Fundar 2944 Resultados para: Suu
Hän särki aitauksensa niinkuin puutarhan aidan, hävitti juhlanviettopaikkansa. Herra on saattanut unhotuksiin Siionissa juhla-ajat ja sapatit ja on kiivaassa suuttumuksessaan pitänyt halpana kuninkaat ja papit. (Valitusvirret 2, 6)
Minkä sinulle mainitsisin, mihin vertaisin sinua, tytär Jerusalem? Minkä asettaisin rinnallesi lohduttaakseni sinua, neitsyt, tytär Siion? Sillä suuri niinkuin meri on sinun sortumisesi; kuka voi sinut parantaa? (Valitusvirret 2, 13)
Suu ammollaan sinua vastaan ovat kaikki sinun vihamiehesi. He viheltävät, kiristelevät hampaitaan ja sanovat: "Me olemme sen hävittäneet. Tämä on juuri se päivä, jota olemme toivoneet; se on meille tullut, olemme sen nähneet." (Valitusvirret 2, 16)
se on joka aamu uusi, ja suuri on hänen uskollisuutensa. (Valitusvirret 3, 23)
Hyvä on hiljaisuudessa toivoa Herran apua. (Valitusvirret 3, 26)
Laskekoon suunsa tomuun - ehkä on vielä toivoa. (Valitusvirret 3, 29)
vaan jos hän on murheelliseksi saattanut, hän osoittaa laupeutta suuressa armossansa. (Valitusvirret 3, 32)
Eikö lähde Korkeimman suusta paha ja hyvä? (Valitusvirret 3, 38)
Suut ammollaan meitä vastaan ovat kaikki meidän vihamiehemme. (Valitusvirret 3, 46)
Imeväisen kieli tarttuu suulakeen janon tähden. Lapsukaiset pyytävät leipää; ei ole, kuka sitä heille taittaisi. (Valitusvirret 4, 4)
Tyttären, minun kansani, syntivelka on Sodoman syntiä suurempi; Sodoma hävitettiin yhtäkkiä kätten siellä riehumatta. (Valitusvirret 4, 6)
johtomiesten ja kuningasten poikien kuullen, vanhinten kuullen ja kaiken kansan, sekä pienten että suurten, kuullen, kaikkien, jotka asuivat Babylonissa Suud-virran varrella. (Propheta Baruk 1, 4)
