Fundar 1421 Resultados para: Israelin ihmiset
Kun ihmiset alkoivat lisääntyä maan päällä ja heille syntyi tyttäriä, (1. Mooseksen kirja 6, 1)
niin Herra katui tehneensä ihmiset maan päälle, ja hän tuli murheelliseksi sydämessänsä. (1. Mooseksen kirja 6, 6)
Ja Herra sanoi: "Minä hävitän maan päältä ihmiset, jotka minä loin, sekä ihmiset että karjan, matelijat ja taivaan linnut; sillä minä kadun ne tehneeni." (1. Mooseksen kirja 6, 7)
Silloin hukkui kaikki liha, joka maan päällä liikkui: linnut, karjaeläimet, metsäeläimet ja kaikki pikkueläimet, joita maassa vilisi, sekä kaikki ihmiset. (1. Mooseksen kirja 7, 21)
Niin Herra hävitti kaikki olennot, jotka maan päällä olivat, niin hyvin ihmiset kuin myös karjaeläimet, matelijat ja taivaan linnut; ne hävisivät maan päältä. Ainoastaan Nooa sekä ne, jotka olivat hänen kanssansa arkissa, jäivät henkiin. (1. Mooseksen kirja 7, 23)
Ja hän pystytti siihen alttarin ja antoi sille nimen Eel, Israelin Jumala. (1. Mooseksen kirja 33, 20)
Niin Israelin pojat tulivat muiden tulijain mukana ostamaan viljaa, sillä Kanaanin maassa oli nälänhätä. (1. Mooseksen kirja 42, 5)
Israelin pojat tekivät niin, ja Joosef antoi heille vaunuja faraon käskyn mukaan sekä evästä matkaa varten. (1. Mooseksen kirja 45, 21)
Ja Jaakob lähti Beersebasta, ja Israelin pojat nostivat isänsä Jaakobin, lapsensa ja vaimonsa vaunuihin, jotka farao oli lähettänyt häntä noutamaan. (1. Mooseksen kirja 46, 5)
Nämä ovat Israelin lasten nimet, niiden, jotka tulivat Egyptiin: Jaakob ja hänen poikansa. Jaakobin esikoinen oli Ruuben. (1. Mooseksen kirja 46, 8)
Kun lähestyi aika, jolloin Israelin oli kuoltava, kutsui hän poikansa Joosefin ja sanoi hänelle: "Jos olen saanut armon sinun silmiesi edessä, niin pane nyt kätesi minun kupeeni alle ja osoita minulle laupeus ja uskollisuus: älä hautaa minua Egyptiin, (1. Mooseksen kirja 47, 29)
Joosef vastasi isälleen: "Ne ovat minun poikani, jotka Jumala on minulle täällä antanut." Hän sanoi: "Tuo heidät minun luokseni siunatakseni heidät." 1 48:10 Mutta Israelin silmät olivat vanhuudesta hämärät, niin ettei hän voinut nähdä. Niin Joosef toi heidät hänen luokseen, ja hän suuteli heitä ja syleili heitä. (1. Mooseksen kirja 48, 9)
