntee itsensä onnelliseksi? Laulakoon hän ylistystä." - Se toistaa psalmin 13 siirtymistä valitusta ylistykseen.
Filippiläiskirje 4:6-7: "Älä ole mistään huolissasi, vaan esitä pyyntösi Jumalalle kaikessa rukoilemalla ja anomalla kiittäen. Ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa." - Se liittyy psalmistan käytäntöön viedä huolensa Jumalan puoleen rukouksessa.
Roomalaisille 8:38-39: "Sillä olen vakuuttunut siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä demonit, ei nykyisyys eikä tulevaisuus, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys eikä mikään muu luomakunnassa pysty erottamaan meitä Jumalan rakkaudesta, joka on Kristus Jeesus, meidän Herramme." - Se kuvastaa psalmistan äärimmäistä luottamusta Jumalan rakkauteen vaikeista olosuhteista huolimatta.
FAQ:
Miten Daavid ilmaisee ahdistuksensa psalmin 13 alussa?
Daavid huutaa Jumalan puoleen, tuntee itsensä hylätyksi ja miettii, kuinka kauan hän kärsii. (Psalmi 13:1-2)
Mikä on Daavidin pyyntö psalmissa 13?
Hän pyytää Jumalaa valaisemaan häntä ja olemaan sallimatta vihollistensa voittaa hänestä. (Psalmi 13:3-4)
Miten psalmi 13 osoittaa siirtymisen epätoivosta luottamukseen?
Daavid siirtyy tuskasta luottaen Jumalaan ylistäen Hänen pelastustaan ja uskollista rakkauttaan. (Psalmi 13:5-6)
Mitä psalmissa 13 tarkoittaa luottaa Herran armoon?
Se tarkoittaa lepäämistä Jumalan uskollisuudessa, vaikka Hänen vastauksensa näyttää viivästyneeltä. (Psalmi 13:5)
Miten psalmi 13 opettaa Jumalan ajoituksesta?
Psalmi osoittaa, että ilmeisestä viiveestä huolimatta Jumala toimii oikeaan aikaan pelastaakseen. (Psalmi 13:1-6)
