Sabedoria, 19

1. Quanto aos ímpios, inexorável foi a ira que os perseguiu até o fim: porque Deus previa o que eles haveriam de fazer,

1. Mutta jumalattomia ahdisti säälitön viha loppuun asti. Sillä Jumala tiesi edeltäkäsin heidän vastaisetkin tekonsa,

2. isto é, depois de terem deixado partir os justos, instando mesmo que fossem embora, mudariam de opinião e os perseguiriam.

2. nimittäin että he, ensin pakotettuaan israelilaiset lähtemään pois ja kiirehdittyänsä heitä lähtemään matkalle, sitten sitä katuisivat ja ryhtyisivät ajamaan heitä takaa.

3. Na verdade, eles estavam ainda enlutados, e gemiam ainda sobre a tumba de seus mortos, quando loucamente tomaram outra resolução e perseguiram, como a fugitivos, aqueles aos quais tinham rogado que partissem.

3. Sillä kun he vielä olivat murheen vallassa ja valittivat kuolleitten haudoilla, niin he ryhtyivät toiseen mielettömään hankkeeseen ja rupesivat ajamaan takaa, ikäänkuin karkureita, niitä, jotka he rukoilemalla rukoillen olivat karkoittaneet.

4. Um merecido destino os impelia a esse proceder extremo, e os atirava no olvido dos acontecimentos passados, para que sofressem, em meio a tormentos, um castigo completo,

4. Sillä hyvin ansaittu kohtalon pakko veti heitä tähän loppumäärään ja sai heidät unhottamaan, mitä oli tapahtunut, että he saisivat täyteen sen rangaistuksen mitan, mikä vielä puuttui heidän kärsimyksistään,

5. e fossem feridos de uma morte insólita, enquanto vosso povo tentava uma extraordinária passagem.

5. ja että sinun kansasi saisi kokea ihmeellisen vaelluksen, mutta nuo toiset kohtaisivat oudon kuoleman.

6. É que toda a criação, obedecendo às vossas ordens, foi remodelada em sua natureza, para que vossos filhos fossem conservados ilesos.*

6. Sillä koko luomakunta muodostettiin taas uudestaan ominaisuuksiltansa, ja se palveli aivan erikoisia määräyksiä, että sinun lapsesi säilyisivät vauriotta.

7. Foi vista uma nuvem cobrir o acampamento, e a terra seca surgir do que tinha sido água, um caminho viável formar-se no Mar Vermelho, e um campo verdejante emergir das ondas impetuosas.*

7. Nähtiin pilven varjoavan leiriä ja kuivan maan nousevan siitä, missä ennen oli vesi: selvä tie aukeni Punaisesta merestä ja ruohoa kasvava keto väkevästä aallokosta.

8. Por aí passou toda ela, a nação dos que vossa mão protegia, e que viram singulares prodígios.

8. Sen kautta kulkivat yhtenä joukkona kaikki ne, joita sinun kätesi suojasi, ja saivat nähdä ihmeellisiä merkkejä.

9. Iam como cavalos conduzidos à pastagem, e saltavam como cordeiros, glorificando a vós, Senhor, seu libertador,

9. Sillä niinkuin hevoset heidät vietiin laitumelle, ja niinkuin karitsat he hyppelivät ja ylistivät sinua, Herra, joka heidät olit pelastanut.

10. porque eles se lembravam ainda do que tinha acontecido na terra estrangeira: como a terra, contrariando a geração dos vivos, tinha produzido moscas, e como o rio, em lugar de peixes, tinha lançado fora uma multidão de rãs.

10. Sillä he muistivat vielä, mitä heille oli tapahtunut muukalaisuuden maassa, kuinka maa tuotti sääskiä sen sijaan, että se olisi synnyttänyt nelijalkaisia eläimiä ja kuinka virta kalojen asemesta oksensi itsestään suuren paljouden sammakoita.

11. Mais tarde, viram ainda nascer uma nova espécie de pássaros, quando, premidos pela cobiça, pediram manjares delicados, porquanto, para satisfazê-los, codornizes subiram do mar.

11. Sittemmin he saivat myös nähdä lintuja syntyvän uudella tavalla, kun he himonsa ajamina pyysivät itsellensä herkkuruokia.

12. Os castigos não surpreenderam os pecadores, sem que fossem antes advertidos pela violência dos raios.*

12. Sillä heidän virkistyksekseen nousi heille mereltä viiriäisiä.

13. Suportavam justamente o castigo de sua própria maldade, porque tinham mostrado excessivo ódio pelo estrangeiro.

13. Myöskään synnintekijöitä eivät rangaistukset kohdanneet ilman väkevissä salamanleimauksissa heille annettuja merkkejä. Sillä oikeudenmukaisesti he saivat kärsiä omien pahain tekojensa tähden. He olivat näet osoittaneet ylen katkeraa muukalaisvihaa.

14. Houve muitos que não quiseram receber hóspedes desconhecidos, mas estes reduziram à escravidão hóspedes que tinham sido benfeitores.*

14. Sillä toiset saattoivat olla ottamatta tykönsä tuntemattomia jotka olivat heidän luoksensa saapuneet, mutta nämä tekivät orjiksensa vieraat, jotka olivat osoittaneet heille hyvyyttä.

15. E isso não é tudo; haverá algo a mais que um castigo qualquer para aqueles que acolheram mal os estrangeiros:

15. Eikä siinä kaikki - mutta rangaistus oli heitä kohtaava: kun toiset vastaanottivat muukalaiset vihamielisesti,

16. mas estes, a princípio, receberam bem seus hóspedes, e concederam-lhes a participação em seus direitos. Em seguida, eles os encheram de males.

16. niin nämä ottivat heidät tykönsä juhlallisuuksilla, mutta sitten, kun nuo muukalaiset jo olivat saaneet samat oikeudet, vaivasivat heitä raskailla töillä.

17. Do mesmo modo, foram feridos de cegueira, como aqueles homens, às portas do justo, quando, envolvidos por uma profunda escuridão, procuravam, cada um de seu lado, o caminho para suas casas.*

17. Mutta heidät lyötiinkin sokeudella, niinkuin lyötiin nuo toiset hurskaan miehen ovella, silloin kun he kukin etsivät synkeän pimeyden ympäröiminä pääsyä sisälle hänen ovistaan.

18. Assim, os elementos mudavam suas propriedades entre si, como na harpa os sons mudam de ritmo, conservando a mesma tonalidade. É o que se pode verificar perfeitamente quando se consideram esses acontecimentos.

18. Sillä niinkuin kielisoittimessa sävelten tahti vaihtelee, vaikka sointi pysyy samana, samoin alkuaineiden keskinäinen suhde on vaihtelevainen, mikä on selvästi havaittavissa, kun katsellaan silloin tapahtuneita asioita.

19. Os seres terrestres tornavam-se aquáticos, os que nadam passavam à terra,*

19. Sillä maaeläimet muuttuivat vesieläimiksi ja uivat siirtyivät maalle.

20. o fogo era mais violento debaixo da chuva, e a água esquecia a propriedade que tem de extingui-lo.

20. Tuli kiihtyi vedessä itseäänkin väkevämmäksi, ja vesi unohti sammuttavan voimansa.

21. Além disso, as chamas não ofendiam as carnes dos frágeis animais que as atravessavam, e não liquefaziam esse alimento celeste, semelhante ao gelo e inteiramente capaz de se derreter.

21. Toisaalta liekit eivät kuluttaneet niissä liikkuvien, muuten helposti tuhoutuvien eläinten lihaa, eikä sulanut taivaallinen ruoka, vaikka se laadultaan oli helposti sulavaa, jään näköistä.

22. É que em tudo, Senhor, engrandecestes e glorificastes vosso povo, e não deixastes de assisti-lo em todo o tempo e em todo o lugar.

22. Sillä sinä, Herra, olet tehnyt kansasi suureksi ja kunniakkaaksi kaikessa etkä ole sitä halveksinut, vaan olet aina ja joka paikassa seisonut sen rinnalla.