1 Maccabees, 9
1. Furthermore, when Demetrius heard the Nicanor and his host were slain in battle, he sent Bacchides and Alcimus into the land of Judea the second time, and with them the chief strength of his host:
1. Kun Demetrius sai kuulla, että Nikanor ja hänen sotajoukkonsa oli kaatunut taistelussa, lähetti hän vielä toistamiseen Bakkideen ja Alkimuksen Juudan maahan ja heidän johdossaan sotajoukon oikean siiven.
2. Who went forth by the way that leadeth to Galgala, and pitched their tents before Masaloth, which is in Arbela, and after they had won it, they slew much people.
2. He kulkivat Galgalaa kohti ja leiriytyivät Arbelaan, vastapäätä Messalotia, valloittivat sen ja surmasivat paljon ihmisiä.
3. Also the first month of the hundred fifty and second year they encamped before Jerusalem:
3. Vuoden 152 ensimmäisessä kuussa he leiriytyivät Jerusalemin edustalle.
4. From whence they removed, and went to Berea, with twenty thousand footmen and two thousand horsemen.
4. Sitten he lähtivät liikkeelle ja kulkivat Bereaan, johdossaan kaksikymmentä tuhatta jalkamiestä ja kaksituhatta ratsumiestä.
5. Now Judas had pitched his tents at Eleasa, and three thousand chosen men with him:
5. Juudas oli nyt leiriytyneenä Elasassa, johdossaan kolmetuhatta miestä valioväkeä.
6. Who seeing the multitude of the other army to he so great were sore afraid; whereupon many conveyed themselves out of the host, insomuch as abode of them no more but eight hundred men.
6. Mutta kun he näkivät, että vihollisen sotajoukko oli niin lukuisa, niin he peljästyivät suuresti, ja monet poistuivat leiristä, niin ettei heitä jäänyt jäljelle enempää kuin kahdeksansataa miestä.
7. When Judas therefore saw that his host slipt away, and that the battle pressed upon him, he was sore troubled in mind, and much distressed, for that he had no time to gather them together.
7. Kun nyt Juudas näki, että hänen sotajoukkonsa oli lähtenyt pois, mutta että taistelu oli välttämätön, kävi hän mielessään perin murheelliseksi, sillä hänellä ei ollut aikaa koota joukkojaan.
8. Nevertheless unto them that remained he said, Let us arise and go up against our enemies, if peradventure we may be able to fight with them.
8. Epätoivoissaan hän sanoi niille, jotka olivat jääneet paikoilleen: "Nouskaamme ja menkäämme vihollisiamme kohti, ehkä me voimme taistella heitä vastaan".
9. But they dehorted him, saying, We shall never be able: let us now rather save our lives, and hereafter we will return with our brethren, and fight against them: for we are but few.
9. Mutta he torjuivat hänen pyyntönsä sanoen: "Siihen emme kykene, vaan pelastakaamme nyt henkemme ja palatkaamme sitten veljiemme kanssa ja taistelkaamme heitä vastaan; meitä on liian vähän".
10. Then Judas said, God forbid that I should do this thing, and flee away from them: if our time be come, let us die manfully for our brethren, and let us not stain our honour.
10. Mutta Juudas sanoi: "Pois se, että minä niin tekisin ja pakenisin heitä. Jos hetkemme on tullut, niin kuolkaamme miehuullisesti veljiemme puolesta, älkäämme jättäkö kunniaamme tahraa."
11. With that the host of Bacchides removed out of their tents, and stood over against them, their horsemen being divided into two troops, and their slingers and archers going before the host and they that marched in the foreward were all mighty men.
11. Mutta vihollisjoukko lähti liikkeelle leiristä ja asettui heitä vastaan. Ja ratsastajat jakautuivat kahteen osastoon, ja linkomiehet ja jousimiehet kulkivat sotajoukon edessä sekä kaikki urhoollisimmat, joiden tuli taistella eturivissä.
12. As for Bacchides, he was in the right wing: so the host drew near on the two parts, and sounded their trumpets.
12. Bakkides itse oli oikealla sivustalla. Ja taistelurivistö eteni nyt kummaltakin puolelta, he puhalsivat pasuunoihin, ja Juudaan miehet puhalsivat niinikään pasunoihin,
13. They also of Judas' side, even they sounded their trumpets also, so that the earth shook at the noise of the armies, and the battle continued from morning till night.
13. ja maa tärisi sotajoukkojen töminästä. Ja taistelu alkoi varhain aamulla ja kesti myöhäiseen iltaan.
14. Now when Judas perceived that Bacchides and the strength of his army were on the right side, he took with him all the hardy men,
14. Kun Juudas näki, että Bakkides ja vihollisen ydinjoukko oli oikealla siivellä, kääntyi hän sinne mukanaan kaikki rohkeimmat miehet.
15. Who discomfited the right wing, and pursued them unto the mount Azotus.
15. He murskasivat oikean siiven perinpohjin ja ajoivat heitä takaa Asdodin vuorelle saakka.
16. But when they of the left wing saw that they of the right wing were discomfited, they followed upon Judas and those that were with him hard at the heels from behind:
16. Mutta kun vasemmalla siivellä seisovat näkivät, että oikea siipi oli murskattu, niin he kääntyivät ympäri ja seurasivat kintereillä Juudaan ja hänen joukkonsa jäljessä.
17. Whereupon there was a sore battle, insomuch as many were slain on both parts.
17. Nyt syttyi kiivas taistelu, ja kummallakin puolella kaatui monta lävistettyinä.
18. Judas also was killed, and the remnant fled.
18. Myöskin Juudas kaatui, ja muut pakenivat.
19. THen Jonathan and Simon took Judas their brother, and buried him in the sepulchre of his fathers in Modin.
19. Mutta Joonatan ja Simon ottivat veljensä Juudaan ja hautasivat hänet hänen isiensä hautaan Moodeiniin.
20. Moreover they bewailed him, and all Israel made great lamentation for him, and mourned many days, saying,
20. Ja he itkivät häntä siellä, ja koko Israel piti hänen muistokseen suuret valittajaiset, ja he murehtivat häntä monta päivää ja sanoivat:
21. How is the valiant man fallen, that delivered Israel!
21. "Kuinka on kaatunut sankari, Israelin pelastaja!"
22. As for the other things concerning Judas and his wars, and the noble acts which he did, and his greatness, they are not written: for they were very many.
22. Mitä muuta vielä on sanottavaa Juudaasta ja hänen taisteluistaan ja sankariteoistaan, joita hän suoritti, ja hänen suuruudestaan, sitä ei ole muistiin kirjoitettu, sillä sitä olisi ylen paljon.
23. Now after the death of Judas the wicked began to put forth their heads in all the coasts of Israel, and there arose up all such as wrought iniquity.
23. Juudaan kuoleman jälkeen nostivat luopiot päätään koko Israelin alueella, ja kaikki väärintekijät menestyivät.
24. In those days also was there a very great famine, by reason whereof the country revolted, and went with them.
24. Siihen aikaan oli ylen suuri nälänhätä, niin että kansa meni heidän puolelleen.
25. Then Bacchides chose the wicked men, and made them lords of the country.
25. Ja Bakkides valitsi jumalattomat miehet ja asetti heidät hallitsemaan maata.
26. And they made enquiry and search for Judas' friends, and brought them unto Bacchides, who took vengeance of them, and used them despitefully.
26. Ja he etsivät ja vaanivat Juudaan ystäviä ja toivat heidä Bakkideen eteen; tämä rankaisi ja pilkkasi heitä.
27. So was there a great affliction in Israel, the like whereof was not since the time that a prophet was not seen among them.
27. Silloin oli Israelissa niin suuri ahdistus, ettei sellaista ole ollut siitä päivästä lähtien, jona viimeinen profeetta nähtiin heidän keskuudessaan.
28. For this cause all Judas' friends came together, and said unto Jonathan,
28. Silloin kaikki Juudaan ystävät kokoontuivat ja sanoivat Joonatanille:
29. Since thy brother Judas died, we have no man like him to go forth against our enemies, and Bacchides, and against them of our nation that are adversaries to us.
29. "Aina siitä asti kuin veljesi Juudas kuoli, ei ole ollut ketään hänen vertaistaan miestä, joka lähtisi sotimaan vihollisia ja Bakkidesta vastaan sekä niitä vastaan, jotka vihaavat meidän kansaamme.
30. Now therefore we have chosen thee this day to be our prince and captain in his stead, that thou mayest fight our battles.
30. Sentähden me valitsemme nyt tänään sinut hänen sijaansa päälliköksemme ja johtajaksemme, käymään taisteluamme."
31. Upon this Jonathan took the governance upon him at that time, and rose up instead of his brother Judas.
31. Ja Joonatan otti vastaan siinä tilaisuudessa päällikkyyden ja astui veljensä Juudaan sijalle.
32. But when Bacchides gat knowledge thereof, he sought for to slay him
32. Saatuansa siitä tiedon Bakkides etsi häntä tappaaksensa hänet.
33. Then Jonathan, and Simon his brother, and all that were with him, perceiving that, fled into the wilderness of Thecoe, and pitched their tents by the water of the pool Asphar.
33. Mutta kun Joonatan ja hänen veljensä Simon ja kaikki, jotka olivat hänen kanssansa, saivat siitä tiedon, pakenivat he Tekoan erämaahan ja leiriytyivät Asfarin vesilammikon tienoille.
34. Which when Bacchides understood, he came near to Jordan with all his host upon the sabbath day.
34. Siitä Bakkides sai tiedon sapatinpäivänä, ja hän lähti koko sotajoukkonsa kanssa Jordanin toiselle puolelle.
35. Now Jonathan had sent his brother John, a captain of the people, to pray his friends the Nabathites, that they might leave with them their carriage, which was much.
35. Joonatan oli näet lähettänyt veljensä Johanneksen johdattamaan väkijoukkoa ja pyytänyt ystäviltään nabatialaisilta saada jättää paljot tavaransa talteen heidän tykönsä.
36. But the children of Jambri came out of Medaba, and took John, and all that he had, and went their way with it.
36. Silloin tulivat ambrilaiset Medabasta, ottivat valtoihinsa Johanneksen ja kaiken, mitä hänellä oli, ja menivät pois saaliinensa.
37. After this came word to Jonathan and Simon his brother, that the children of Jambri made a great marriage, and were bringing the bride from Nadabatha with a great train, as being the daughter of one of the great princes of Chanaan.
37. Mutta näiden tapausten jälkeen ilmoitettiin Joonatanille ja hänen veljelleen Simonille, että ambrilaiset viettivät suuria häitä ja olivat suuren saattueen kanssa noutamassa Nadabatista morsianta, joka oli erään mahtavan kanaanilaisen ylimyksen tytär.
38. Therefore they remembered John their brother, and went up, and hid themselves under the covert of the mountain:
38. Silloin he ajattelivat veljeään Johannesta, menivät sinne ylös ja piiloutuivat vuoren kätköön.
39. Where they lifted up their eyes, and looked, and, behold, there was much ado and great carriage: and the bridegroom came forth, and his friends and brethren, to meet them with drums, and instruments of musick, and many weapons.
39. Kun he nostivat silmänsä ja katsoivat, niin katso, mikä melu ja suuri komeus! Morsiussaattoa vastaan tuli sulhanen ja hänen ystävänsä ja veljensä käsirummuin, soitoin ja monin asein.
40. Then Jonathan and they that were with him rose up against them from the place where they lay in ambush, and made a slaughter of them in such sort, as many fell down dead, and the remnant fled into the mountain, and they took all their spoils.
40. Silloin he hyökkäsivät väijytyspaikastaan heidän päällensä surmaten heitä: moni kaatui lävistettynä, ja jäljellejääneet pakenivat vuoristoon; ja he ottivat saaliikseen koko heidän varustuksensa.
41. Thus was the marriage turned into mourning, and the noise of their melody into lamentation.
41. Ja häät muuttuivat suruksi ja soiton sävelet valitusvirreksi.
42. So when they had avenged fully the blood of their brother, they turned again to the marsh of Jordan.
42. Niin he kostivat veljensä veren ja palasivat takaisin Jordanin rämeikköön.
43. Now when Bacchides heard hereof, he came on the sabbath day unto the banks of Jordan with a great power.
43. Kun Bakkides sen kuuli, niin hän, johdossaan suuri sotajoukko, tuli sapatinpäivänä Jordanin rannoille.
44. Then Jonathan said to his company, Let us go up now and fight for our lives, for it standeth not with us to day, as in time past:
44. Silloin Joonatan sanoi aseveljillensä: "Nouskaamme nyt ja taistelkaamme henkemme edestä, sillä tänään ei ole laita niinkuin eilen ja toissapäivänä.
45. For, behold, the battle is before us and behind us, and the water of Jordan on this side and that side, the marsh likewise and wood, neither is there place for us to turn aside.
45. Sillä, katso, taistelu uhkaa meitä edestä ja takaa: Jordanin vedet ovat meidän kummallakin puolellamme, ja lisäksi räme ja tiheikkö, niin ettei ole paikkaa, mihin väistyä.
46. Wherefore cry ye now unto heaven, that ye may be delivered from the hand of your enemies.
46. Huutakaa siis apua taivaasta, että pelastuisitte vihollistenne käsistä."
47. With that they joined battle, and Jonathan stretched forth his hand to smite Bacchides, but he turned back from him.
47. Kun taistelu oli syttynyt, ojensi Joonatan kätensä surmatakseen Bakkideen, mutta tämä väistyi hänen edestään syrjään.
48. Then Jonathan and they that were with him leapt into Jordan, and swam over unto the other bank: howbeit the other passed not over Jordan unto them.
48. Silloin Joonatan miehineen hyppäsi Jordaniin, ja he uivat vastaiselle rannalle, mutta viholliset eivät menneet Jordanin ylitse heitä ahdistamaan.
49. So there were slain of Bacchides' side that day about a thousand men.
49. Ja Bakkideen puolelta kaatui sinä päivänä noin tuhat miestä.
50. Afterward returned Bacchides to Jerusalem and repaired the strong cites in Judea; the fort in Jericho, and Emmaus, and Bethhoron, and Bethel, and Thamnatha, Pharathoni, and Taphon, these did he strengthen with high walls, with gates and with bars.
50. Sitten Bakkides palasi Jerusalemiin ja rakensi Juudeaan monta linnoitettua kaupunkia: linnoituksen Jerikon läheisyyteen, Emmauksen, Beethooronin, Beetelin, Tamnata-Faratonin ja Tefonin, varustaen ne korkeilla muureilla, porteilla ja salvoilla.
51. And in them he set a garrison, that they might work malice upon Israel.
51. Niihin sijoitettiin varusväkeä hätyyttämään Israelia.
52. He fortified also the city Bethsura, and Gazera, and the tower, and put forces in them, and provision of victuals.
52. Hän linnoitti myös Beetsuurin kaupungin, Gasaran ja linnan, ja niihin sijoitettiin sotaväkeä ja muonavarastoa.
53. Besides, he took the chief men's sons in the country for hostages, and put them into the tower at Jerusalem to be kept.
53. Ja maan arvokkaimpien miesten pojat otettiin panttivangeiksi, ja heidät pantiin säilytettäviksi Jerusalemin linnaan.
54. Moreover in the hundred fifty and third year, in the second month, Alcimus commanded that the wall of the inner court of the sanctuary should be pulled down; he pulled down also the works of the prophets
54. Vuonna 153, sen toisessa kuussa, anoi Alkimus käskyn repiä pyhäkön sisemmän esipihan muurit ja hävittää sen, mitä profeetat olivat rakentaneet. Mutta kun Alkimus oli alkanut hävityksensä,
55. And as he began to pull down, even at that time was Alcimus plagued, and his enterprizes hindered: for his mouth was stopped, and he was taken with a palsy, so that he could no more speak any thing, nor give order concerning his house.
55. kohtasi häntä samaan aikaan vitsaus, niin että hänen työnsä estyi: hänen suunsa mykistyi hänen halvautuessaan, niin ettei hän voinut puhua sanaakaan eikä toimittaa taloansa.
56. So Alcimus died at that time with great torment.
56. Niin kuoli Alkimus siihen aikaan kovia tuskia kärsien.
57. Now when Bacchides saw that Alcimus was dead, he returned to the king: whereupon the land of Judea was in rest two years.
57. Kun Bakkides sai tietää, että Alkimus oli kuollut, kääntyi hän takaisin kuninkaan tykö, ja Juudan maassa oli rauha kahden vuoden ajan.
58. Then all the ungodly men held a council, saying, Behold, Jonathan and his company are at ease, and dwell without care: now therefore we will bring Bacchides hither, who shall take them all in one night.
58. Mutta kaikki luopiot neuvottelivat keskenään ja sanoivat: "Katso, Joonatan ja hänen kannattajansa asuvat rauhassa ja turvassa; tuokaamme siis nyt Bakkides, hän ottaa heidät kaikki vangeiksi yhtenä yönä".
59. So they went and consulted with him.
59. Niin he lähtivät hänen tykönsä ja neuvottelivat hänen kanssaan.
60. Then removed he, and came with a great host, and sent letters privily to his adherents in Judea, that they should take Jonathan and those that were with him: howbeit they could not, because their counsel was known unto them.
60. Hän lähti nyt liikkeelle ja kulki suuren sotajoukon kanssa, ja hän lähetti salaa kirjeitä kaikille Juudeassa oleville liittolaisilleen, kehoittaen heitä ottamaan vangiksi Joonatanin miehinensä. Mutta he eivät voineet sitä tehdä, sillä nämä olivat saaneet tiedon heidän aikeistaan.
61. Wherefore they took of the men of the country, that were authors of that mischief, about fifty persons, and slew them.
61. Ja nämä ottivat vangeiksi noin viisikymmentä miestä niitä maan asukkaita, jotka olivat olleet tuon pahan hankkeen alkuunpanijoita, ja Joonatan surmautti heidät.
62. Afterward Jonathan, and Simon, and they that were with him, got them away to Bethbasi, which is in the wilderness, and they repaired the decays thereof, and made it strong.
62. Sitten Joonatan ja Simon miehinensä siirtyivät Beetbasiin, joka on erämaassa, ja hän rakensi jälleen, mitä kaupungista oli hävitetty, ja linnoitti sen.
63. Which thing when Bacchides knew, he gathered together all his host, and sent word to them that were of Judea.
63. Kun Bakkides sai sen tietää, kokosi hän kaiken joukkonsa ja lähetti kutsuntakäskyn myös kaikille Juudeassa oleville.
64. Then went he and laid siege against Bethbasi; and they fought against it a long season and made engines of war.
64. Ja hän tuli ja leiriytyi Beetbasin edustalle, taisteli sitä vastaan kauan aikaa ja rakensi piirityskoneita.
65. But Jonathan left his brother Simon in the city, and went forth himself into the country, and with a certain number went he forth.
65. Silloin Joonatan jätti veljensä Simonin kaupunkiin ja lähti itse maaseudulle, mukanaan vähäinen joukko.
66. And he smote Odonarkes and his brethren, and the children of Phasiron in their tent.
66. Ja hän voitti Odomeran ja hänen veljensä sekä Fasidonin pojat heidän telttaleirissään; mutta kun hän alkoi rynnätä ja käydä lähemmäksi joukkoinensa,
67. And when he began to smite them, and came up with his forces, Simon and his company went out of the city, and burned up the engines of war,
67. hyökkäsi Simon miehinensä ulos kaupungista ja poltti piirityskoneet.
68. And fought against Bacchides, who was discomfited by them, and they afflicted him sore: for his counsel and travail was in vain.
68. Ja he taistelivat Bakkidesta vastaan ja voittovat hänet perinpohjin; ja he tuottivat hänelle paljon mielikarvautta, sillä hänen aikeensa ja sotaretkensä oli mennyt tyhjiin.
69. Wherefore he was very wroth at the wicked men that gave him counsel to come into the country, inasmuch as he slew many of them, and purposed to return into his own country.
69. Hänen vihansa syttyi nyt niitä luopioita vastaan, jotka olivat neuvoneet häntä lähtemään siihen maahan, ja monet heistä surmattiin. Sitten hän päätti lähteä pois omaan maahansa.
70. Whereof when Jonathan had knowledge, he sent ambassadors unto him, to the end he should make peace with him, and deliver them the prisoners.
70. Saatuaan siitä tiedon Joonatan lähetti lähettiläitä hänen luoksensa sopimaan hänen kanssaan rauhasta ja siitä, että hän luovuttaisi heille vangit.
71. Which thing he accepted, and did according to his demands, and sware unto him that he would never do him harm all the days of his life.
71. Hän suostui siihen tehden hänen ehdotuksensa mukaan ja lupasi hänelle vannoen, ettei hän enää koko elinaikanansa yrittäisi tehdä hänelle pahaa.
72. When therefore he had restored unto him the prisoners that he had taken aforetime out of the land of Judea, he returned and went his way into his own land, neither came he any more into their borders.
72. Ja hän luovutti hänelle vangit, jotka hän aikaisemmin oli ottanut Juudan maasta. Sitten hän kääntyi takaisin ja meni pois omaan maahansa eikä enää tullut heidän alueellensa.
73. Thus the sword ceased from Israel: but Jonathan dwelt at Machmas, and began to govern the people; and he destroyed the ungodly men out of Israel.
73. Niin miekka nyt lepäsi Israelissa. Ja Joonatan asettui asumaan Makmaaseen. Sitten Joonatan ryhtyi kansaa hallitsemaan, ja hän hävitti jumalattomat Israelista.
