1. L'anno quarto di Dario, il quarto giorno del nono mese, detto Casleu, la parola del Signore fu rivolta a Zaccaria.
2. Betel aveva inviato Sarèzer alto ufficiale del re con i suoi uomini a supplicare il Signore
3. e a domandare ai sacerdoti addetti al tempio del Signore degli eserciti e ai profeti: "Devo io continuare a far lutto e astinenza nel quinto mese, come ho fatto in questi anni passati?".
4. Allora mi fu rivolta questa parola del Signore: 5"Parla a tutto il popolo del paese e a tutti i sacerdoti e di' loro: Quando avete fatto digiuni e lamenti nel quinto e nel settimo mese per questi settant'anni, lo facevate forse per me?
6. Quando avete mangiato e bevuto non lo facevate forse per voi?
7. Non è questa forse la parola che vi proclamava il Signore per mezzo dei profeti del passato, quando Gerusalemme era ancora abitata e in pace ed erano abitate le città vicine e il Negheb e la pianura?".
8. Questa parola del Signore fu rivolta a Zaccaria: 9"Ecco ciò che dice il Signore degli eserciti: Praticate la giustizia e la fedeltà; esercitate la pietà e la misericordia ciascuno verso il suo prossimo.
10. Non frodate la vedova, l'orfano, il pellegrino, il misero e nessuno nel cuore trami il male contro il proprio fratello".
11. Ma essi hanno rifiutato di ascoltarmi, mi hanno voltato le spalle, hanno indurito gli orecchi per non sentire.
12. Indurirono il cuore come un diamante per non udire la legge e le parole che il Signore degli eserciti rivolgeva loro mediante il suo spirito, per mezzo dei profeti del passato. Così si accese un grande sdegno da parte del Signore degli eserciti.
13. Come al suo chiamare essi non vollero dare ascolto, così quand'essi grideranno, io non li ascolterò, dice il Signore degli eserciti. 14"Io li ho dispersi fra tutte quelle nazioni che essi non conoscevano e il paese si è desolato dietro di loro, senza che alcuno lo percorresse; la terra di delizie è stata ridotta a desolazione".
Alaviitteet:
7:1-3 - Beetelin sanansaattajat kyseenalaistavat profeetan paaston jatkamisen. Tämä korostaa huolta ulkoisista palvontakäytännöistä ilman todellista sisäistä muutosta. Jumala arvostaa vilpittömyyttä ja aitoa parannusta, ei tyhjiä rituaaleja (ks. myös Jesaja 58:5-7 ja Matteus 6:16-18).
7:4-7 - Jumala vastaa, että paastoamista ei pidä nähdä päämääränä sinänsä, vaan katumuksen ja vanhurskauden ilmaisuna. Hän muistuttaa ihmisiä siitä, että Hänen sanansa on aina jätetty huomiotta ja että tuomio on tullut seurauksena (ks. myös Aamos 5:21-24 ja Jeremia 7:23-24).
7:8-10 - Jumala kutsuu ihmisiä harjoittamaan todellista oikeutta, mukaan lukien armon ja myötätunnon teot. Aito parannus johtaa tekoihin, jotka kuvastavat Jumalan luonnetta, ei tyhjiä uhrauksia (ks. myös Miika 6:6-8 ja Jaakob 1:27).
7:11-14 - Ihmiset hylkäävät Jumalan vetoomukset, ja sen seurauksena Hän hylkää heidän rukouksensa. Tottelemattomuus ja paatunut sydän estävät ihmisiä kokemasta Jumalan siunausta (ks. myös Jes. 1:15-17 ja Matteus 23:37-39).
Aiheeseen liittyvät säkeet Zaccaria, 7:
Sakarjan luku 7 kyseenalaistaa rituaalipaaston aitouden. Mitä Jumala todella haluaa kansaltaan? Tämä haastava teksti vastaa kysymykseen paastoamisesta ja korostaa oikeudenmukaisuuden ja armon tärkeyttä tyhjien rituaalien sijaan. Luvussa muistetaan aikaisempien profeettojen varoitukset ja tottelemattomuuden seuraukset. Sakarja 7 käsittelee sellaisia teemoja kuin tosi palvonta, sydämestä tuleva kuuliaisuus ja sosiaalinen vastuu. Mieti kanssamme viittä raamatunkohtaa, jotka valaisevat tämän provosoivan luvun pysyviä periaatteita.
Jesaja 58:6-7: "Eikö paasto ole tämä: vääryyden kahleiden irrottaminen, ikeen köydet irrottaminen, sorrettujen vapauttaminen ja jokaisen ikeen murtaminen? Eikö se ole ruoan jakamista nälkäisten kanssa, avuttomien köyhien suojaamista, löytämäsi alaston pukemista ja lähimmäisen avun kieltämistä?" - Tämä ote Jesajan kirjasta toistaa Sakarjan luvun 7:n teemaa Jumalan toivoman paaston ja palvonnan todellisesta luonteesta.
Matteus 23:23: "Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset, te ulkokullatut! Annat kymmenykset mintusta, tillistä ja kuminasta, mutta olet laiminlyönyt lain tärkeimmät käskyt: oikeudenmukaisuuden, armon ja uskollisuuden. Sinun täytyy harjoitella näitä asioita jättämättä niitä väliin." - Jeesus korostaa oikeudenmukaisuuden ja armon tärkeyttä rituaalien sijaan, heijastaen Sakarjan luvun 7 teemaa.
Miika 6:8: "Hän on osoittanut sinulle, ihminen, mikä on hyvää ja mitä Herra vaatii: tee oikeutta, rakasta uskollisuutta ja vaella nöyrästi Jumalasi kanssa." - Miika tekee yhteenvedon siitä, mitä Jumala todella haluaa, noudattaen Sakarjan luvun 7 sanomaa tosi palvonnasta.
Jeremia 7:5-7: "Jos te todella muutatte tapojanne ja tekojanne ja kohtelette toisianne oikeudenmukaisesti, jos ette sorra muukalaista, orpoa ja leskeä, etkä vuodata viatonta verta tässä paikassa etkä seuraa muita jumalia omaan tuhoonne, niin minä antaa heidän asua tässä paikassa, maassa, jonka minä annoin heidän esi-isilleen ikuisiksi ajoiksi." - Jeremia korostaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden merkitystä ja toistaa Sakarjan luvun 7 teemaa.
Aamos 5:24: "Sen sijaan, anna vanhurskauden virrata kuin joki, oikeuden kuin ikuisena virtana!" - Aamos korostaa jatkuvan vanhurskauden tärkeyttä, mikä kuvastaa Sakarjan luvun 7 kehotusta todelliseen sydämenmuutokseen.
FAQ:
Mitä Jumala paljastaa paastoamisesta Sakarjan luvussa 7?
Jumala kyseenalaistaa paaston vilpittömyyden ja opettaa, että todellisen paaston mukana tulee olla oikeudenmukaisuutta, armoa ja apua tarvitsevista. (Sakarja 7:4-10)
Mikä on Sakarjan luvun 7 sanoma kuuliaisuudesta?
Viesti on, että kuuliaisuus Jumalan tahdolle, joka näkyy tekemisissämme muiden kanssa, on tärkeämpää kuin ulkoiset rituaalit, kuten paasto. (Sakarja 7:11-14)
Mitä lupaus ennallistamisesta Sakarjan luvussa 7 tarkoittaa?
Lupaus ennallistamisesta osoittaa, että aiemmasta tottelemattomuudesta huolimatta Jumala tuo siunauksen ja vaurauden Israelille, kun he kääntyvät Hänen puoleensa. (Sakarja 7:8-10)
Miksi Jumala hylkäsi Israelin rukoukset ja paaston?
Jumala hylkäsi Israelin rukoukset ja paaston, koska he olivat enemmän huolissaan rituaaleista kuin elämästä Hänen oikeuden ja armon käskyjensä mukaan. (Sakarja 7:5-6)
Mitä Sakarjan luvussa 7 mainittu "sorron maa" tarkoittaa?
sorron maa symboloi Israelin ahdinkoa, jota leimaa tottelemattomuus ja kärsimys, jonka jumalallinen palautus muuttaa. (Sakarja 7:14)