1. en ekeinaiV taiV hmeraiV pampollou oclou ontoV kai mh econtwn ti fagwsin proskalesamenoV o ihsouV touV maqhtaV autou legei autoiV

2. splagcnizomai epi ton oclon oti hdh hmeraV treiV prosmenousin moi kai ouk ecousin ti fagwsin

3. kai ean apolusw autouV nhsteiV eiV oikon autwn ekluqhsontai en th odw tineV gar autwn makroqen hkasin

4. kai apekriqhsan autw oi maqhtai autou poqen toutouV dunhsetai tiV wde cortasai artwn ep erhmiaV

5. kai ephrwta autouV posouV ecete artouV oi de eipon epta

6. kai parhggeilen tw oclw anapesein epi thV ghV kai labwn touV epta artouV eucaristhsaV eklasen kai edidou toiV maqhtaiV autou ina paraqwsin kai pareqhkan tw oclw

7. kai eicon icqudia oliga kai euloghsaV eipen paraqeinai kai auta

8. efagon de kai ecortasqhsan kai hran perisseumata klasmatwn epta spuridaV

9. hsan de oi fagonteV wV tetrakiscilioi kai apelusen autouV

10. kai euqewV embaV eiV to ploion meta twn maqhtwn autou hlqen eiV ta merh dalmanouqa

11. kai exhlqon oi farisaioi kai hrxanto suzhtein autw zhtounteV par autou shmeion apo tou ouranou peirazonteV auton

12. kai anastenaxaV tw pneumati autou legei ti h genea auth shmeion epizhtei amhn legw umin ei doqhsetai th genea tauth shmeion

13. kai afeiV autouV embaV palin eiV to ploion aphlqen eiV to peran

14. kai epelaqonto labein artouV kai ei mh ena arton ouk eicon meq eautwn en tw ploiw

15. kai diestelleto autoiV legwn orate blepete apo thV zumhV twn farisaiwn kai thV zumhV hrwdou

16. kai dielogizonto proV allhlouV legonteV oti artouV ouk ecomen

17. kai gnouV o ihsouV legei autoiV ti dialogizesqe oti artouV ouk ecete oupw noeite oude suniete eti pepwrwmenhn ecete thn kardian umwn

18. ofqalmouV econteV ou blepete kai wta econteV ouk akouete kai ou mnhmoneuete

19. ote touV pente artouV eklasa eiV touV pentakisciliouV posouV kofinouV plhreiV klasmatwn hrate legousin autw dwdeka

20. ote de touV epta eiV touV tetrakisciliouV poswn spuridwn plhrwmata klasmatwn hrate oi de eipon epta

21. kai elegen autoiV pwV ou suniete

22. kai ercetai eiV bhqsaidan kai ferousin autw tuflon kai parakalousin auton ina autou ayhtai

23. kai epilabomenoV thV ceiroV tou tuflou exhgagen auton exw thV kwmhV kai ptusaV eiV ta ommata autou epiqeiV taV ceiraV autw ephrwta auton ei ti blepei

24. kai anableyaV elegen blepw touV anqrwpouV oti wV dendra orw peripatountaV

25. eita palin epeqhken taV ceiraV epi touV ofqalmouV autou kai epoihsen auton anableyai kai apokatestaqh kai enebleyen thlaugwV apantaV

26. kai apesteilen auton eiV ton oikon autou legwn mhde eiV thn kwmhn eiselqhV mhde eiphV tini en th kwmh

27. kai exhlqen o ihsouV kai oi maqhtai autou eiV taV kwmaV kaisareiaV thV filippou kai en th odw ephrwta touV maqhtaV autou legwn autoiV tina me legousin oi anqrwpoi einai

28. oi de apekriqhsan iwannhn ton baptisthn kai alloi hlian alloi de ena twn profhtwn

29. kai autoV legei autoiV umeiV de tina me legete einai apokriqeiV de o petroV legei autw su ei o cristoV

30. kai epetimhsen autoiV ina mhdeni legwsin peri autou

31. kai hrxato didaskein autouV oti dei ton uion tou anqrwpou polla paqein kai apodokimasqhnai apo twn presbuterwn kai arcierewn kai grammatewn kai apoktanqhnai kai meta treiV hmeraV anasthnai

32. kai parrhsia ton logon elalei kai proslabomenoV auton o petroV hrxato epitiman autw

33. o de epistrafeiV kai idwn touV maqhtaV autou epetimhsen tw petrw legwn upage opisw mou satana oti ou froneiV ta tou qeou alla ta twn anqrwpwn

34. kai proskalesamenoV ton oclon sun toiV maqhtaiV autou eipen autoiV ostiV qelei opisw mou elqein aparnhsasqw eauton kai aratw ton stauron autou kai akolouqeitw moi

35. oV gar an qelh thn yuchn autou swsai apolesei authn oV d an apolesh thn yuchn autou eneken emou kai tou euaggeliou outoV swsei authn

36. ti gar wfelhsei anqrwpon ean kerdhsh ton kosmon olon kai zhmiwqh thn yuchn autou

37. h ti dwsei anqrwpoV antallagma thV yuchV autou

38. oV gar an epaiscunqh me kai touV emouV logouV en th genea tauth th moicalidi kai amartwlw kai o uioV tou anqrwpou epaiscunqhsetai auton otan elqh en th doxh tou patroV autou meta twn aggelwn twn agiwn





“Que Maria seja toda a razão da sua existência e o guie ao porto seguro da eterna salvação. Que Ela lhe sirva de doce modelo e inspiração na virtude da santa humildade.” São Padre Pio de Pietrelcina