Znaleziono 5318 Wyniki dla: Mut
Mutta älä luule välttäväsi rangaistusta, sinä, joka olet ruvennut taistelemaan Jumalaa vastaan." (2 Makkabealaisten kirja 7, 19)
Mutta erittäinkin oli äiti ihailtava ja ansaitsee, että häntä kiittäen muistetaan. Sillä vaikka hän sai nähdä seitsemän poikansa menettävän henkensä yhden ainoan päivän kuluessa, niin hän kesti sen rohkealla mielellä, koska hän pani toivonsa Herraan. (2 Makkabealaisten kirja 7, 20)
Mutta vaikka Antiokus luuli halveksittavan itseänsä ja epäili puhetta pilkalliseksi, niin hän ei ainoastaan ystävällisin sanoin puhutellut nuorinta, joka vielä oli jäljellä, vaan myös valalla vakuutti tekevänsä hänet rikkaaksi ja onnelliseksi ja ottavansa hänet ystäväkseen sekä uskovansa hänelle virkoja, jos hän luopuisi isiensä laista. (2 Makkabealaisten kirja 7, 24)
Mutta kun nuorukainen ei välittänyt tästä mitään, kutsutti kuningas äidin luoksensa ja kehoitti häntä neuvomaan nuorinta poikaansa, että tämä pelastuisi. (2 Makkabealaisten kirja 7, 25)
Mutta sinä, joka olet tehnyt hebrealaisille kaikkea pahaa, mitä keksiä voidaan, et pääse pakoon Jumalan käsistä. (2 Makkabealaisten kirja 7, 31)
Mutta vaikka hän, joka elää, meidän Herramme, kurittaaksensa ja kasvattaaksensa meitä on lyhyeksi aikaa vihastunut, niin hän jälleen armahtaa palvelijoitansa. (2 Makkabealaisten kirja 7, 33)
Mutta sinä, jumalaton ja rikollisin kaikista ihmisistä, älä turhaan pöyhkeile äläkä kersku epävarmoilla toiveilla, sinä, joka olet nostanut kätesi taivaan lapsia vastaan. (2 Makkabealaisten kirja 7, 34)
Sillä meidän veljemme saavat nyt, kärsittyään lyhyen tuskan, Jumalan liitossa ollen juoda ikuisesti virtaavaa elämää; mutta sinä saat Jumalan tuomitsemana kärsiä ansiosi mukaisen rangaistuksen pöyhkeydestäsi. (2 Makkabealaisten kirja 7, 36)
Minä uhraan nyt, niinkuin veljenikin, henkeni ja elämäni isäimme lakien puolesta rukoillen, että Jumala pian armahtaisi meidän kansaamme, mutta pakottaisi sinut tuskain ja kuritusten alla tunnustamaan, että hän yksin on Jumala, (2 Makkabealaisten kirja 7, 37)
Mutta Juudas Makkabilainen ja hänen kumppaninsa menivät salaa kyliin ja kutsuivat luokseen sukulaisensa; ja ottaen joukkoonsa ne, jotka olivat pysyneet juutalaisuudessa, he saivat kokoon noin kuusituhatta miestä. (2 Makkabealaisten kirja 8, 1)
Mutta kun Filippus näki, että tämä mies lyhyenä aikana oli päässyt niin pitkälle, ja että hänellä yhäti oli menestystä, kirjoitti hän Ptolemaiokselle, Koile-Syyrian ja Foinikian käskynhaltijalle, että tämä tulisi auttamaan kuninkaan asiaa. (2 Makkabealaisten kirja 8, 8)
Mutta toiset myivät kaiken, mitä heillä vielä oli, ja rukoilivat samalla Herraa, että hän vapahtaisi ne, jotka jumalaton Nikanor oli myynyt, ennenkuin oli taisteltukaan, (2 Makkabealaisten kirja 8, 14)
