Provérbios, 12

1. Aquele que ama a correção ama a ciência, mas o que detesta a reprimenda é um insensato.

1. Tietoa rakastaa, joka kuritusta rakastaa, mutta järjetön se, joka nuhdetta vihaa.

2. O homem de bem alcança a benevolência do Senhor; o Senhor condena o homem que premedita o mal.

2. Hyvä saa Herran mielisuosion, mutta juonittelijan hän tuomitsee syylliseksi.

3. Não se firma o homem pela impiedade, mas a raiz dos justos não será abalada.

3. Ei ihminen kestä jumalattomuuden varassa, mutta vanhurskasten juuri on horjumaton.

4. Uma mulher virtuosa é a coroa de seu marido, mas a insolente é como a cárie nos seus ossos.

4. Kelpo vaimo on puolisonsa kruunu, mutta kunnoton on kuin mätä hänen luissansa.

5. Os pensamentos dos justos são cheios de retidão; as tramas dos perversos são cheias de dolo.

5. Vanhurskasten aivoitukset ovat oikeat, jumalattomien hankkeet petolliset.

6. As palavras dos ímpios são ciladas mortíferas, enquanto a boca dos justos os salva.

6. Jumalattomien puheet väijyvät verta, mutta oikeamieliset pelastaa heidän suunsa.

7. Transtornados, os ímpios não subsistirão, mas a casa dos justos permanecerá firme.

7. Jumalattomat kukistuvat olemattomiin, mutta vanhurskasten huone pysyy.

8. Avalia-se um homem segundo a sua inteligência, mas o perverso de coração incorrerá em desprezo.

8. Ymmärryksensä mukaan miestä kiitetään, mutta nurjasydämistä halveksitaan.

9. Mais vale um homem humilde, que tem um servo, que o jactancioso, que não tem o que comer.

9. Parempi halpa-arvoinen, jolla on palvelija, kuin rehentelijä, joka on vailla leipää.

10. O justo cuida das necessidades de seu gado, mas cruéis são as entranhas do ímpio.

10. Vanhurskas tuntee, mitä hänen karjansa kaipaa, mutta jumalattomain sydän on armoton.

11. Quem cultiva sua terra será saciado de pão; quem procura as futilidades é um insensato.

11. Joka peltonsa viljelee, saa leipää kyllin, mutta tyhjän tavoittelija on mieltä vailla.

12. O ímpio cobiça o laço do perverso, mas a raiz do justo produz fruto.

12. Jumalaton himoitsee pahojen saalista, mutta vanhurskasten juuri on antoisa.

13. No pecado dos lábios há uma cilada funesta, mas o justo livra-se da angústia.

13. Huulten rikkomus on paha ansa, mutta vanhurskas pääsee hädästä.

14. O homem se farta com o fruto de sua boca; cada qual recebe a recompensa da obra de suas mãos.

14. Suunsa hedelmästä saa kyllälti hyvää, ja ihmisen eteen kiertyvät hänen kättensä työt.

15. Ao insensato parece reto seu caminho, enquanto o sábio ouve os conselhos.

15. Hullun tie on hänen omissa silmissään oikea, mutta joka neuvoa kuulee, on viisas.

16. O louco mostra logo a sua irritação; o circunspecto dissimula o ultraje.

16. Hullun suuttumus tulee kohta ilmi, mutta mielevä peittää kärsimänsä häpeän.

17. O homem sincero anuncia a justiça; a testemunha falsa profere mentira.

17. Toden puhuja lausuu oikeuden, mutta väärä todistaja petoksen.

18. O falador fere com golpes de espada; a língua dos sábios, porém, cura.

18. Moni viskoo sanoja kuin miekanpistoja, mutta viisasten kieli on lääke.

19. Os lábios sinceros permanecem sempre constantes; a língua mentirosa dura como um abrir e fechar de olhos.*

19. Totuuden huulet pysyvät iäti, mutta valheen kieli vain tuokion.

20. No coração dos que tramam males há engano; a alegria está naqueles que dão conselhos de paz.

20. Jotka pahaa miettivät, niillä on mielessä petos, mutta jotka rauhaan neuvovat, niille tulee ilo.

21. Ao justo nenhum mal pode abater, mas os maus enchem-se de tristezas.

21. Ei tule turmiota vanhurskaalle, mutta jumalattomat ovat onnettomuutta täynnä.

22. Os lábios mentirosos são abominação para o Senhor, mas os que procedem com fidelidade agradam-lhe.

22. Herralle kauhistus ovat valheelliset huulet, mutta teoissaan uskolliset ovat hänelle otolliset.

23. O homem prudente oculta sua sabedoria; o coração dos insensatos proclama sua própria loucura.

23. Mielevä ihminen peittää tietonsa, mutta tyhmäin sydän huutaa julki hulluutensa.

24. A mão diligente dominará; a mão preguiçosa torna-se tributária.

24. Ahkerain käsi saa hallita, mutta laiska joutuu työveron alaiseksi.

25. A aflição no coração do homem o deprime; uma boa palavra restitui-lhe a alegria.

25. Huoli painaa alas miehen mielen, mutta hyvä sana sen ilahuttaa.

26. O justo guia seu companheiro, mas o caminho dos ímpios os perde.

26. Vanhurskas opastaa lähimmäistänsä, mutta jumalattomat eksyttää heidän oma tiensä.

27. O indolente não assa o que caçou; um homem diligente, porém, é um tesouro valioso.*

27. Laiska ei saa ajetuksi itselleen riistaa, mutta ahkeruus on ihmiselle kallis tavara.

28. A vida está na vereda da justiça; o caminho do ódio, porém, conduz à morte.*

28. Vanhurskauden polulla on elämä, ja sen tien kulku ei ole kuolemaksi.