1 Maccabees, 2

1. In those days arose Mattathias the son of John, the son of Simeon, a priest of the sons of Joarib, from Jerusalem, and dwelt in Modin.

1. Niinä päivinä nousi Mattatias, Simeonin pojan Johanneksen poika, pappi, joka kuului jerusalemilaisen Jooaribin pappisosastoon; hän asui Moodeinissa.

2. And he had five sons, Joannan, called Caddis:

2. Hänellä oli viisi poikaa: Johannes, lisänimeltä Gaddis,

3. Simon; called Thassi:

3. Simon,lisänimeltä Tassis,

4. Judas, who was called Maccabeus:

4. Juudas, lisänimeltä Makkabialainen,

5. Eleazar, called Avaran: and Jonathan, whose surname was Apphus.

5. Eleasar, lisänimeltä Avaran, ja Joonatan, lisänimeltä Apfus.

6. And when he saw the blasphemies that were committed in Juda and Jerusalem,

6. Kun hän näki sen jumalanpilkan, mikä tapahtui Juudassa ja Jerusalemissa,

7. He said, Woe is me! wherefore was I born to see this misery of my people, and of the holy city, and to dwell there, when it was delivered into the hand of the enemy, and the sanctuary into the hand of strangers?

7. niin hän sanoi: "Voi minua! Miksi olen syntynyt näkemään kansani tuhon ja pyhän kaupungin tuhon ja istumaan täällä toimetonna, kun se on annettu vihollisten valtaan ja pyhäkkö muukalaisten valtaan?

8. Her temple is become as a man without glory.

8. Sen temppelistä on tullut ikäänkuin häväisty mies.

9. Her glorious vessels are carried away into captivity, her infants are slain in the streets, her young men with the sword of the enemy.

9. Sen ihanat astiat on viety saaliiksi, sen pienet lapset on tapettu sen kaduilla, sen nuorukaiset vihollisen miekalla.

10. What nation hath not had a part in her kingdom and gotten of her spoils?

10. Mikä kansa ei olisi ollut valtaamassa sen linnoja, anastamassa siltä saalista?

11. All her ornaments are taken away; of a free woman she is become a bondslave.

11. Kaikki sen kaunistus on otettu pois, vapaasta on tullut orjatar.

12. And, behold, our sanctuary, even our beauty and our glory, is laid waste, and the Gentiles have profaned it.

12. Ja katso, mikä meillä on pyhää, mikä meillä oli kaunista ja ihanaa, se on hävitetty, ja pakanat ovat sen saastuttaneet.

13. To what end therefore shall we live any longer?

13. Mitä varten me vielä eläisimme?"

14. Then Mattathias and his sons rent their clothes, and put on sackcloth, and mourned very sore.

14. Ja Mattatias ja hänen poikansa repäisivät vaatteensa ja pukeutuivat surupukuun ja murehtivat katkerasti.

15. In the mean while the king's officers, such as compelled the people to revolt, came into the city Modin, to make them sacrifice.

15. Mutta kuninkaan lähettiläät, joiden tuli pakottaa luopumukseen, tulivat Moodeinin kaupunkiin, saattaaksensa sen uhraamaan.

16. And when many of Israel came unto them, Mattathias also and his sons came together.

16. Ja monet Israelista tulivat heidän luoksensa, mutta Mattatias ja hänen poikansa myös kokoontuivat sinne.

17. Then answered the king's officers, and said to Mattathias on this wise, Thou art a ruler, and an honourable and great man in this city, and strengthened with sons and brethren:

17. Silloin kuninkaan lähettiläät alkoivat puhua ja sanoivat Mattatiaalle näin: "Sinä olet päämies, arvossapidetty ja vaikutusvaltainen tässä kaupungissa, ja sinulla on tukea pojissasi ja veljissäsi.

18. Now therefore come thou first, and fulfil the king's commandment, like as all the heathen have done, yea, and the men of Juda also, and such as remain at Jerusalem: so shalt thou and thy house be in the number of the king's friends, and thou and thy children shall be honoured with silver and gold, and many rewards.

18. Astu nyt siis esiin ensimmäisenä ja tee niinkuin kuningas on käskenyt, niinkuin ovat tehneet kaikki kansat ja Juudan miehet ja Jerusalemiin jäljelle jääneet. Silloin sinut ja sinun huoneesi luetaan kuninkaan ystäviin, ja sinua ja sinun poikiasi kunnioitetaan hopealla ja kullalla ja monilla lahjoilla."

19. Then Mattathias answered and spake with a loud voice, Though all the nations that are under the king's dominion obey him, and fall away every one from the religion of their fathers, and give consent to his commandments:

19. Mutta Mattatias vastasi ja sanoi kuuluvalla äänellä: "Vaikka kaikki kansat, jotka ovat kuninkaan valtakunnan alueella, tottelevat häntä, luopuen kukin isiensä jumalanpalveluksesta ja alistuen hänen käskyihinsä,

20. Yet will I and my sons and my brethren walk in the covenant of our fathers.

20. niin minä, minun poikani ja minun veljeni, me tahdomme vaeltaa isiemme liitossa.

21. God forbid that we should forsake the law and the ordinances.

21. Pois se, että luopuisimme laista ja sen säädöksistä!

22. We will not hearken to the king's words, to go from our religion, either on the right hand, or the left.

22. Kuninkaan lakia me emme tottele emmekä poikkea jumalanpalveluksestamme, emme oikealle emmekä vasemmalle."

23. Now when he had left speaking these words, there came one of the Jews in the sight of all to sacrifice on the altar which was at Modin, according to the king's commandment.

23. Kun hän juuri oli lopettanut puheensa, astui esiin muuan juutalainen mies kaikkien nähden ruvetakseen uhraamaan Moodeinin alttarilla kuninkaan käskyn mukaan.

24. Which thing when Mattathias saw, he was inflamed with zeal, and his reins trembled, neither could he forbear to shew his anger according to judgment: wherefore he ran, and slew him upon the altar.

24. Kun Mattatias näki tämän, täytti hänet kiivaus, ja hänen sisimpänsä vapisi; hän päästi vihansa valloilleen, niinkuin pitikin, ja juostuaan paikalle hän tappoi hänet alttarille.

25. Also the king's commissioner, who compelled men to sacrifice, he killed at that time, and the altar he pulled down.

25. Ja kuninkaan miehen, joka aikoi pakottaa uhraamaan, hän surmasi samalla kertaa ja hävitti alttarin.

26. Thus dealt he zealously for the law of God like as Phinees did unto Zambri the son of Salom.

26. Hän kiivaili lain puolesta, tehden niinkuin Piinehas oli tehnyt Simrille, Saalun pojalle.

27. And Mattathias cried throughout the city with a loud voice, saying, Whosoever is zealous of the law, and maintaineth the covenant, let him follow me.

27. Ja Mattatias huusi kaupungissa suurella äänellä sanoen: "Jokainen, joka kiivailee lain puolesta ja tahtoo pitää liiton voimassa, lähteköön ja seuratkoon minua."

28. So he and his sons fled into the mountains, and left all that ever they had in the city.

28. Sitten hän ja hänen poikansa pakenivat vuorille ja jättivät kaupunkiin kaiken omaisuutensa.

29. Then many that sought after justice and judgment went down into the wilderness, to dwell there:

29. Silloin monet, jotka etsivät vanhurskautta ja oikeutta, lähtivät erämaahan oleskelemaan siellä,

30. Both they, and their children, and their wives; and their cattle; because afflictions increased sore upon them.

30. he ja heidän poikansa ja vaimonsa ja heidän karjansa, koska vaino heitä vastaan oli ylen ankara.

31. Now when it was told the king's servants, and the host that was at Jerusalem, in the city of David, that certain men, who had broken the king's commandment, were gone down into the secret places in the wilderness,

31. Silloin ilmoitettiin kuninkaan miehille ja sotajoukoille, jotka olivat Jerusalemissa, Daavidin kaupungissa, että eräät niistä, jotka olivat rikkoneet kuninkaan käskyn, olivat menneet erämaahan piilopaikkoihin.

32. They pursued after them a great number, and having overtaken them, they camped against them, and made war against them on the sabbath day.

32. Ja monet kiiruhtivat silloin heidän peräänsä ja tavattuaan heidät leiriytyivät heitä vastaan ja varustautuivat sotimaan heitä vastaan sapatinpäivänä.

33. And they said unto them, Let that which ye have done hitherto suffice; come forth, and do according to the commandment of the king, and ye shall live.

33. Ja he sanoivat heille: "Tämä jo riittää! Jos tulette ulos ja teette kuninkaan käskyn mukaan, niin saatte elää."

34. But they said, We will not come forth, neither will we do the king's commandment, to profane the sabbath day.

34. Mutta he vastasivat: "Emme tule ulos emmekä noudata kuninkaan käskyä, saastuttaaksemme siten sapatinpäivän".

35. So then they gave them the battle with all speed.

35. Silloin toiset ryhtyivät heti taistelemaan heitä vastaan.

36. Howbeit they answered them not, neither cast they a stone at them, nor stopped the places where they lay hid;

36. Mutta he eivät puolustautuneet heitä vastaan, eivät heittäneet kiveäkään heitä kohti eivätkä sulkeneet piilopaikkojen sisäänkäytäviä,

37. But said, Let us die all in our innocency: heaven and earth will testify for us, that ye put us to death wrongfully.

37. vaan sanoivat: "Me tahdomme kuolla kaikki viattomuudessamme. Taivas ja maa todistavat puolestamme, että te tuhoatte meidät vastoin oikeutta."

38. So they rose up against them in battle on the sabbath, and they slew them, with their wives and children and their cattle, to the number of a thousand people.

38. Mutta toiset kävivät hyökkäämään heitä vastaan sapatinpäivänä; ja niin he kuolivat, he ja heidän vaimonsa, lapsensa ja karjansa, noin tuhat henkeä.

39. Now when Mattathias and his friends understood hereof, they mourned for them right sore.

39. Kun Mattatias ja hänen ystävänsä saivat siitä tiedon, niin he surivat heitä suuresti,

40. And one of them said to another, If we all do as our brethren have done, and fight not for our lives and laws against the heathen, they will now quickly root us out of the earth.

40. ja he sanoivat toinen toisillensa: "Jos me kaikki teemme, niinkuin meidän veljemme tekivät, emmekä taistele pakanoita vastaan henkemme ja oikeuksiemme puolesta, niin he pian hävittävät meidät maan päältä".

41. At that time therefore they decreed, saying, Whosoever shall come to make battle with us on the sabbath day, we will fight against him; neither will we die all, as our brethren that were murdered im the secret places.

41. Sentähden he tekivät sinä päivänä tämän päätöksen: "Jos joku käy kimppuumme sapatinpäivänä, niin taistelkaamme häntä vastaan, ettemme kaikki kuolisi, niinkuin veljemme kuolivat piilopaikoissa".

42. Then came there unto him a company of Assideans who were mighty men of Israel, even all such as were voluntarily devoted unto the law.

42. Sitten kokoontui heidän luoksensa joukko hasidilaisia, urhoollisia miehiä Israelista, kaikki, jotka olivat valmiit tasitelemaan lain puolesta.

43. Also all they that fled for persecution joined themselves unto them, and were a stay unto them.

43. Ja kaikki, jotka pakenivat vainoja, liittyivät heihin ja vahvistivat heidän voimansa.

44. So they joined their forces, and smote sinful men in their anger, and wicked men in their wrath: but the rest fled to the heathen for succour.

44. Ja niin he kokosivat sotajoukon, ja he löivät syntiset vihassansa ja jumalattomat miehet kiukussansa, ja jäljellejääneet pakenivat pakanain tykö, pelastautuaksensa.

45. Then Mattathias and his friends went round about, and pulled down the altars:

45. Mutta Mattatias ja hänen poikansa kulkivat ympäri ja hävittivät alttarit

46. And what children soever they found within the coast of Israel uncircumcised, those they circumcised valiantly.

46. ja ympärileikkasivat väkisin kaikki vielä ympärileikkaamattomat poikalapset, keitä vain tapasivat Israelin alueella,

47. They pursued also after the proud men, and the work prospered in their hand.

47. ja ajoivat takaa röyhkeitä. Niin yritys menestyi heidän johdollaan.

48. So they recovered the law out of the hand of the Gentiles, and out of the hand of kings, neither suffered they the sinner to triumph.

48. Ja he puolustivat lakia pakanain välivaltaa vastaan ja kuningasten väkivaltaa vastaan eivätkä sallineet syntisten voiman lisääntyä.

49. Now when the time drew near that Mattathias should die, he said unto his sons, Now hath pride and rebuke gotten strength, and the time of destruction, and the wrath of indignation:

49. Kun aika läheni, että Mattatiaan piti kuoleman, sanoi hän pojillensa: "Nyt vallitsee röyhkeys ja kuritus, mullistuksen aika ja kiukkuinen viha.

50. Now therefore, my sons, be ye zealous for the law, and give your lives for the covenant of your fathers.

50. Kiivailkaa siis nyt, lapseni, lain puolesta, ja antakaa henkenne isiemme liiton puolesta.

51. Call to remembrance what acts our fathers did in their time; so shall ye receive great honour and an everlasting name.

51. Muistakaa isiemme tekoja, joita he ovat tehneet aikoinansa, ja niin te saatte suuren kunnian ja ikuisen nimen.

52. Was not Abraham found faithful in temptation, and it was imputed unto him for righteousness?

52. Eikö Abrahamia havaittu uskolliseksi koettelemuksessa ja sitä luettu hänelle vanhurskaudeksi?

53. Joseph in the time of his distress kept the commandment and was made lord of Egypt.

53. Joosef otti ahdistuksensa aikana vaarin käskystä, ja hänestä tuli Egyptin herra.

54. Phinees our father in being zealous and fervent obtained the covenant of an everlasting priesthood.

54. Esi-isämme Piinehas sai kiivailemisensa tähden arpaosaksensa ikuisen pappeuden liiton.

55. Jesus for fulfilling the word was made a judge in Israel.

55. Joosuasta tuli Israelin tuomari, koska hän täytti käskyn.

56. Caleb for bearing witness before the congregation received the heritage of the land.

56. Kaaleb sai maan perinnöksi, koska hän todisti seurakunnan edessä.

57. David for being merciful possessed the throne of an everlasting kingdom.

57. Daavid sai hurskautensa tähden perinnöksi kuninkaallisen valtaistuimen ikuisiksi ajoiksi.

58. Elias for being zealous and fervent for the law was taken up into heaven.

58. Elias otettiin taivaaseen, koska hän kiivaili lain puolesta.

59. Ananias, Azarias, and Misael, by believing were saved out of the flame.

59. Ananias, Asarias ja Miisael pelastuivat liekeistä uskonsa tähden.

60. Daniel for his innocency was delivered from the mouth of lions.

60. Daniel pelastui leijonain kidasta viattomuutensa tähden.

61. And thus consider ye throughout all ages, that none that put their trust in him shall be overcome.

61. Huomatkaa siis, että näin käy suvusta sukuun: ei kukaan, joka panee toivonsa häneen, joudu häviöön.

62. Fear not then the words of a sinful man: for his glory shall be dung and worms.

62. Älkää siis peljätkö syntisen miehen käskyjä, sillä hänen kunniansa tulee loaksi ja matojen ruuaksi.

63. To day he shall be lifted up and to morrow he shall not be found, because he is returned into his dust, and his thought is come to nothing.

63. Tänään hän on korkealle korotettu, mutta huomenna ei häntä enää ole, sillä hän on palannut maan tomuun, ja hänen hankkeensa ovat rauenneet tyhjiin.

64. Wherefore, ye my sons, be valiant and shew yourselves men in the behalf of the law; for by it shall ye obtain glory.

64. Mutta te, lapseni, olkaa lujat ja miehuulliset lain puolesta, sillä siitä te saatte kunnian.

65. And behold, I know that your brother Simon is a man of counsel, give ear unto him alway: he shall be a father unto you.

65. Ja katso, minä tiedän, että Simeon, teidän veljenne, on neuvokas mies; kuulkaa häntä aina, hän on oleva teille isänä.

66. As for Judas Maccabeus, he hath been mighty and strong, even from his youth up: let him be your captain, and fight the battle of the people.

66. Mutta Juudas Makkabialainen, joka on ollut urhoollinen sankari nuoruudestaan asti, hän on oleva teidän sotapäällikkönne ja käyvä sukukuntiemme sotaa.

67. Take also unto you all those that observe the law, and avenge ye the wrong of your people.

67. Ja te, kootkaa luoksenne kaikki, jotka noudattavat lakia, ja hankkikaa kosto kansanne puolesta.

68. Recompense fully the heathen, and take heed to the commandments of the law.

68. Kostakaa pakanoille ja pitäkää kiinni lainsäädöksistä."

69. So he blessed them, and was gathered to his fathers.

69. Sitten hän siunasi heidät, ja hänet otettiin isiensä tykö.

70. And he died in the hundred forty and sixth year, and his sons buried him in the sepulchres of his fathers at Modin, and all Israel made great lamentation for him.

70. Hän kuoli vuonna 146. Ja hänen poikansa hautasivat hänet hänen isiensä hautaan Moodeiniin. Ja koko Israel pani toimeen suuret valittajaiset hänen muistoksensa.