Znaleziono 5318 Wyniki dla: Mut
"Sillä nämä", sanoi hän, "luottavat aseisiin ja uhkarohkeuteen, mutta me luotamme kaikkivaltiaaseen Jumalaan, joka yhdellä päännyökkäyksellä voi lyödä maahan, ei ainoastaan niitä, jotka hyökkäävät meidän päällemme, vaan vieläpä koko maailman". (2 Makkabealaisten kirja 8, 18)
Mutta niiden rahat, jotka olivat tulleet heitä ostamaan, he ottivat; ja he ajoivat vihollista takaa pitkän matkaa, tauoten vasta sitten, kun aika heidät siihen pakotti. (2 Makkabealaisten kirja 8, 25)
Mutta kerättyään aseet ja riisuttuaan vihollisilta heidän varustuksensa he viettivät sapattia ylistäen ja kiittäen suuresti Herraa, joka oli auttanut heitä tähän päivään asti ja taas alkanut osoittaa heille armoansa. (2 Makkabealaisten kirja 8, 27)
Mutta sapatin jälkeen he jakoivat osan saaliista niille, joita oli kidutettu, ja leskille ja orvoille; loput he jakoivat keskenään ja lapsillensa. (2 Makkabealaisten kirja 8, 28)
Sittenkuin olivat keränneet aseet, he panivat ne kaikki huolellisesti varastoihin sopiviin paikkoihin, mutta muun saaliin he veivät Jerusalemiin. (2 Makkabealaisten kirja 8, 31)
Mutta tuon pääkonnan, Nikanorin, joka oli tuonut kolmetuhatta kauppiasta ostamaan juutalaisia, (2 Makkabealaisten kirja 8, 34)
Mutta Herra, Israelin Jumala, joka näkee kaiken, löi hänet parantumattomalla ja näkymättömällä vaivalla. Tuskin hän oli lopettanut puheensa, kun hän sai hellittämättömän sisusvaivan ja kovia tuskia sisälmyksiinsä, (2 Makkabealaisten kirja 9, 5)
Mutta hän ei silti yhtään lakannut pöyhkeydestään, vaan oli yhä täynnä ylimielisyyttä, puuskuen tulta vihassansa juutalaisia vastaan ja käskien jouduttamaan matkaa. Silloin tapahtui, että hän syöksyi maahan vaunuista, jotka kiitivät tavattomalla nopeudella, ja pudotessaan loukkantui niin pahasti, että hänen ruumiinsa kaikki jäsenet murskautuivat. (2 Makkabealaisten kirja 9, 7)
Mutta kun tuskat eivät ensinkään tauonneet, sillä Jumalan vanhurskas tuomio oli kohdannut häntä, niin hän itse puolestansa jättäen kaiken toivon kirjoitti juutalaisille allaolevan, anomuskirjelmän tapaan kirjoitetun, kirjeen, joka kuului näin: (2 Makkabealaisten kirja 9, 18)
Mutta kun ajattelen, että isänikin, silloin kun hän teki sotaretken ylämaihin, määräsi valtansa perijän, (2 Makkabealaisten kirja 9, 23)
Hänen ruumiinsa toimitti haudatuksi hänen kasvinkumppaninsa Filippus. Mutta peläten Antiokuksen poikaa tämä siirtyi Egyptiin Ptolemaios Filopatorin luokse. (2 Makkabealaisten kirja 9, 29)
Mutta Makkabilainen ja hänen väkensä ottivat Herran heitä johtaessa jälleen haltuunsa pyhäkön ja kaupungin. (2 Makkabealaisten kirja 10, 1)
