Psalms, 88

1. <A Song [or] Psalm for the sons of Korah, to the chief Musician upon Mahalath Leannoth, Maschil of Heman the Ezrahite.> O LORD God of my salvation, I have cried day [and] night before thee:

1. Koorahilaisten laulu, virsi; veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Sairaus"; esrahilaisen Heemanin mietevirsi.

2. Let my prayer come before thee: incline thine ear unto my cry;

2. Herra, minun pelastukseni Jumala, päivin ja öin minä huudan sinun edessäsi.

3. For my soul is full of troubles: and my life draweth nigh unto the grave.

3. Salli minun rukoukseni tulla kasvojesi eteen, kallista korvasi minun huutoni puoleen.

4. I am counted with them that go down into the pit: I am as a man [that hath] no strength:

4. Sillä minun sieluni on kärsimyksistä kylläinen, ja minun elämäni on lähellä tuonelaa.

5. Free among the dead, like the slain that lie in the grave, whom thou rememberest no more: and they are cut off from thy hand.

5. Minut luetaan hautaan menevien joukkoon, minä olen kuin mies, jolta voima on poissa.

6. Thou hast laid me in the lowest pit, in darkness, in the deeps.

6. Minä olen jätetty kuolleitten joukkoon, olen kuin kaatuneet, jotka haudassa makaavat ja joita sinä et enää muista ja jotka ovat sinun kädestäsi erotetut.

7. Thy wrath lieth hard upon me, and thou hast afflicted [me] with all thy waves. Selah.

7. Sinä olet laskenut minut syvimpään hautaan, pimeyteen, syviin kuiluihin.

8. Thou hast put away mine acquaintance far from me; thou hast made me an abomination unto them: [I am] shut up, and I cannot come forth.

8. Sinun vihasi painaa minua, ja kaikki kuohusi sinä vyörytät minun ylitseni. Sela.

9. Mine eye mourneth by reason of affliction: LORD, I have called daily upon thee, I have stretched out my hands unto thee.

9. Sinä olet karkoittanut tuttavani minusta kauas, olet tehnyt minut heille inhoksi; minä olen suljettu sisään enkä pääse ulos.

10. Wilt thou shew wonders to the dead? shall the dead arise [and] praise thee? Selah.

10. Minun kasvoni ovat kuihtuneet kurjuudesta. Joka päivä minä huudan sinua, Herra, ja ojennan käteni sinun puoleesi.

11. Shall thy lovingkindness be declared in the grave? [or] thy faithfulness in destruction?

11. Teetkö sinä ihmeitä kuolleille, tai nousevatko haamut sinua kiittämään? Sela.

12. Shall thy wonders be known in the dark? and thy righteousness in the land of forgetfulness?

12. Kerrotaanko haudassa sinun armostasi, manalassa sinun uskollisuudestasi?

13. But unto thee have I cried, O LORD; and in the morning shall my prayer prevent thee.

13. Tunnetaanko sinun ihmeitäsi pimeydessä ja sinun vanhurskauttasi unhotuksen maassa?

14. LORD, why castest thou off my soul? [why] hidest thou thy face from me?

14. Mutta minä huudan avukseni sinua, Herra, ja minun rukoukseni tulee varhain sinun eteesi.

15. I [am] afflicted and ready to die from [my] youth up: [while] I suffer thy terrors I am distracted.

15. Miksi, Herra, hylkäät minun sieluni, miksi peität kasvosi minulta?

16. Thy fierce wrath goeth over me; thy terrors have cut me off.

16. Minä olen kurja ja lähellä kuolemaa hamasta nuoruudestani, minä kärsin sinun kauhujasi, olen neuvoton.

17. They came round about me daily like water; they compassed me about together.

17. Sinun vihasi vyöryy minun ylitseni, sinun hirmusi hukuttavat minut.

18. Lover and friend hast thou put far from me, [and] mine acquaintance into darkness.

18. Ne saartavat minua kaiken päivää kuin vedet, ne kaikki yhdessä piirittävät minua.

19.

19. Ystävät ja toverit sinä olet karkoittanut minusta kauas, pimeys on minun ainoa tuttavani.