Salmos, 44

1. Ao mestre de canto. Segundo a melodia: “Os lírios”. Hino dos filhos de Coré. Canto nupcial.*

1. Veisuunjohtajalle; koorahilaisten mietevirsi.

2. Transbordam palavras sublimes do meu coração. Ao rei dedico o meu canto. Minha língua é como o estilo de um ágil escriba.

2. Jumala, me olemme omin korvin kuulleet, meidän isämme ovat meille kertoneet, minkä teon sinä teit heidän päivinänsä, muinaisina päivinä.

3. Sois belo, o mais belo dos filhos dos homens. Expande-se a graça em vossos lábios, pelo que Deus vos cumulou de bênçãos eternas.

3. Sinä karkoitit kädelläsi pakanat, mutta heidät sinä istutit, sinä hävitit kansat, mutta heidät sinä levitit.

4. Cingi-vos com vossa espada, ó herói; ela é vosso ornamento e esplendor.

4. Sillä eivät he miekallansa valloittaneet maata, eikä heidän käsivartensa heitä auttanut, vaan sinun oikea kätesi, sinun käsivartesi ja sinun kasvojesi valkeus, koska sinä olit heihin mielistynyt.

5. Erguei-vos vitorioso em defesa da verdade e da justiça. Que vossa mão se assinale por feitos gloriosos.

5. Sinä, Jumala, sinä olet minun kuninkaani, toimita Jaakobille apu.

6. Aguçadas são as vossas flechas; a vós se submetem os povos; os inimigos do rei perdem o ânimo.

6. Sinun avullasi me syöksemme ahdistajamme maahan, sinun nimessäsi me tallaamme vastustajamme.

7. Vosso trono, ó Deus, é eterno, de equidade é vosso cetro real.*

7. Sillä en minä jouseeni luota, eikä miekkani minua auta;

8. Amais a justiça e detestais o mal, pelo que o Senhor, vosso Deus, vos ungiu com óleo de alegria, preferindo-vos aos vossos iguais.

8. vaan sinä pelastat meidät vihollisistamme, ja saatat vihamiehemme häpeään.

9. Exalam vossas vestes perfume de mirra, aloés e incenso; do palácio de marfim os sons das liras vos deleitam.

9. Jumala on meidän kerskauksemme kaikkina päivinä, ja sinun nimeäsi me ylistämme iankaikkisesti. Sela.

10. Filhas de reis formam vosso cortejo; posta-se à vossa direita a rainha, ornada de ouro de Ofir.

10. Kuitenkin sinä meidät hylkäsit ja saatoit meidät häpeään, et lähtenyt sotaan meidän joukkojemme kanssa.

11. Ouve, filha, vê e presta atenção: esquece o teu povo e a casa de teu pai.

11. Sinä käänsit meidät vihollista pakoon, ja meidän vihamiehemme ryöstivät saalista.

12. De tua beleza se encantará o rei; ele é teu senhor, rende-lhe homenagens.

12. Sinä annoit meidät syötäviksi kuin lampaat, ja hajotit meidät pakanain sekaan.

13. Habitantes de Tiro virão com seus presentes, próceres do povo implorarão teu favor.

13. Sinä myit kansasi halvasta etkä heidän hinnastaan paljoa hyötynyt.

14. Toda formosa, entra a filha do rei, com vestes bordadas de ouro.

14. Sinä annat meidät naapuriemme häväistäviksi, ympärillämme asuvaisten pilkaksi ja ivaksi.

15. Em roupagens multicores apresenta-se ao rei, após ela vos são apresentadas as virgens, suas companheiras.

15. Sinä saatat meidät sananparreksi pakanoille, pään pudistukseksi kansoille.

16. Levadas entre alegrias e júbilos, ingressam no palácio real.

16. Joka päivä on häväistykseni minun edessäni, ja kasvojeni häpeä peittää minut,

17. Tomarão os vossos filhos o lugar de vossos pais, vós os estabelecereis príncipes sobre toda a terra.

17. herjaajan ja pilkkaajan puheen tähden, vihollisen ja kostonhimoisen katseitten tähden.

18. Celebrarei vosso nome através das gerações. E os povos vos louvarão eternamente.

18. Tämä kaikki on meitä kohdannut, vaikka emme ole sinua unhottaneet emmekä sinun liittoasi rikkoneet.

19.

19. Ei ole meidän sydämemme sinusta luopunut, eivät meidän askeleemme sinun polultasi poikenneet.

20.

20. Kuitenkin sinä runtelit meidät aavikkosutten asuinsijoilla ja peitit meidät synkeydellä.

21.

21. Jos me olisimme unhottaneet Jumalamme nimen ja ojentaneet kätemme vieraan jumalan puoleen,

22.

22. eikö Jumala olisi sitä tutkituksi saanut, sillä hän tuntee sydämen salaisuudet?

23.

23. Ei, vaan sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää, meitä pidetään teuraslampaina.

24.

24. Heräjä, miksi nukut, Herra? Nouse, älä iäksi hylkää.

25.

25. Miksi peität kasvosi, unhotat meidän kurjuutemme ja ahdistuksemme?

26.

26. Sillä meidän sielumme on vaipunut tomuun, meidän ruumiimme painunut maahan.

27.

27. Nouse, auta meitä ja lunasta meidät armosi tähden.