Tobit, 1

1. The book of the words of Tobit, son of Tobiel, the son of Ananiel, the son of Aduel, the son of Gabael, of the seed of Asael, of the tribe of Nephthali;

1. Tämä on kertomus Toobitista, Toobielin pojasta, joka oli Hananielin poika, joka Aduelin poika, joka Gabaelin poika, Asielin suvusta, Naftalin sukukunnasta.

2. Who in the time of Enemessar king of the Assyrians was led captive out of Thisbe, which is at the right hand of that city, which is called properly Nephthali in Galilee above Aser.

2. Hänet oli Assurin kuninkaan Enemessarin päivinä viety pois vankina Tisbestä, joka oli etelään Kydioksesta Naftalissa, Galileassa, Asserin yläpuolella.

3. I Tobit have walked all the days of my life in the ways of truth and justice, and I did many almsdeeds to my brethren, and my nation, who came with me to Nineve, into the land of the Assyrians.

3. Minä, Toobit, vaelsin totuuden teillä ja vanhurskaudessa kaiken elinaikani. Ja minä annoin runsaasti almuja veljilleni ja kansalaisilleni, joiden oli täytynyt lähteä kanssani assyrialaisten maahan, Niiniveen

4. And when I was in mine own country, in the land of Israel being but young, all the tribe of Nephthali my father fell from the house of Jerusalem, which was chosen out of all the tribes of Israel, that all the tribes should sacrifice there, where the temple of the habitation of the most High was consecrated and built for all ages.

4. Minun nuoruudessani, ollessani kotiseudullani Israelin maassa, oli minun kantaisäni Naftalin koko sukukunta luopunut Jerusalemin temppelistä, sen kaupungin, joka oli valittu kaikista israelin sukukunnista, että kaikki heimot siellä uhraisivat; ja se temppeli, Korkeimman asumus, oli pyhitetty ja rakennettu ikuisiksi ajoiksi.

5. Now all the tribes which together revolted, and the house of my father Nephthali, sacrificed unto the heifer Baal.

5. Ja kaikki sukukunnat, jotka olivat mukana luopumuksessa, uhrasivat Baalin vasikalle, niin myös minun kantaisäni Naftalin huonee.

6. But I alone went often to Jerusalem at the feasts, as it was ordained unto all the people of Israel by an everlasting decree, having the firstfruits and tenths of increase, with that which was first shorn; and them gave I at the altar to the priests the children of Aaron.

6. Minä yksin vaelsin usein Jerusalemiin juhlina, niinkuuin on määrätty koko Israelille ikuisella säädöksellä, ja vein mukanani uutiset ja kymmenykset maantuotteista ja esikoiset villoista

7. The first tenth part of all increase I gave to the sons of Aaron, who ministered at Jerusalem: another tenth part I sold away, and went, and spent it every year at Jerusalem:

7. ja annoin ne papeille, Aaronin pojille, alttaria varten; kymmenykset maan tuotteista minä annoin Leevin pojille, jotka tekevät palvelusta Jerusalemissa; ja toisen kymmenyksen minä myin ja menin Jerusalemiin ja käytin sen siellä joka vuosi.

8. And the third I gave unto them to whom it was meet, as Debora my father's mother had commanded me, because I was left an orphan by my father.

8. Ja kolmannen kymmenyksen minä annoin niille, joille se kuuluu, niinkuin Debora, minun isäni äiti, oli käskenyt minun tehdä; sillä minä olin jäänyt isästäni orvoksi.

9. Furthermore, when I was come to the age of a man, I married Anna of mine own kindred, and of her I begat Tobias.

9. Sittenkuin minä olin tullut mieheksi, minä otin vaimokseni Hannan, joka kuului meidän omaan sukuumme, ja hän synnytti minulle Tobiaan.

10. And when we were carried away captives to Nineve, all my brethren and those that were of my kindred did eat of the bread of the Gentiles.

10. Kun meidät oli viety vankeina Niiniveen, söivät kaikki minun veljeni ja kansalaiseni pakanain ruokia.

11. But I kept myself from eating;

11. Mutta minä varoin niitä syömästä,

12. Because I remembered God with all my heart.

12. sillä minä ajattelin Jumalaa kaikesta sydämestäni.

13. And the most High gave me grace and favour before Enemessar, so that I was his purveyor.

13. Ja korkein antoi minun näyttää sorealta ja kauniilta Enemessarin silmissä, ja minä sain tehdä hänelle ostoksia.

14. And I went into Media, and left in trust with Gabael, the brother of Gabrias, at Rages a city of Media ten talents of silver.

14. Niin minä tein matkan Meediaan ja jätin säilytettäväksi kymmenen talenttia hopeaa Gabaelille, Gabriaan veljelle, Meedian Rageksessa.

15. Now when Enemessar was dead, Sennacherib his son reigned in his stead; whose estate was troubled, that I could not go into Media.

15. Ja Enemessarin kuoltua tuli hänen poikansa Sennakerim kuninkaaksi hänen jälkeensä. Hänen aikanaan olivat tiet epävarmat, niin etten minä enää voinut matkustaa Meediaan.

16. And in the time of Enemessar I gave many alms to my brethren, and gave my bread to the hungry,

16. Jo Enemessarin päivinä minä annoin runsaasti almuja veljilleni:

17. And my clothes to the naked: and if I saw any of my nation dead, or cast about the walls of Nineve, I buried him.

17. leipäääni minä annoin isoaville ja vaatteitani alastomille. Ja jos näin jonkun kansalaiseni kuolleen ja viskatun Niiniven muurin taakse, niin minä hautasin hänet.

18. And if the king Sennacherib had slain any, when he was come, and fled from Judea, I buried them privily; for in his wrath he killed many; but the bodies were not found, when they were sought for of the king.

18. Ja jos kuningas Sennakerim, palattuaan pakolaisena Juudeasta, surmautti jonkin, niin minä salaa hautasin hänet. Sillä hän surmautti monta kiivaudessansa; ja jos kuningas etsi heidän ruumiitaan, ei niitä löydetty.

19. And when one of the Ninevites went and complained of me to the king, that I buried them, and hid myself; understanding that I was sought for to be put to death, I withdrew myself for fear.

19. Mutta muuan Niiniveen asukas meni ja ilmiantoi kuninkaalle, että minä niitä hautasin; silloin minä lymysin. Ja kun sain tietää, että minua etsittiin tapettavaksi, niin minä peljästyin ja lähdin pois.

20. Then all my goods were forcibly taken away, neither was there any thing left me, beside my wife Anna and my son Tobias.

20. Ja kaikki minun omaisuuteni ryöstettiin, eikä minulle jätetty mitään paitsi minun vaimoni Hanna ja minun poikani Tobias.

21. And there passed not five and fifty days, before two of his sons killed him, and they fled into the mountains of Ararath; and Sarchedonus his son reigned in his stead; who appointed over his father's accounts, and over all his affairs, Achiacharus my brother Anael's son.

21. Mutta ei ollut kulunut viittäkymmentä päivää, ennenkuin hänet murhasi kaksi hänen poikaansa, jotka pakenivat Araratin vuorille. Ja hänen poikansa Sakerdon tuli kuninkaaksi hänen jälkeensä, ja hän asetti Akiakarin, Hanaelin pojan, minun veljenpoikani, valtakuntansa kaikkien rahavarain hoitajaksi ja koko hallinnon johtajaksi.

22. And Achiacharus intreating for me, I returned to Nineve. Now Achiacharus was cupbearer, and keeper of the signet, and steward, and overseer of the accounts: and Sarchedonus appointed him next unto him: and he was my brother's son.

22. Ja Akiakar rukoili minun puolestani, ja niin minä sain palata Niiniveen. Akiakar oli juomanlaskija ja sinetinvartija, valtiokansleri ja rahavarainhoitaja; ja Sakerdon oli asettanut hänet lähimmäksi mieheksensä. Ja hän oli minun veljenpoikani.