1. καὶ οὗτοι οἱ κατακληρονομήσαντες υἱῶν Ισραηλ ἐν τῇ γῇ Χανααν οἷς κατεκληρονόμησεν αὐτοῖς Ελεαζαρ ὁ ἱερεὺς καὶ Ἰησοῦς ὁ τοῦ Ναυη καὶ οἱ ἄρχοντες πατριῶν φυλῶν τῶν υἱῶν Ισραηλ
2. κατὰ κλήρους ἐκληρονόμησαν ὃν τρόπον ἐνετείλατο κύριος ἐν χειρὶ Ἰησοῦ ταῖς ἐννέα φυλαῖς καὶ τῷ ἡμίσει φυλῆς
3. ἀπὸ τοῦ πέραν τοῦ Ιορδάνου καὶ τοῖς Λευίταις οὐκ ἔδωκεν κλῆρον ἐν αὐτοῖς
4. ὅτι ἦσαν οἱ υἱοὶ Ιωσηφ δύο φυλαί Μανασση καὶ Εφραιμ καὶ οὐκ ἐδόθη μερὶς ἐν τῇ γῇ τοῖς Λευίταις ἀλλ’ ἢ πόλεις κατοικεῖν καὶ τὰ ἀφωρισμένα αὐτῶν τοῖς κτήνεσιν καὶ τὰ κτήνη αὐτῶν
5. ὃν τρόπον ἐνετείλατο κύριος τῷ Μωυσῇ οὕτως ἐποίησαν οἱ υἱοὶ Ισραηλ καὶ ἐμέρισαν τὴν γῆν
6. καὶ προσήλθοσαν οἱ υἱοὶ Ιουδα πρὸς Ἰησοῦν ἐν Γαλγαλ καὶ εἶπεν πρὸς αὐτὸν Χαλεβ ὁ τοῦ Ιεφοννη ὁ Κενεζαῖος σὺ ἐπίστῃ τὸ ῥῆμα ὃ ἐλάλησεν κύριος πρὸς Μωυσῆν ἄνθρωπον τοῦ θεοῦ περὶ ἐμοῦ καὶ σοῦ ἐν Καδης Βαρνη
7. τεσσαράκοντα γὰρ ἐτῶν ἤμην ὅτε ἀπέστειλέν με Μωυσῆς ὁ παῖς τοῦ θεοῦ ἐκ Καδης Βαρνη κατασκοπεῦσαι τὴν γῆν καὶ ἀπεκρίθην αὐτῷ λόγον κατὰ τὸν νοῦν αὐτοῦ
8. οἱ δὲ ἀδελφοί μου οἱ ἀναβάντες μετ’ ἐμοῦ μετέστησαν τὴν καρδίαν τοῦ λαοῦ ἐγὼ δὲ προσετέθην ἐπακολουθῆσαι κυρίῳ τῷ θεῷ μου
9. καὶ ὤμοσεν Μωυσῆς ἐν ἐκείνῃ τῇ ἡμέρᾳ λέγων ἡ γῆ ἐφ’ ἣν ἐπέβης σοὶ ἔσται ἐν κλήρῳ καὶ τοῖς τέκνοις σου εἰς τὸν αἰῶνα ὅτι προσετέθης ἐπακολουθῆσαι ὀπίσω κυρίου τοῦ θεοῦ ἡμῶν
10. καὶ νῦν διέθρεψέν με κύριος ὃν τρόπον εἶπεν τοῦτο τεσσαρακοστὸν καὶ πέμπτον ἔτος ἀφ’ οὗ ἐλάλησεν κύριος τὸ ῥῆμα τοῦτο πρὸς Μωυσῆν καὶ ἐπορεύθη Ισραηλ ἐν τῇ ἐρήμῳ καὶ νῦν ἰδοὺ ἐγὼ σήμερον ὀγδοήκοντα καὶ πέντε ἐτῶν
11. ἔτι εἰμὶ σήμερον ἰσχύων ὡσεὶ ὅτε ἀπέστειλέν με Μωυσῆς ὡσαύτως ἰσχύω νῦν ἐξελθεῖν καὶ εἰσελθεῖν εἰς τὸν πόλεμον
12. καὶ νῦν αἰτοῦμαί σε τὸ ὄρος τοῦτο καθὰ εἶπεν κύριος τῇ ἡμέρᾳ ἐκείνῃ ὅτι σὺ ἀκήκοας τὸ ῥῆμα τοῦτο τῇ ἡμέρᾳ ἐκείνῃ νυνὶ δὲ οἱ Ενακιμ ἐκεῖ εἰσιν πόλεις ὀχυραὶ καὶ μεγάλαι ἐὰν οὖν κύριος μετ’ ἐμοῦ ᾖ ἐξολεθρεύσω αὐτούς ὃν τρόπον εἶπέν μοι κύριος
13. καὶ εὐλόγησεν αὐτὸν Ἰησοῦς καὶ ἔδωκεν τὴν Χεβρων τῷ Χαλεβ υἱῷ Ιεφοννη υἱοῦ Κενεζ ἐν κλήρῳ
14. διὰ τοῦτο ἐγενήθη ἡ Χεβρων τῷ Χαλεβ τῷ τοῦ Ιεφοννη τοῦ Κενεζαίου ἐν κλήρῳ ἕως τῆς ἡμέρας ταύτης διὰ τὸ αὐτὸν ἐπακολουθῆσαι τῷ προστάγματι κυρίου θεοῦ Ισραηλ
15. τὸ δὲ ὄνομα τῆς Χεβρων ἦν τὸ πρότερον πόλις Αρβοκ μητρόπολις τῶν Ενακιμ αὕτη καὶ ἡ γῆ ἐκόπασεν τοῦ πολέμου
Alaviitteet:
14:1-5 - Maanjakoa ohjaavat Eleasar ja Joosua korostaen hengellistä johtajuutta ja tarvetta kuulla Jumalaa tärkeissä päätöksissä. Tämä korostaa kuuliaisen johtajuuden roolia Jumalan kansan ohjaamisessa (ks. myös Sananlaskut 3:5-6 ja 1. Timoteukselle 2:1-2).
14:6-9 - Kaleb muistaa uskollisuutensa Jumalalle ja saamansa lupauksen osoittaen, kuinka tärkeää on muistaa Jumalan lupaukset epäilyksen aikoina. Tämä rohkaisee sinnikkyyttä ja uskoa Jumalan lupauksiin (ks. myös 4. Moos. 14:24 ja Heprealaisille 6:12).
14:10-12 - Caleb, nyt 85, on edelleen valmis taistelemaan perinnöstään. Hänen rohkeutensa ja päättäväisyytensä ovat esimerkkinä uskosta ja sinnikkyydestä Jumalaan läpi elämän (ks. myös Psalmi 92:12-14 ja Filippiläiskirje 4:13).
14:13-15 - Joosua antaa Kaalebille Hebronin kaupungin perintöosaan korostaen palkkiota uskollisuudesta ja uskosta Jumalaan. Kaalebin perintö symboloi Jumalan lupausten täyttymistä niille, jotka seuraavat Häntä (ks. myös Psalmi 37:4 ja Gal. 6:9).
14:15 - Hebronin kaupunkia kutsutaan Arban kaupungiksi, joka on kanaanilaisten vahvin mies. Tämä historiallinen viittaus toistaa taistelun uskon ja vihollisen näennäisen voiman välillä osoittaen, että Jumala on suurempi kuin mikään este (ks. myös 1. Joh. 4:4 ja Room. 8:31).
Aiheeseen liittyvät säkeet Josué, 14:
Joosuan luvussa 14 kerrotaan Läntisen Kanaanin jakautumisen alkamisesta. Miten sitkeä usko palkitaan? Tämä inspiroiva teksti kertoo Calebin vaatimuksesta Hebronille, joka lupasi 45 vuotta aiemmin. Luvussa tarkastellaan kestävän uskollisuuden, lupausten pitämisen ja jatkuvan uskon palkkion teemoja. Joosua 14 osoittaa myös, kuinka Jumala kunnioittaa niitä, jotka luottavat Häneen täysin. Pohdi kanssamme viittä Raamatun kohtaa, jotka korreloivat tämän rohkaisevan luvun motivoivien teemojen kanssa.
Numerot 14:24: "Mutta koska palvelijallani Kaalebilla on erilainen henki ja hän seuraa minua vilpittömästi, minä vien hänet maahan, jota hän meni tutkimaan, ja hänen jälkeläisensä perivät sen." - Tämä lupaus Kaalebille täyttyy Joosuan luvussa 14, mikä osoittaa Jumalan uskollisuuden Sanoilleen.
Mooseksen kirja 1:36: "Vain Kaaleb, Jefunnen poika, näkee sen, ja hänelle ja hänen jälkeläisilleen minä annan maan, jolla hän vaelsi, koska hän seurasi Herraa kaikesta sydämestään." - Tämä kohta tarjoaa kontekstin Kaalebin perinnölle Joosuan luvussa 14, mikä osoittaa, että se oli pitkäaikainen lupaus.
Roomalaisille 4:13: "Abraham ja hänen jälkeläisensä eivät lain kautta saaneet lupausta, että hän olisi maailman perillinen, vaan uskosta tulevan vanhurskauden kautta." - Paavali pohtii Jumalan lupausten luonnetta, joihin sisältyy Joosuan luvussa 14 nähty maan perintö, mutta laajentaa sitä hengelliseen kontekstiin.
Galatalaiskirje 3:18: "Sillä jos perintö riippuu laista, se ei enää riipu lupauksesta. Jumala kuitenkin lahjoitti sen Aabrahamille lupauksen kautta." - Paavali käyttää perinnön käsitettä, kuten Joosuan luvussa 14 nähdään, keskustellakseen Jumalan armon ja lain luonteesta.
Heprealaiskirje 6:12: "Emme halua sinun tulevan laiskoiksi, vaan jäljittelevän niitä, jotka uskon ja kärsivällisyyden kautta saavat luvatun perinnön." - Heprealaiskirjeen kirjoittaja rohkaisee uskovia olemaan Kaalebin kaltaisia Joosuan luvussa 14, joka uskon ja kärsivällisyyden kautta sai luvatun perinnön.
FAQ:
Mitä Kaaleb kysyi Joosualta Joosuan luvussa 14?
Kaaleb pyysi Joosualta Hebronin vuorta, jonka Mooses oli luvannut hänelle hänen uskollisuudestaan. Hän halusi tämän alueen perintöönsä korkeasta iästään huolimatta. (Joosua 14:6-12)
Kuinka Joosua jakoi maan heimoille Joosuan luvussa 14?
Joosua jakoi maan arvalla, kuten Jumala oli käskenyt, ja jokainen heimo sai osuutensa lupauksen ja tarpeen mukaan. (Joosua 14:2)
Kuinka tärkeä oli vakoojien muisto Joosuan luvussa 14?
Vakoilijoiden muisto, erityisesti Kaalebin ja Joosuan usko, vahvisti heidän luottamustaan Jumalan lupaukseen ja heidän rohkeuttaan kohdata haasteita. (Joosua 14:7-8)
Miten heimot reagoivat Kaalebin pyyntöön?
Heimot tunnustivat Kaalebin pyynnön oikeudenmukaisuuden ja hänen uskollisuutensa Jumalaa kohtaan, mikä antoi hänelle mahdollisuuden valloittaa luvattu vuori. (Joosua 14:13)
Mikä oli Kaalebin perinnön ja Mooseksen antaman lupauksen välinen suhde?
Kaalebin perintö Hebronissa oli Mooseksen antaman lupauksen täyttymys, joka palkitsi hänen uskollisuutensa ja sinnikkyytensä erämaamatkalla. (Joosua 14:9)
