Provérbios, 1

1. Provérbios de Salomão, filho de Davi, rei de Israel,

1. Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut,

2. para conhecer a sabedoria e a instrução, para compreender as palavras sensatas,

2. viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen sanojen ymmärtämiseksi,

3. para adquirir as lições do bom senso, da justiça, da equidade e da retidão;

3. taitoa tuovan kurin, vanhurskauden, oikeuden ja vilpittömyyden saamiseksi,

4. para dar aos simples o discernimento, ao adolescente a ciência e a reflexão.

4. mielevyyden antamiseksi yksinkertaisille, tiedon ja taidollisuuden nuorille.

5. Que o sábio escute, e aumentará seu saber, e o homem inteligente adquirirá prudência

5. Viisas kuulkoon ja saakoon oppia lisää, ja ymmärtäväinen hankkikoon elämänohjetta

6. para compreender os provérbios, as alegorias, as máximas dos sábios e seus enigmas.

6. ymmärtääkseen sananlaskuja ja vertauksia, viisasten sanoja ja heidän ongelmiansa.

7. O temor do Senhor é o princípio da sabedoria. Os insensatos desprezam a sabedoria e a instrução.*

7. Herran pelko on tiedon alku; hullut pitävät halpana viisauden ja kurin.

8. Ouve, meu filho, a instrução de teu pai: Não desprezes o ensinamento de tua mãe.

8. Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta,

9. Isto será, pois, um diadema de graça para tua cabeça e um colar para teu pescoço.

9. sillä ne ovat ihana seppele sinun päähäsi ja käädyt sinun kaulaasi.

10. Meu filho, se pecadores te quiserem seduzir, não consintas;

10. Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu.

11. se te disserem: “Vem conosco, faremos emboscadas para derramar sangue, armaremos ciladas ao inocente, sem motivo,

11. Jos he sanovat: "Lähde mukaamme! Väijykäämme verta, vaanikaamme viatonta syyttömästi;

12. como a região dos mortos devoremo-lo vivo, inteiro, como aquele que desce à cova.*

12. nielaiskaamme niinkuin tuonela heidät elävältä, ehyeltään, niinkuin hautaan vaipuvaiset;

13. Nós acharemos toda a sorte de coisas preciosas, nós encheremos nossas casas de despojos.

13. me saamme kaikenlaista kallista tavaraa, täytämme talomme saaliilla;

14. Tu desfrutarás tua parte conosco, uma só será a bolsa comum de todos nós!”.

14. heitä arpasi meidän kanssamme, yhteinen kukkaro olkoon meillä kaikilla" -

15. Oh, não andes com eles, afasta teus passos de suas sendas,

15. älä lähde, poikani, samalle tielle kuin he, pidätä jalkasi heidän poluiltansa.

16. porque seus passos se dirigem para o mal, e se apressam a derramar sangue.

16. Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan verta.

17. Debalde se lança a rede diante daquele que tem asas.*

17. Sillä verkko on viritetty kaikille siivekkäille, niin että ne sen näkevät. - Mutta turhaan:

18. Eles mesmos armam emboscadas contra seu próprio sangue e se enganam a si mesmos.

18. omaa vertansa he väijyvät, vaanivat omaa henkeänsä.

19. Tal é a sorte de todo homem ávido de riqueza: arrebata a vida àquele que a detém.

19. Näin käy jokaiselle väärän voiton pyytäjälle: se ottaa haltijaltaan hengen.

20. A Sabedoria clama nas ruas, eleva sua voz na praça,

20. Viisaus huutaa kadulla, antaa äänensä kuulua toreilla;

21. clama nas esquinas da encruzilhada, à entrada das portas da cidade ela faz ouvir sua voz: e até quando os que zombam se comprazerão na zombaria?

21. meluisten katujen kulmissa se kutsuu, porttien ovilta kaupungissa sanansa sanoo:

22. “Até quando, insensatos, amareis a tolice, e os tolos odiarão a ciência?

22. Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta, kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa?

23. Convertei-vos às minhas admoestações, espalharei sobre vós o meu espírito, eu vos ensinarei minhas palavras.

23. Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teille henkeäni, saatan sanani tiedoksenne.

24. Uma vez que recusastes o meu chamado e ninguém prestou atenção quando estendi a mão,

24. Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkään kuunnellut,

25. uma vez que negligenciastes todos os meus conselhos e não destes ouvidos às minhas admoestações,

25. vaan te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani, ette suostuneet minun nuhteisiini,

26. também eu rirei do vosso infortúnio e zombarei, quando vos sobrevier um terror,

26. niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte;

27. quando vier sobre vós um pânico, como furacão; quando se abater sobre vós a calamidade, como a tempestade; e quando caírem sobre vós tribulação e angústia.

27. kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus.

28. Então me chamarão, mas não responderei; eles me procurarão, mas não atenderei.

28. Silloin he minua kutsuvat, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä.

29. Porque detestam a ciência sem lhe antepor o temor do Senhor,

29. Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa

30. porque repelem meus conselhos com desprezo às minhas exortações;

30. eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi,

31. comerão do fruto dos seus erros e se saciarão com seus planos,*

31. saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan.

32. porque a apostasia dos tolos os mata e o desleixo dos insensatos os perde.

32. Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän oma suruttomuutensa.

33. Aquele que me escuta, porém, habitará com segurança, viverá tranquilo, sem recear dano algum.”

33. Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuuden kauhuilta.